arix
Respected Leader
Epäilen että käänteinen kohtaamisteoria vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin.
Kohtaamisteoria – HommaWiki
Mitä enemmän tulee kohtaamisia arabien ja afrikkalaisten kanssa niin sitä nuivemmaksi yhteiskunta muuttuu.
Eduskuntavaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Mitä enemmän tulee kohtaamisia arabien ja afrikkalaisten kanssa niin sitä nuivemmaksi yhteiskunta muuttuu.
Timo Soini puhuu vihdoin järkytyksestään vaalien murskatuloksen jälkeen: ”En ajatellut, että ihan näin huonosti voi mennä”
Timo Soini myöntää, että sinisten murskatulos eduskuntavaaleissa oli järkytys. (KUVA: JOHANNES KOTKAVIRTA)
Julkaistu: 27.4. 5:15
– Olin varautunut siihen, että jos kaikki menee huonosti, niin valituksi tulee vain Jussi Niinistö. Mutta en ajatellut, että ihan näin huonosti voi mennä, Timo Soini sanoo.
ULKOMINISTERI Timo Soini istahtaa terassituolille New Yorkin ytimessä sijaitsevan hotellin sisäpihalla. Iso mies riisuu takkinsa, kahmaisee mukanaan tuomastaan kupista kourallisen popcorneja ja hörppää päälle cokista.
Aurinko paistaa ja elämä hymyilee. Soini on tyytyväinen viikon kulkuun ja päivän ohjelmaan: hän on tavannut YK:ssa muun muassa Saksan ja Iranin ulkoministerit ja keskustellut YK:n alipääsihteerin Rosemary DiCarlon kanssa rauhanvälitystoiminnasta, joka oli yksi Soinin viidestä prioriteetista ulkoministerinä.
– Sanoin Suomen tekevän näissä asioissa pitkäjänteistä politiikkaa, enkä usko uuden hallituksen muuttavan mitään.
Kauden kruunaa 7. toukokuuta Rovaniemellä järjestettävä Arktisen neuvoston ulkoministerikokous, jonne ovat tulossa myös Venäjän Sergei Lavrov ja Yhdysvaltojen Mike Pompeo. Harvinainen kohtaaminen tuo paljon huomiota Suomelle ja myös Soinille.
– Onhan se jonkinmoinen kirsikka kakun päällä.
Ilta-Sanomat tapasi ulkoministeri Timo Soinin tällä viikolla New Yorkissa. Kymmeniä kertoja kaupungissa käyneellä Soinilla on paikkaan erityinen suhde.
– Kävi niin, että hän rakastui ja jäi Virroille maanviljelijän vaimoksi. Jos Lyyti olisi jäänyt tänne, niin en olisi koskaan ollut tässä. Tai ehkä syntynyt jossain täällä buutsit jalassa, Soini pohdiskelee.
MUTTA jos maailmalla on sattunut ja tapahtunut, niin kyllä on myös Suomessa. Soinin nauttiessa ministeripäivistään – ravikielellä siitä kuuluisasta hillotolpasta – ovat hänen ympäriltään kuihtuneet sekä hallitus että puolue.
Juha Sipilä päätti kaataa hallituksensa viimeisenä oljenkortenaan ennen eduskuntavaaleja. Keskusta ei sillä pelastunut, vaan kärsi vaaleissa kaikkien aikojen rökäletappion.
Suuremman pettymyksen koki ainoastaan Soinin aatteellisen perinnön raunioille perustettu siniset, joka ei saanut eduskuntaan yhtään edustajaa. Teknisesti puolue on edelleen olemassa, mutta tulevaisuus näyttää synkältä.
Soini myöntää murskatuloksen olleen järkytys.
– Olin varautunut siihen, että jos kaikki menee huonosti, niin valituksi tulee vain Jussi Niinistö. Mutta en ajatellut, että ihan näin huonosti voi mennä.
Soinin mielestä myös perussuomalaisten pitäisi ehdottomasti pyrkiä mukaan hallitukseen.
