Kokoomusedustajilta ehdotuksia työperäisestä maahanmuutosta
ILKKA AHTOKIVI | 08.04.2019 | 14:09- päivitetty 08.04.2019 | 14:10
Kokoomusedustajien mukaan työvoimavajeen kaventaminen vaatii toimia.
Sisäministeri
Kai Mykkäsen (kok.) mukaan
maahanmuuttoon liittyy kolme väärinkäsitystä.
–
Ensinnäkin Suomeen muutti jo viime vuonna paljon enemmän ihmisiä työn ja opiskelun perässä kuin turvapaikanhakijoina, vaikka yleensä toisin luullaan. Toiseksi työperäisesti Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttaneista 90 prosenttia on edelleen töissä eli he eivät ole siirtyneet tukien varaan, kuten usein väitetään.
– Kolmanneksi työperäisen maahanmuuton ei tarvitsisi kuin kaksinkertaistua noin 20 000 ihmiseen vuodessa niin työikäinen väestömme ei kääntyisikään laskuun 2020-luvulla vaan pysyisi pienessä kasvussa.
Tekijöiden houkuttelussa Suomeen töihin ei siis ole kysymys marginaalista, vaan ydinasiasta sen suhteen, että pystymme hoitamaan vanhukset ja maksamaan eläkkeet ilman rajuja veronkorotuksia, Mykkänen toteaa.
Työperusteisen maahanmuuton lisääminen on hänen mukaansa mahdollista monin tavoin.
– Esimerkiksi saatavuusharkinnasta tulisi luopua ja tehostetusti valvoa työehtojen noudattamista työpaikoilla. Työlupaa haettaessa varmistettaisiin kuitenkin edelleen, että kyse on aidosta työpaikasta ja että työsopimus vastaa työehtosopimuksia.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Mari-Leena Talvitien mukaan työmarkkinoiden toiminnan ja tulevaisuuden kannalta työperusteisella maahanmuutolla on keskeinen rooli.
– Työllisyysasteen nostaminen edellyttää toimivaa työperusteista maahanmuuttoa. Emme yksinkertaisesti pärjää huoltosuhteen muuttumisen aiheuttavista haasteista ilman ulkomaista apua.
Ihmisten ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus on myös yksi Euroopan unionin keskeisistä periaatteista.
EU:n ulkopuolisista maista tulevan työvoiman lisäksi edellytetään kolmansista maista tulevia työntekijöitä.
Monilla asiantuntija-aloilla työmarkkinat ovat aidosti globaalit.
– Työperusteinen maahanmuutto on edellytys Suomen taloudellisen toimintakyvyn säilymiseksi tulevina vuosikymmeninä. Globalisoituneessa maailmassa on kysyntää myös suomalaisella osaamiselle.
Korkeakoulutetut suomalaiset lähtevät entistä helpommin ulkomaille töihin. Vastaavasti Suomen on houkuteltava osaavaa ulkomaista työvoimaa maahamme. Ihmisten liikkumisen tulee olla tässä mielessä kaksisuuntaista, kansanedustaja
Juhana Vartiainen (kok.) sanoo.
Toimenpiteitä työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi:
1.
Suomen tunnettuuden lisääminen maailmalla
Ihmisillä on mielikuvia eri maista. Näiden mielikuvien perusteella teemme valintoja minne lähdemme lomalle ja yhtä lailla missä haluamme työskennellä. Suomi on monella mittarilla yksi maailman turvallisimmista ja onnellisimmista maista. Suomikuvan tunnettuuden lisääminen maailmalla on tärkeää osaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Business Finlandin kansainvälisiä verkostoja hyödyntäen ja yhteistyössä kansainvälistyneiden henkilöstöyritysten kanssa tulisi luoda suomalaisia yrityksiä tukeva rekrytointiverkosto ”Work in Finland”.
2.
