Eduskuntavaalit 2019

Aiemmin tässä(kin) säikeessä ääneen ihmettelin, miten ihmeessä Ruotsissa talouden hienoon kuntoon saanut oikeistoallianssi äänestettiin kerralla huutokuoroon, ja nyt pidettiin siellä.

Varmaan niin, että siellä koko ajan toitotettiin kansalle miten ihan kaikki on koko ajan päin h*lvettiä, ja huonompaan suuntaan mennään koko ajan.

No, nyt sama toistuu Suomessa.

Haluaisiko kukaan ennustaa, milloin seuraava oikeistohallitus Suomessa?

A) 2023
B) 2027
C) Ei enää koskaan
D) Kanada




Ei äänestäjiä kiinnosta mikään kokonaistalous, vaan oma hyvinvointi.

Se on aivan sama jos käppyrät näyttää ylöspäin, mutta ihmisten talous niiaa.

Ruotsin hirmukasvu silmänlumetta

Suomessa iloitaan nyt siitä, että talouskasvumme on kiihdyttänyt vihdoin ikuisen kilpakumppanimme Ruotsin kasvun ohi. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia, kun Ruotsissa kasvu on jäämässä 2,8 prosenttiin. Ruotsin bkt-kasvua tarkastellessa kannattaa kuitenkin huomioida, että Ruotsin talous on Suomeen nähden vahvasti doupattu.

Erityisesti viime vuosina Ruotsin bkt-kasvua on pönkittänyt korkeasuhdanteen lisäksi hurja väestönkasvu, joka lukeutuu kiivaimpiin koko läntisessä maailmassa. Maahanmuutto Ruotsiin on ollut korkeaa jo pitkään. Yksistään viime vuonna Ruotsin väestö kasvoi 145 000 henkilöllä, joka vastaa 1,4 prosentin lisäystä. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan väestönkasvusta 80 prosenttia tulee ulkomailta.

Väestönkasvu tekee bkt:lle saman, mitä bensa tekee liekeille. Jos katsoo Ruotsin bkt-kasvun sijaan maan bkt-kasvua asukasta kohti, niin kuva on melko erilainen.

Ruotsin bkt-kasvun asukasta kohden ennustetaan olevan tältä vuodelta vain puolet bkt-kasvusta, eli 1,4 prosenttia. Suhdanteita luotaavan Konjukturinstitutetin (KI) mukaan Ruotsin bkt kasvaa ensi vuonna 2,7 prosenttia, mutta bkt per capita vain 1,6 prosenttia. KI:n ennuste vuoden 2020 bkt-kasvuksi asukasta kohti on enää 0,5 prosenttia.

Kun katsoo bkt-kasvua per asukas menneen kymmenen vuoden ajalta, niin Ruotsi ei olekaan ollut Euroopan kirkkain kasvutähti, kuten ruotsalaispoliitikot väittävät, vaan EU-maiden keskitasoa. Näin huolimatta siitä, että kriisit koettelivat monia EU-maita paljon Ruotsia pahemmin.

Nyt muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto IMF povaa, että Ruotsin taloudella on edessään selvästi huonompia aikoja verrattuna EU-maihin keskimäärin.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...nlumetta/efebf827-d294-3062-8ccc-e88da9474c32






Jokainen ihminen ymmärtää että jos ihmisiä on enemmän niin talouskin on suurempi. Ja jos väestö kasvaa rajusti niin todennäkösesti myös talous kasvaa.
Tälläistäkö kasvua Suomeen halutaan? Ketä se hyödyttää. No ainakin suuryrityksiä. Varmaa on että esim kaupan myynti kasvaa.



Esim Bangladeshin talous on suomea suurempi ja talouskasvu on isoa. Onko talous siellä loisto kuosissa? No ei ole!
 
Syntyvyys vähenisi jyrkemmin ilman maahanmuuttajia – Muualta tulleet naiset saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset
Korkein kokonaishedelmällisyysluku on Somaliasta tulleilla naisilla.