Myös monen muun aateveljen, esimerkiksi työministeri Jari Lindströmin ja eurooppaministeri Sampo Terhon, rannalle jääminen surettaa. Heidän hallitustyöstä kantamansa poliittinen vastuu tuntuu kohtuuttomalta.
– Olisin halunnut, että he olisivat voineet jatkaa poliittista uraansa. Siitä olen pahoillani. Mutta elämä on sellainen, että suuttua saa mutta ei katkeroitua. Tulos on taulussa eikä siinä auta selittää.
Soini ei halua muidenkaan osalta vaalitulosta sen kummemmin lähteä analysoimaan, koska ”se näyttää kuitenkin vain selittelyltä”.
KOKONAAN erossa aiheesta ja etenkään Jussi Halla-ahon nykyperussuomalaisten menestyksestä Soini ei kuitenkaan malta pysyä.
Eduskuntavaaleissa Soini ei ollut itse enää ehdolla, mutta kampanjoi silti kentällä sinisten puolesta. Viimeisten viikkojen aikana hän sanoo nähneensä merkkejä tulevasta, eli äänten valumisesta demareilta perussuomalaisille.
– Kyllä vanha samurai näkee, mitä siellä tapahtuu. Antti Rinne meinasi jälleen onnistua munimaan koko homman.
– Sanon vain sen, että itse johdin puoluetta 20 vuotta. Jos Halla-aho kestää viisi vuotta, mitä epäilen, niin palataan sitten asiaan, Soini sanoo. (KUVA: JOHANNES KOTKAVIRTA)
Rinteen johtama Sdp voitti vaalit, mutta 17,7 prosentin kannatus oli oppositiosta hyökänneelle puolueelle iso pettymys. Halla-ahon perussuomalaiset nousi hönkimään aivan kannoille ja jäi lopulta vain kahden kymmenyksen päähän. Kokoomus ylsi sekin 17 prosentin kannatuksella lähes tasoihin.
Selkeän voittajan puuttuminen ja kolmen puolueen lähes tasavertainen tulos tietävät vaikeita hallitusneuvotteluja. Rinteen mandaatti pääministeriksi on heikko. Soini uskoo silti, että Suomessa on hallitus ennen EU-puheenjohtajakauden alkamista.
Luontevana vaihtoehtona pidetään punavihreää hallitusta, joka rakentuisi Sdp:n ja vaalit voittaneiden vihreiden ja vasemmiston ympärille. Enemmistöä varten mukaan tarvittaisiin silti vielä joko kokoomus tai keskusta.
– Kyllä heidän pitäisi tässä tilanteessa pyrkiä estämään, että tähän maahan ei tule punavihreää hallitusta, jollainen on todennäköisesti tulossa. Päästääkö perussuomalaiset heidät valtaan pelaamalla itsensä ulos? hän kysyy.
Rinne on käytännössä sulkenut pois yhteistyön perussuomalaisten kanssa. Syynä on Rinteen mukaan hänen ja Halla-ahon toisistaan poikkeava ihmiskäsitys. Soini uskoo yhteistyön perussuomalaisten kanssa voivan alkaa kiinnostaa erityisesti kokoomusta, jos Rinne ei onnistu sopimaan askelmerkeistä muiden kanssa.
Mitä Soini itse miettii Halla-ahon perussuomalaisista ja sen hallituskelpoisuudesta? Hän arvelee – aivan oikein – että Soini ruotimassa Halla-ahon johtajankykyjä synnyttäisi kyllä hyviä otsikkoja.
– Sanon vain sen, että itse johdin puoluetta 20 vuotta. Jos Halla-aho kestää viisi vuotta, mitä epäilen, niin palataan sitten asiaan.
Johannes Kotkavirta, New York
www.is.fi
Timo Soini myöntää, että sinisten murskatulos eduskuntavaaleissa oli järkytys. (KUVA: JOHANNES KOTKAVIRTA)
Julkaistu: 27.4. 5:15
– Olin varautunut siihen, että jos kaikki menee huonosti, niin valituksi tulee vain Jussi Niinistö. Mutta en ajatellut, että ihan näin huonosti voi mennä, Timo Soini sanoo.
