Näin eri puolueet työllistäisivät maahanmuuttajia – vasemmiston Aino-Kaisa Pekonen ihmettelee: ”Samaan aikaan puhutaan väestön ikääntymisestä ja käännytetään lapsiperheitä”
Moni toivoo työperusteisen maahanmuuton helpottavan työvoimapulaa, mutta toiset näkevät ulkomaalaisten päinvastoin vievän suomalaisten töitä. Maahanmuuttajien työllistyminen jakaa puolueita.
Duunitori kysyi, miten eduskuntaryhmien puheenjohtajat työllistäisivät tulijoita? Päättäjät ovat yhtä mieltä tästä: Suomi tarvitsee lisää työvoimaa ulkomailta. Syntyvyys ja oman työikäisen väestön määrä ovat huolestuttavassa laskussa, ja monia aloja vaivaa akuutti työvoimapula.
Ne ovat isoja syitä.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ratkaisisivat ongelmaa nimenomaan työperusteisen maahanmuuton avulla. Suurin osa heistä ei tunnu pitävän turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia mainittavana työvoimareservinä, mutta moni kiirehtisi heidänkin kotoutumistaan sekä kielen oppimistaan ja sitä kautta työllistymistä.
Samaa on kiirehtinyt eduskunnan tarkastusvaliokunta. Eduskunta edellyttää, että seuraava hallitus laatii toimenpideohjelman kotouttamisen uudistuksista 2020 loppuun mennessä.
Perusuomalaisissa on keskusteltu Meren mukaan, pitäisikö saatavuusharkinnan kriteereitä päinvastoin tiukentaa.
Vasemmistoliitossa on Pekosen mukaan kahta näkemystä. Yhteinen kanta on vain siitä, että saatavuusharkinnasta luovuttaisiin jo maassa olevien osalta. Se ei puolueena kannattanut oman kansaedustajansa
Anna Kontulan lakialoitetta saatavuusharkinnasta luopumisesta.
Liike Nyt -ryhmän
Harry Harkimolla ei ole kantaa saatavuusharkintaan. Tähtiliikkeen
Paavo Väyrynen kannattaa sitä, joskin sitä on hänestä tarvittaessa lievennettävä.
Vaikeaa ja värikästä keskustelua
Kansalaiskeskustelussa ovat sekoittuneet niin työn kuin rahan perässä Suomeen muuttavat sekä humanitääristä suojelua hakevat. Duunitori kysyi ryhmäpuheenjohtajilta, miksi aiheesta on tullut poliitikoillekin vaikea ja sekava.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Antti Kaikkonen näkee, että taustalla on yhä turvapaikkahaun iso aalto 2015.
"Se aiheutti ongelmia, joita edelleen puretaan ja tämä vaikuttaa keskusteluilmapiiriin. Suomeen tuli sekä aidosti avun tarpeessa olevia, myös jonkin sortin onnenonkijoita ja valitettavasti rikollisiakin. Keskustelussa kaikki menee suloisesti sekaisin", Kaikkonen summaa.
Kokoomuksen Jokinen ei tunnista aiheen vaikeutta. Hän sanoo ajattelevansa itsestäänselvyytenä, että "kun maahanmuuttaja tulee Suomeen, hänellä pitää olla työllistymisen mahdollisuus".
"Työn kautta integroituminen yhteiskuntaankin on mahdollista", hän sanoo.
Sdp:n Lindtman ei pidä kysymystä "erityisen kiistanalaisena".
"Äärilaitojen äänet nousevat herkimmin esille. Pitää olla hallittu maahanmuuttopolitiikka, johon kuuluu, että hädässä olevia autetaan, ja ulkomailta työvoimaa voidaan tuoda, kun siihen on tarvetta", Lindtman linjaa.
Tunteita ja mustavalkoista suhtautumista
Sinisten ryhmänjohtaja
Simon Elo sanoo syyksi, että aihe herättää paljon tunteita, käsityksiä oikeasta ja väärästä, liberaalisuudesta ja konservatiivisuudesta sekä suomalaisuudesta ja ei-suomalaisuudesta.
"Pitää olla turvapaikka, pitää olla työlupa ja lailliset väylät, joilla Suomeen tulee. Jos täällä tekee rikoksia tai toimii laittomasti, siitä pitää tulla asianmukaiset rangaistukset", Elo näkee.
Perussuomalaisten Leena Meri sanoo, että "me perussuomalaiset olemme ainakin puhuneet näistä asioista monta vuotta".
Ääripäitä edustavat perussuomalaiset sekä vihreät ja vasemmistoliitto. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Leena Meri näkee, että ratkaisu on ainoastaan
työperusteisessa maahanmuutossa, josta löytyy koulutusta ja osaamista.
"Mutta sekin täsmärekrytoinnilla sinne, missä on oikeasti tarvetta", Meri tähdentää.
"Humanitäärisessä maahanmuutossa joudutaan lähtemään aikuistenkin osalta aika nollasta, ja huoltosuhde vaan heikkenee", hän näkee, mutta lisää, että "on varmasti myös humanitäärisistä syistä tulleita, jotka työllistyvät".