Minna Pölkki HS
Julkaistu: 8.4. 2:00 , Päivitetty: 8.4. 6:37

SUOMEN syntyvyys on pahassa syöksykierteessä. Maahanmuuttajataustaisten naisten ansiosta kierre ei ole niin paha kuin se olisi ilman heitä.

”Jos meillä ei olisi ulkomaalaistaustaisia synnyttäjiä, luonnollinen väestönkasvu olisi vielä murheellisempi”, sanoo väestöpolitiikan dosentti Ismo Söderling.

Viime vuonna Suomessa syntyi historiallisen vähän lapsia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan päivänvalon näki vain 47 307 vauvaa.

Syntyvyys on laskenut jo kahdeksan peräkkäistä vuotta. Suomalaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku on nyt ennätyksellisen alhainen: 1,4 lasta naista kohden. Kokonaishedelmällisyysluvulla kuvataan lasten määrää, jonka naiset keskimäärin saavat hedelmällisyysikäisinä. Lue täältäHS-uutinen aiheesta.

MAAHANMUUTTAJIEN keskuudessa tilanne on toisenlainen. Ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät keskimäärin enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset naiset. Heidän keskimääräinen hedelmällisyyslukunsa on 1,95.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Miina Keski-Petäjän mukaan ulkomaalaistaustaisten parien ja perheiden osuus on lähes kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Vuonna 2017 Suomessa asui yli 105 000 ulkomaalaistaustaista hedelmällisessä iässä olevaa naista.

Kahdenkymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien lasten määrä on kolminkertaistunut. Vuonna 2017 maahanmuuttajille syntyi 6 600 lasta, mikä on jo noin 13 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista.

MAAHANMUUTTAJIEN kirjo on laaja eikä kaikissa maahanmuuttajaryhmissä ole isoja perheitä.

Syntyvyys on keskivertoa korkeampi niillä naisilla, joiden taustamaassakin syntyvyys on korkealla tasolla. Eniten lapsia saavat Somaliasta, Marokosta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta tulleet naiset. Sen sijaan esimerkiksi Iranista ja Kiinasta tulleet naiset synnyttävät vähemmän lapsia kuin suomalaiset keskimäärin.

MONISSA kulttuureissa perhettä ja lastensaamista arvostetaan suuresti.

Perheen merkitys on noussut vahvasti esiin myös Marja Tiilikaisen Suomen somalialaisten kanssa käymissä keskusteluissa. Siirtolaisuusinstituutin vastaavana tutkijana työskentelevä Tiilikainen on tutkinut somaliperheitä 1990-luvulta lähtien.

Tiilikainen haastatteli hiljattain erääseen tutkimukseen 1990-luvun alussa pakolaisina tulleita somalialaisia ja heidän aikuisia lapsiaan, jotka olivat tulleet Suomeen pieninä tai syntyneet täällä.

”Perhe oli se tärkein voimavara. Se oli sitä myös näille nuorille, jotka olivat täällä kasvaneet. Myös kotiäitiyttä arvostetaan”, Tiilikainen sanoo.

”Perhe on sosiaalinen turvaverkko, joka auttaa kaikissa käänteissä ja on aina läsnä.”

Hänen mukaansa somalitaustaisissa perheissä lasten saaminen on tärkeää myös perheyhteyden jatkumisen kannalta. Lasten odotetaan huolehtivan vanhemmistaan näiden ikääntyessä myös Suomessa.

ULKOMAALAISTAUSTAISTEN naisten kokonaishedelmällisyysluku on korkeampi, mutta ajan kuluessa ero valtaväestöön pienenee.

”Monissa maissa on havaittu, että pidempään maassa asuneilla syntyvyys lähenee niin sanotun kantaväestön syntyvyyttä. Näin käynee Suomessakin”, Miina Keski-Petäjä sanoo.

Se näkyy tilastoissa jo nyt. Esimerkiksi somalialaistaustaisten naisten hedelmällisyysluku oli 2000-luvun alussa 5, mutta nyt se on laskenut 4,3:een.