ULKOMINISTERI Timo Soini istahtaa terassituolille New Yorkin ytimessä sijaitsevan hotellin sisäpihalla. Iso mies riisuu takkinsa, kahmaisee mukanaan tuomastaan kupista kourallisen popcorneja ja hörppää päälle cokista.
Aurinko paistaa ja elämä hymyilee. Soini on tyytyväinen viikon kulkuun ja päivän ohjelmaan: hän on tavannut YK:ssa muun muassa Saksan ja Iranin ulkoministerit ja keskustellut YK:n alipääsihteerin Rosemary DiCarlon kanssa rauhanvälitystoiminnasta, joka oli yksi Soinin viidestä prioriteetista ulkoministerinä.
– Sanoin Suomen tekevän näissä asioissa pitkäjänteistä politiikkaa, enkä usko uuden hallituksen muuttavan mitään.
Samana päivänä Soini myös puhui ensimmäistä kertaa YK:n yleiskokouksessa pitäessään yhteispohjoismaisen puheenvuoron Syyrian vastuumekanismeista. Soini sanoo olevansa hyvin tyytyväinen ulkoministerikautensa sujumiseen.
Kauden kruunaa 7. toukokuuta Rovaniemellä järjestettävä Arktisen neuvoston ulkoministerikokous, jonne ovat tulossa myös Venäjän Sergei Lavrov ja Yhdysvaltojen Mike Pompeo. Harvinainen kohtaaminen tuo paljon huomiota Suomelle ja myös Soinille.
– Onhan se jonkinmoinen kirsikka kakun päällä.
Ilta-Sanomat tapasi ulkoministeri Timo Soinin tällä viikolla New Yorkissa. Kymmeniä kertoja kaupungissa käyneellä Soinilla on paikkaan erityinen suhde.
New Yorkissa kymmeniä kertoja käyneellä Soinilla on paikkaan erityinen suhde, sillä kaupunki oli vähällä viedä hänen isoäitinsä Lyydian 1900-luvun alussa. Miljoonien siirtolaisten tapaan Ellis Islandin kautta New Yorkiin saapunut isoäiti ehti asua kaupungissa seitsemän vuoden ajan, kunnes tuli käymään Suomessa ensimmäisen maailmansodan raivotessa.
– Kävi niin, että hän rakastui ja jäi Virroille maanviljelijän vaimoksi. Jos Lyyti olisi jäänyt tänne, niin en olisi koskaan ollut tässä. Tai ehkä syntynyt jossain täällä buutsit jalassa, Soini pohdiskelee.
MUTTA jos maailmalla on sattunut ja tapahtunut, niin kyllä on myös Suomessa. Soinin nauttiessa ministeripäivistään – ravikielellä siitä kuuluisasta hillotolpasta – ovat hänen ympäriltään kuihtuneet sekä hallitus että puolue.
Juha Sipilä päätti kaataa hallituksensa viimeisenä oljenkortenaan ennen eduskuntavaaleja. Keskusta ei sillä pelastunut, vaan kärsi vaaleissa kaikkien aikojen rökäletappion.
Suuremman pettymyksen koki ainoastaan Soinin aatteellisen perinnön raunioille perustettu siniset, joka ei saanut eduskuntaan yhtään edustajaa. Teknisesti puolue on edelleen olemassa, mutta tulevaisuus näyttää synkältä.
Soini myöntää murskatuloksen olleen järkytys.
– Olin varautunut siihen, että jos kaikki menee huonosti, niin valituksi tulee vain Jussi Niinistö. Mutta en ajatellut, että ihan näin huonosti voi mennä.
Soinin mielestä myös perussuomalaisten pitäisi ehdottomasti pyrkiä mukaan hallitukseen.
Myös monen muun aateveljen, esimerkiksi työministeri Jari Lindströmin ja eurooppaministeri Sampo Terhon, rannalle jääminen surettaa. Heidän hallitustyöstä kantamansa poliittinen vastuu tuntuu kohtuuttomalta.