Työlupaprosessit sujuviksi ja selkeiksi
Työlupaprosessien toimivuudella on keskeinen merkitys työvoiman saannin kannalta. Mitä nopeammin ja joustavammin lupahakemusten käsittely tapahtuu, sitä helpompaa ja viivytyksettömämpää ulkomaisen työvoiman maahan saapuminen on. Yritysten työvoiman tarve voi muuttua nopeastikin, jolloin ammattitaitoisen työvoiman saaminen ripeästi on toiminnan kannalta aivan keskeistä. Tilausten toimittaminen tai yritysten investoinnit eivät saa jäädä kiinni työlupahallinnon käsittelyn kestosta.
3.
Kehitetään oleskelulupaprosesseja asiakaslähtöisinä kokonaisuuksina
Oleskeluprosessi jakautuu tällä hetkellä monelle toimijalle. Hakemukset jätetään lähetystöihin ja käsitellään Maahanmuuttovirastossa, mutta lisäksi esimerkiksi työtekijöiden oleskelulupaan tehdään erillinen osapäätös TE-toimistoissa ja yrittäjien kohdalla lausunto pyydetään ELY-keskuksista. Hakijalle prosessin pitäisi näyttäytyä selvänä kokonaisuutena. Tämä edellyttää, että hakijoiden ja työnantajien neuvontaa yhtenäistetään ja yksinkertaistetaan ja tieto kerätään yhteen helposti löydettävään paikkaan. Lisäksi on tarpeen tiedottaa oleskelulupaprosesseista, siten että myös työnantajalle tulee automaattisesti tieto työntekijän lupaprosessin etenemisestä. Tietoa tulisi vaihtaa viranomaisten kesken siten, että asiaa kysytään hakijalta vain silloin, jos sitä ei muilta viranomaisilta saada ja tällöinkin vain kerran. Tarkistetaan ulkoministeriön toimintatapoja siten, että ajanvaraukset ja puhuttelut onnistuvat nopeasti ja biometriset tunnisteet on yksinkertaista antaa.
4.
Kielikynnyksen madaltaminen ja työelämän kansainvälistäminen
Yksi keskeinen haaste on suomen kieli. Työelämän kansainvälistymisen myötä myös englannin kielen asema tulee korostumaan. Erityisesti palvelualalla englannin kieli on yleistynyt, mikä on mahdollistanut nopeamman kiinnittymisen työelämään. Kielikysymykseen on mahdollista vaikuttaa asenteita muuttamalla. Työnantajia tulisi kannustaa palkkaamaan osaajia myös englanninkielellä.
5.
Poistetaan saatavuusharkinta
Seuraavan hallituskauden aikana olisi luovuttava saatavuusharkinnasta kokonaan. Menettely lisää byrokratiaa ja viivästyttää työvoiman saantia. Työelämän pelisäännöistä ja reunaehdoista ei silti tingittäisi. Saatavuusharkintaan nyt käytettävät resurssit olisi mahdollista siirtää työehtojen jälkikäteiseen valvontaan. Näin ollen keventämällä etukäteisvalvontaa voitaisiin siirtää panoksia työpaikoilla tehtäviin tarkastuksiin ja valvontaan. Työlupaa haettaessa varmistettaisiin edelleen, että kyse on aidosta työpaikasta ja että työsopimus vastaa työehtosopimuksia.
6.
Hyödynnetään ulkomaalaisten opiskelijoiden potentiaali
Kymmenessä vuodessa kansainvälisten opiskelijoiden suomalaisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kaksinkertaistanut. Monet tutkinnon suorittaneista palaavat tutkinnon suoritettuaan takaisin kotimaahansa. Vuonna 2009 valmistuneista korkeakouluopiskelijoista viisi vuotta myöhemmin jo kolmannes oli muuttanut pois suomesta – täällä hankittu osaaminen mukanaan. Meidän on tehtävä töitä sen eteen, että Suomessa tutkintonsa suorittaneet ulkomaalaiset opiskelijat jäisivät tänne rakentamaan myös työuransa.