Tiilikaisen mukaan se on osittain luonnollista kulttuurista muutosta uudessa maassa. Lapsimäärään vaikuttaa myös arjen haasteellisuus ja sosiaalisten verkostojen puute uudessa kotimaassa. Siihen vaikuttaa myös se, että Suomessa naisten odotetaan osallistuvan työelämään.

Marja Tiilikainen huomauttaa, että maahanmuuttajien perhekoko ei ole kiinni vain perheen omasta halusta.

”Maahanmuuttopoliittiset linjaukset vaikuttavat myös siihen, missä määrin maahanmuuttajaperheille tulee syntymään lapsia”, Tiilikainen sanoo.

Perheiden yhdistäminen on tehty hyvin vaikeaksi tällä hetkellä. Perheitä on lähes mahdotonta yhdistää. Jos perheet ovat hajalla eikä puolisoita saada Suomeen, se vaikuttaa suoraan siihen, minkä verran maahanmuuttajaperheissä syntyy lapsia.”

TÄLLÄ hetkellä Suomessa kuolee vuosittain ihmisiä enemmän kuin syntyy.

Luonnollinen väestönkasvu on selvästi miinuksella. Käytännössä on niin, että meidän väestönkasvumme on maahanmuuton varassa”, Ismo Söderling sanoo.

Hän huomauttaa, että kannustavalla perhepolitiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa väestön syntyvyyteen. Tämä nähtiin Ruotsissa, jossa perhepolitiikkaa remontoitiin perusteellisesti 2000-luvun alussa. Uudistus sisälsi muun muassa työaikajoustoja, isien lomia ja perheen sisäisiä joustoja perhevapaisiin liittyen.

Ja niin se vaan hedelmällisyys pomppasi Ruotsissa ja on pysynyt selvästi Suomea korkeampana.”

 
Tilastokeskuksen yliaktuaari Miina Keski-Petäjän mukaan ulkomaalaistaustaisten parien ja perheiden osuus on lähes kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Vuonna 2017 Suomessa asui yli 105 000 ulkomaalaistaustaista hedelmällisessä iässä olevaa naista.

Kahdenkymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien lasten määrä on kolminkertaistunut. Vuonna 2017 maahanmuuttajille syntyi 6 600 lasta, mikä on jo noin 13 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista.




Suomalaiset etnisyytenä voi jo kirjoitella pian historian lehdille liiviläisten ja muiden seuraksi, somaleita on vielä 100 vuoden päästäkin.
 
Syy on tietenkin siinä että meillä on paljon ihmisiä joita ei kiinnosta ketä tällä asuu 100-200 vuoden päästä, kommunistista subversiota vuodesta 1944.
Tätä maata ei olisi edes olemassa ilman kansallismielisiä, muut olivat vain kyydissä tai työnnettiin syrjään kun tätä maata luotiin.

Se vain täytyy laittaa maaseudulla lippu pystyyn viimeisen linnakkeen merkiksi. Ennemmin tai myöhemmin kaupunkien kommunistinen saasta levittäytyy myös landelle, kun ei ole enää resursseja parasiitin energiantarpeille ja silloin katsotaan minkälainen eliö jää näille lakeuksille eloon. En ole kovinkaan huolissani noista mamuista itsessään, koska ei niillä riitä älykkyys ja sinnikkyys talven yli, mutta tämä järjestelmä ja sen kannattajalauma on se mikä tulee eliminoimaan suomalaiset. Jos tykkää tästä poliittis- ja talousjärjestelmästä on yhtaikainen puhdas kannanotto, että suomalaisten eliminointi on jees, vaikka ei osaisikaan tehdä helppoa yhteenlaskutoimitusta asian tiimoilta.
 
Se on huomenna viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Mahtavatkohan sanomalehdet kertoa ylihuomenna, että kuinka moni on käynyt ennakkoon äänestämässä?
 
Mielenkiintoinen galluptulos.