– Olisin halunnut, että he olisivat voineet jatkaa poliittista uraansa. Siitä olen pahoillani. Mutta elämä on sellainen, että suuttua saa mutta ei katkeroitua. Tulos on taulussa eikä siinä auta selittää.
Soini ei halua muidenkaan osalta vaalitulosta sen kummemmin lähteä analysoimaan, koska ”se näyttää kuitenkin vain selittelyltä”.
KOKONAAN erossa aiheesta ja etenkään Jussi Halla-ahon nykyperussuomalaisten menestyksestä Soini ei kuitenkaan malta pysyä.
Eduskuntavaaleissa Soini ei ollut itse enää ehdolla, mutta kampanjoi silti kentällä sinisten puolesta. Viimeisten viikkojen aikana hän sanoo nähneensä merkkejä tulevasta, eli äänten valumisesta demareilta perussuomalaisille.
– Kyllä vanha samurai näkee, mitä siellä tapahtuu. Antti Rinne meinasi jälleen onnistua munimaan koko homman.
– Sanon vain sen, että itse johdin puoluetta 20 vuotta. Jos Halla-aho kestää viisi vuotta, mitä epäilen, niin palataan sitten asiaan, Soini sanoo. (KUVA: JOHANNES KOTKAVIRTA)
Rinteen johtama Sdp voitti vaalit, mutta 17,7 prosentin kannatus oli oppositiosta hyökänneelle puolueelle iso pettymys. Halla-ahon perussuomalaiset nousi hönkimään aivan kannoille ja jäi lopulta vain kahden kymmenyksen päähän. Kokoomus ylsi sekin 17 prosentin kannatuksella lähes tasoihin.
Selkeän voittajan puuttuminen ja kolmen puolueen lähes tasavertainen tulos tietävät vaikeita hallitusneuvotteluja. Rinteen mandaatti pääministeriksi on heikko. Soini uskoo silti, että Suomessa on hallitus ennen EU-puheenjohtajakauden alkamista.
Luontevana vaihtoehtona pidetään punavihreää hallitusta, joka rakentuisi Sdp:n ja vaalit voittaneiden vihreiden ja vasemmiston ympärille. Enemmistöä varten mukaan tarvittaisiin silti vielä joko kokoomus tai keskusta.
Soinin mielestä myös perussuomalaisten pitäisi ehdottomasti pyrkiä mukaan hallitukseen.
– Kyllä heidän pitäisi tässä tilanteessa pyrkiä estämään, että tähän maahan ei tule punavihreää hallitusta, jollainen on todennäköisesti tulossa. Päästääkö perussuomalaiset heidät valtaan pelaamalla itsensä ulos? hän kysyy.
Rinne on käytännössä sulkenut pois yhteistyön perussuomalaisten kanssa. Syynä on Rinteen mukaan hänen ja Halla-ahon toisistaan poikkeava ihmiskäsitys. Soini uskoo yhteistyön perussuomalaisten kanssa voivan alkaa kiinnostaa erityisesti kokoomusta, jos Rinne ei onnistu sopimaan askelmerkeistä muiden kanssa.
Mitä Soini itse miettii Halla-ahon perussuomalaisista ja sen hallituskelpoisuudesta? Hän arvelee – aivan oikein – että Soini ruotimassa Halla-ahon johtajankykyjä synnyttäisi kyllä hyviä otsikkoja.
– Sanon vain sen, että itse johdin puoluetta 20 vuotta. Jos Halla-aho kestää viisi vuotta, mitä epäilen, niin palataan sitten asiaan.
Johannes Kotkavirta, New York
Timo Soini puhuu vihdoin järkytyksestään vaalien murskatuloksen jälkeen: ”En ajatellut, että ihan näin huonosti voi mennä”
– Olin varautunut siihen, että jos kaikki menee huonosti, niin valituksi tulee vain Jussi Niinistö. Mutta en ajatellut, että ihan näin huonosti voi mennä, Timo Soini sanoo.
www.is.fi
Timo Soinilta jäätävä kuitti Jussi Halla-aholle: ”Kaikki ei ole sitä miltä näyttää”
(KUVA: JOHANNES KOTKAVIRTA / IS, MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA)
Julkaistu: 27.4. 5:16
Politiikan jättävä Timo Soini ei usko, että ”fillarikommunistin näköinen” Jussi Halla-aho pysyy viittä vuotta perussuomalaisten johdossa. Hänen mukaansa puolue on nyt oikeistolaisempi – eikä Teuvo Hakkarainen sovi Brysseliin.