Selvitetään mahdollisuutta luoda ulkomaalaisille opiskelijoille verovähennysoikeus, jossa suomalaiselle korkeakoululle maksetut lukukausimaksut on mahdollista vähentää verotuksessa, mikäli valmistumisen jälkeen jää töihin Suomeen. Mahdollisuus vähentää lukukausimaksut verotuksessa parantaisi Suomen vetovoimaa kansainvälisillä osaajamarkkinoilla ja kannustaisi jäämään tänne töihin. Lisäksi tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työnhakulupaa tulee pidentää vuodesta kahteen vuoteen.
7.
Kehitetään uusia oleskelulupamalleja
Päättyvällä vaalikaudella on kehitetty uusia oleskelulupamalleja kuten start-up viisumi ja erityinen asiantuntijoille suunnattu työlupa. Näiden rinnalle on kuitenkin kehitettävä lisää joustavia malleja eri työntekijäryhmille. Meidän on otettava mallia muiden maiden järjestelmistä, joilla on onnistuttu helpottaa ulkomaisen työvoiman löytymistä eri yritysten tarpeisiin. Esimerkiksi työntekijäpooli Kanadan pisteytysjärjestelmää mukaillen helpottaisi erityisesti pieniä yrityksiä, joilla ei ole erillisiä hr-osastoja ulkomaisen työvoiman hankintaan.
8.
Mahdollistetaan nopeutettu menettely akkreditoiduille ja luotetuille työnantajille
Paljon ulkomaista työvoimaa rekrytoiville, luotettavaksi todetuille työnantajille on luotava akkreditointimenetelmä, jolla nopeutetaan työnantajavelvoitteiden tarkistusta. Koko lupaprosessi pitää tulevaisuudessa pystyä tekemään päivissä eikä kuukausissa. Luotettujen ja aiemmin tunnistettujen työnantajien osalta on syytä siirtyä ennakollisesta valvonnasta vahvemmin jälkikäteiseen valvontaan.
9.
Siirrytään ennakollisesta työehtojen valvonnasta jälkikäteiseen
Yleisesti ottaen työehtojen valvonnassa on siirryttävä ennakollisesta valvonnasta vahvemmin jälkikäteiseen valvontaan. Työsopimuksen lainmukaisuus ja mahdollisen työehtosopimuksen mukaisuus tulisi tarkistaa automatisoidusti siten, ettei manuaalisesti työsopimuksen valvontaa tulisi harjoittaa. Tämä olisi keino nopeuttaa työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyä.
10.
Edistetään yhden luukun palveluiden periaatetta Suomeen asettumisessa
Kun ihminen muuttaa asumaan toiseen maahan, vastaan tulee paljon uuden opettelemista. Palvelujen käyttöön ja toimintatapoihin tottuminen voi näyttäytyä todellisena viidakkona – myös Suomessa. Pahimmillaan viivästykset voivat johtaa siihen, että esimerkiksi työn vastaanottaminen on mahdotonta, kun muut käytännön asiat eivät ole järjestyksessä. Keskittämällä maahanmuuttajien palvelut yhdelle luukulle voidaan konkreettisella tavalla vähentää paperisotaa, nopeuttaa kotoutumista ja työllistymistä ja kuitenkin varmistaa, että tiedot menevät eri viranomaisille perille. Näin myös edistetään kansainvälisillä työmarkkinoilla Suomen mainetta maana, johon on hyvä tulla töihin. Esimerkiksi henkilötunnus, pankkiasiat ja verotus on saatava nopeasti hoidettua.
https://www.verkkouutiset.fi/kokoomusedustajilta-ehdotuksia-tyoperaisesta-maahanmuutosta/
Suomessa oli vuonna 2016 keskimäärin päivittäin 348 767 työtöntä työnhakijaa ja kokopäiväisesti lomautettua työntekijää, jotka muodostivat yhteensä 13 prosenttia työvoimasta[46].
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä 20 500
https://fi.wikipedia.org/wiki/Työttömyys#Työttömyys_Suomessa
yle.fi
www.is.fi
fi.wikipedia.org
findikaattori.fi
www.iltalehti.fi