Persujen kannatusnousu jatkuu trendinä. Perinteisesti puhelinhaastattelut ja netti suosivat vihreitä ja painavat vasemmistoliittoa sekä persuja. Kokoomuksella, SDP:llä ja Kepu:lla ei ole niin systemaattista virhettä menetelmän mukaan. Toki tämä on huomioitu painotuksissa varmaankin. Nyt on tilanne toki vaikea laskea Sinisten takia. Ilmeisesti myös äänestysprosentti nousee korkeaksi joka voi hyödyttää SDP:tä, Persuja ja Vihreitä. Kepu yleensä kärsii korkeasta prosentista.

Niin tai näin, noilla prosenteilla uskoni sinipunasta vahvistuu.
 
Mielenkiintoinen galluptulos.

Persujen kannatusnousu jatkuu trendinä. Perinteisesti puhelinhaastattelut ja netti suosivat vihreitä ja painavat vasemmistoliittoa sekä persuja. Kokoomuksella, SDP:llä ja Kepu:lla ei ole niin systemaattista virhettä menetelmän mukaan. Toki tämä on huomioitu painotuksissa varmaankin. Nyt on tilanne toki vaikea laskea Sinisten takia. Ilmeisesti myös äänestysprosentti nousee korkeaksi joka voi hyödyttää SDP:tä, Persuja ja Vihreitä. Kepu yleensä kärsii korkeasta prosentista.

Niin tai näin, noilla prosenteilla uskoni sinipunasta vahvistuu.

SDP:n puheenjohtaja on niin köykäinen kaveri että kannatuksen lasku on ihan odotettua. Eiköhän ykköspaikka kuitenkin heille mene.

Sinipunaa näyttäisi tosiaan pukkaavan. Ja edelleen näyttäisi realistiselle että täytteeksi voisi tulla paitsi Vihreät myös RKP ja KD. Tuosta saisi kasaan melko tasapainoisen nipun ja asiallisen enemmistön Eduskuntaan. Kok+Vas -yhdistelmä voi olla hankala synnyttää monestakin syystä.
 
SDP:n puheenjohtaja on niin köykäinen kaveri että kannatuksen lasku on ihan odotettua. Eiköhän ykköspaikka kuitenkin heille mene.

Sinipunaa näyttäisi tosiaan pukkaavan. Ja edelleen näyttäisi realistiselle että täytteeksi voisi tulla paitsi Vihreät myös RKP ja KD. Tuosta saisi kasaan melko tasapainoisen nipun ja asiallisen enemmistön Eduskuntaan. Kok+Vas -yhdistelmä voi olla hankala synnyttää monestakin syystä.
Jos SDPn kannatus on tätä luokkaa tai alempikin vaalipäivänä, niin itse en usko, että puolueella on tarpeeksi mandaattia ryhtyä ainakaan millekään SDP, Vas, Vihr linjalle ja näillä luvuin ko. pohja yltäisikin vain noin 40 prosentin kannatukseen. Edes RKP ei asiaa korjaa. Ja tuskin saavat KD:tä hallitukseen vihervasemmiston kanssa, koska ko. puolueen erot ovat useassa asiassa niin erilaiset kuin vihervasemmistolla. Ja KDlläkin päästäisiin vasta tasan 50 prosenttiin, eli ei edes enemmistöhallitukseen, vaan tasoissa opposition kanssa olevaan hallitukseen. Siihen pitäisi lykätä siniset, jotta saisivat enemmistön.

Ja SDP, Kokoomus, Vihreät ja KD pohja taas toisi taas yli 50% kannatuksen, ja olisi toimiva tasapainoinen ratkaisu. Ja RKP on ollut hallituksen persettä nuoleva tuuliviiri, kunhan se on vaan päästetty edistämään ruotsinkielisen vähemmistön asemaa hallitukseen, eli RKP menisi siellä luontevasti.

Keskustan en usko menevän hallitukseen mukaan. Keskusta tulee ottamaan niin pahasti turpaan näissä vaaleissa, että puolue tuskin uudestaan haluaa hallitusvastuuseen, joka saattaisi pahimmillaan johtaa 2023 (jos talouskin sakkaa inhottavasti silloin) vielä pahempaan turpaanottoon seuraavissa vaaleissa. Keskustalle on turvallisin vaihtoehto siirtyä oppositioon toipumaan.
 
Back
Top