Syntyvyys vähenisi jyrkemmin ilman maahanmuuttajia – Muualta tulleet naiset saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset
Korkein kokonaishedelmällisyysluku on Somaliasta tulleilla naisilla.
Minna Pölkki HS
Julkaistu: 8.4. 2:00 , Päivitetty: 8.4. 6:37
SUOMEN syntyvyys on pahassa syöksykierteessä. Maahanmuuttajataustaisten naisten ansiosta kierre ei ole niin paha kuin se olisi ilman heitä.
”Jos meillä ei olisi ulkomaalaistaustaisia synnyttäjiä, luonnollinen väestönkasvu olisi vielä murheellisempi”, sanoo väestöpolitiikan dosentti
Ismo Söderling.
Viime vuonna Suomessa syntyi historiallisen vähän lapsia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan päivänvalon näki vain 47 307 vauvaa.
Syntyvyys on laskenut jo kahdeksan peräkkäistä vuotta. Suomalaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku on nyt ennätyksellisen alhainen: 1,4 lasta naista kohden. Kokonaishedelmällisyysluvulla kuvataan lasten määrää, jonka naiset keskimäärin saavat hedelmällisyysikäisinä. Lue
täältäHS-uutinen aiheesta.
MAAHANMUUTTAJIEN keskuudessa tilanne on toisenlainen. Ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät keskimäärin enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset naiset. Heidän keskimääräinen hedelmällisyyslukunsa on 1,95.
Tilastokeskuksen yliaktuaari
Miina Keski-Petäjän mukaan ulkomaalaistaustaisten parien ja perheiden osuus on lähes kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Vuonna 2017 Suomessa asui yli 105 000 ulkomaalaistaustaista hedelmällisessä iässä olevaa naista.
Kahdenkymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien lasten määrä on kolminkertaistunut.
Vuonna 2017 maahanmuuttajille syntyi 6 600 lasta, mikä on jo noin 13 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista.
MAAHANMUUTTAJIEN kirjo on laaja eikä kaikissa maahanmuuttajaryhmissä ole isoja perheitä.
Syntyvyys on keskivertoa korkeampi niillä naisilla, joiden taustamaassakin syntyvyys on korkealla tasolla.
Eniten lapsia saavat Somaliasta, Marokosta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta tulleet naiset. Sen sijaan esimerkiksi Iranista ja Kiinasta tulleet naiset synnyttävät vähemmän lapsia kuin suomalaiset keskimäärin.
MONISSA kulttuureissa perhettä ja lastensaamista arvostetaan suuresti.
Perheen merkitys on noussut vahvasti esiin myös
Marja Tiilikaisen Suomen somalialaisten kanssa käymissä keskusteluissa. Siirtolaisuusinstituutin vastaavana tutkijana työskentelevä Tiilikainen on tutkinut somaliperheitä 1990-luvulta lähtien.
Tiilikainen haastatteli hiljattain erääseen tutkimukseen 1990-luvun alussa pakolaisina tulleita somalialaisia ja heidän aikuisia lapsiaan, jotka olivat tulleet Suomeen pieninä tai syntyneet täällä.
”Perhe oli se tärkein voimavara. Se oli sitä myös näille nuorille, jotka olivat täällä kasvaneet. Myös kotiäitiyttä arvostetaan”, Tiilikainen sanoo.
”Perhe on sosiaalinen turvaverkko, joka auttaa kaikissa käänteissä ja on aina läsnä.”
Hänen mukaansa somalitaustaisissa perheissä lasten saaminen on tärkeää myös perheyhteyden jatkumisen kannalta. Lasten odotetaan huolehtivan vanhemmistaan näiden ikääntyessä myös Suomessa.
ULKOMAALAISTAUSTAISTEN naisten kokonaishedelmällisyysluku on korkeampi, mutta ajan kuluessa ero valtaväestöön pienenee.
”Monissa maissa on havaittu, että pidempään maassa asuneilla syntyvyys lähenee niin sanotun kantaväestön syntyvyyttä. Näin käynee Suomessakin”, Miina Keski-Petäjä sanoo.
Se näkyy tilastoissa jo nyt.
Esimerkiksi somalialaistaustaisten naisten hedelmällisyysluku oli 2000-luvun alussa 5, mutta nyt se on laskenut 4,3:een.
Tiilikaisen mukaan se on osittain luonnollista kulttuurista muutosta uudessa maassa. Lapsimäärään vaikuttaa myös arjen haasteellisuus ja sosiaalisten verkostojen puute uudessa kotimaassa. Siihen vaikuttaa myös se, että Suomessa naisten odotetaan osallistuvan työelämään.
Marja Tiilikainen huomauttaa, että maahanmuuttajien perhekoko ei ole kiinni vain perheen omasta halusta.
”Maahanmuuttopoliittiset linjaukset vaikuttavat myös siihen, missä määrin maahanmuuttajaperheille tulee syntymään lapsia”, Tiilikainen sanoo.
”
Perheiden yhdistäminen on tehty hyvin vaikeaksi tällä hetkellä. Perheitä on lähes mahdotonta yhdistää. Jos perheet ovat hajalla eikä puolisoita saada Suomeen, se vaikuttaa suoraan siihen, minkä verran maahanmuuttajaperheissä syntyy lapsia.”
TÄLLÄ hetkellä Suomessa kuolee vuosittain ihmisiä enemmän kuin syntyy.
”
Luonnollinen väestönkasvu on selvästi miinuksella. Käytännössä on niin, että meidän väestönkasvumme on maahanmuuton varassa”, Ismo Söderling sanoo.
Hän huomauttaa, että kannustavalla perhepolitiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa väestön syntyvyyteen. Tämä nähtiin Ruotsissa, jossa perhepolitiikkaa remontoitiin perusteellisesti 2000-luvun alussa. Uudistus sisälsi muun muassa työaikajoustoja, isien lomia ja perheen sisäisiä joustoja perhevapaisiin liittyen.
”
Ja niin se vaan hedelmällisyys pomppasi Ruotsissa ja on pysynyt selvästi Suomea korkeampana.”
Korkein kokonaishedelmällisyysluku on Somaliasta tulleilla naisilla.
www.hs.fi