Vihreiden
Krista Mikkosesta työperusteinen maahanmuutto on akuutein ratkaisu työvoimapulaan.
"Olemme hukanneet valtavasti meidän olemassa olevasta maahanmuuttoväestöstämme. Heidän työttömyysprosenttinsa on kolminkertainen verrattuna syntyperäisten suomalaisten työttömyyteen. Siihen panostamalla pystyisimme nostamaan työllisyysastetta ja parantamaan maahanmuuttajien työssäoloa", Mikkonen sanoo.
Myös vasemmistoliiton ryhmänjohtajan
Aino-Kaisa Pekonen hämmästelee, miten "samaan aikaan kun puhutaan syntyvyyden laskusta ja väestön ikääntymisestä, käännytämme lapsiperheitä, naisia ja lapsia".
"Näen heidät voimavarana."
Enemmistö luopuisi saatavuusharkinnasta
Niukka enemmistö puolueista luopuisi työperusteisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta. Monet ryhmänjohtajat pitävät myös lupaprosesseja liian hitaina.
Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että TE-toimisto selvittää, löytyykö tehtävään suomalaista tai EU-kansalaista. Jos ei löydy, työhön voi palkata työntekijän EU:n ja ETA maiden ulkopuolelta. Käytännössä järjestelmä koskee suorittavan tason töitä.
Saatavuusharkinnasta luopuisivat keskusta, kokoomus, vihreät ja Rkp. Kristillisdemokraattien
Peter Östmanin mielestä sen on pohjauduttava eri toimialojen tarpeisiin ja sitä pitää purkaa asteittain.
"Se viesti tulee yrityksiltä. Työvoimapulaa on monessa yrityksessä ympäri maata", perustelee kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kalle Jokinen .
"Jos yrityksellä on kiire, sillä pitäisi olla mahdollisuus hankkia työvoimaa ulkomailta ilman
saatavuusharkintaa. Mielestämme yritys tietää viranomaisia paremmin, mitä työvoimaa se tarvitsee ja saako sitä Suomesta", sanoo Rkp:n
Thomas Blomqvist .
Sdp, siniset ja perussuomalaiset eivät luopuisi saatavuusharkinnasta.
"Ruotsissa on nähty, että työvoimaa on tullut saatavuusharkinnasta luopumisen jälkeen juuri niille aloille, jossa on ylitarjontaa ja työttömyyttä. Ne ovat usein matalapalkka-aloja", selvittää Sdp:n
Antti Lindtman .
Vaikka maahanmuuttoa on monenlaista, yleisessä puheessa se helposti leimataan yhdenlaiseksi, katsoo myös vihreiden Krista Mikkonen.
"Vaaditaan, että maahanmuuttajien pitäisi olla työssä, mutta kun joku tulee töihin, moititaan siitä, että viedään suomalaisten työpaikkoja", hän kuvailee.
Vasemmistoliiton Pekonen uskoo työttömien suomalaisten kokevan jonkinlaista epäoikeudenmukaisuutta suhteessa maahanmuuttoon.
"Myös hallitus on laittanut kaksi haavoittuvassa asemassa olevaa ihmisryhmää keskenään vähän vastakkain esimerkiksi sosiaaliturvan osalta. Siksi se herättää paljon tunteita", hän arvioi.
Rkp:n Blomqvist ei koe, että kyse olisi ainakaan omalle puolueelle vaikea.
"Joku voi nähdä sen niin, että ulkomainen työvoima ottaa suomalaisten työn, mutta me emme katso sitä niin", Blomqvist sanoo.
Myös Östman (kd) uskoo keskustelun vaikeuden liittyvän siihen, että "eri maahanmuuton statukset sekoitetaan yhteen".
"Ylipäätään maahanmuuttokeskustelu on liian mustavalkoista: joko olet maahanmuuttoystävällinen tai vastustat kaikkea maahanmuuttoa",
Fakta: Lukuja työstä ja maahanmuutosta
- Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan viime vuonna Suomeen tehtiin noin 10 800 työperusteista oleskelulupahakemusta. Hakijat edustivat ainakin 122:ta kansalaisuutta. Suurin yksittäinen ryhmä olivat ukrainalaiset, jotka jättivät 2 065 hakemusta.
- Viime vuonna myönnettiin 177 työperusteista oleskelulupaa henkilöille, jotka olivat saaneet ainakin yhden turvapaikkapäätöksen. Hakemuksia jätettiin 435, joista kielteisiä päätöksiä tehtiin 176.
- Maahanmuuttovirastolla ei ole tilastotietoa turvapaikanhakijoiden työssäkäynnin määristä.
Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä ilman erillistä lupaa hakemuksensa käsittelyn ajan joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun on hakenut turvapaikkaa.
- Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa ja suojelua yhteensä 4 548 henkilöä. Heistä irakilaisia oli 1 556.
- Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan helmikuussa 2019 työttömiä ulkomaalaisia työnhakijoita oli 24 558.
Teksti: Eija Kallioniemi