ILTA-SANOMAT tapasi ulkoministeri Timo Soinin tällä viikolla New Yorkissa.
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja sanoo, että hän ei Halla-ahon perussuomalaisissa enää tunnista omaa puoluettaan, vaikka monet samat ihmiset vaikuttavat sen riveissä edelleen. Uudesta eduskuntaryhmästä Soini sanoo tuntevansa ”paria lukuun ottamatta kaikki”.
– Se porukka on radikaalimpi, eikä yksikään Smp-taustainen ehdokas päässyt läpi.
PERUSSUOMALAISET syntyi vuonna 1995, kun Veikko Vennamon perustama Suomen maaseudun puolue ajautui konkurssiin. Vennamon puolue ajoi nimensä mukaisesi maaseudun ja köyhän kansan asiaa, ja perussuomalaiset jatkoi tätä työtä.
– Nykyinen perussuomalaiset on oikeistolaisempi, myös talouspolitiikaltaan. Eikä se ole enää kristillis-sosiaalinen kuin omana aikanani.
Puolue ajaa edelleen esimerkiksi autoilijoiden asiaa. Mutta Soinin tavaramerkiksi muodostuneet letkautukset – soinismit – eivät enää leviä mediassa ja kannattele puolueen sanomaa.
Soinin ideoita oli esimerkiksi tukea autoilua nimittämällä pyöräilijöitä fillarikommunisteiksi. Nykyisen puheenjohtajan vakava naama ei tällaisiin ilmaisuihin taivu.
– Halla-aho ajaa itse fillarilla ja näyttää fillarikommunistilta olematta sellainen. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää, Soini heittää ja röhähtää nauramaan.
KATOLISTA uskoa tunnustavan Soinin aikana puolue omaksui kristillis-konservatiivisen arvopohjan. Tämä perintö alkaa olla historiaa.
– Minun aikanani puolueella oli hyvin selkeät käsitykset esimerkiksi avioliitosta. Ei perussuomalaiset tule enää kyseenalaistamaan näitä asioita, Ville Taviot ja muut tulevat nielemään nämä trans-jutut koukkuineen ja karvoineen.
Oikeaa laitaa edustaville perussuomalaisille Soinilla on nimi valmiina: fetissioikeisto. Nimeltä hän mainitsee Halla-ahon lisäksi kansanedustajat Juho Eerolan, Olli Immosen ja uutena nimenä eduskuntaan nousseen Veikko Vallinin.
– Nämä ihmiset ovat aina halunneet olla oikeistolaisia mutta eivät ole oikein kelvanneet kokoomukseen koulutuksen ja hygienian puutteen vuoksi.
Nykyisten perussuomalaisten näkyvin sanoma on erityisesti islamilaisista maista tulevan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vastustaminen.
– Siinä se ihmiskuva on tavallaan vinksallaan. Omana aikanani islam ei ollut sellainen mörkö kuin se on nyt. Ja heille uskonto ylipäätään on mörkö, Soini sanoo.
Katolista uskoa tunnustava Timo Soini sanoo, että reissussa ollessaankin hän pyrkii hiljentymään joka päivä. New Yorkissa tällä viikolla hän suuntasi Saint Agnesin kirkkoon.
Soini sanoo näkevänsä merkkejä siitä, että perussuomalaisissa oltaisiin siirtymässä islamin vastustamisesta myös kristinuskon, esimerkiksi lestadiolaisten aggressiiviseen vastustamiseen.
– Monet siellä näkevät uskonnon menneen ajan takapajuisuutena. Mukana on myös seksuaalivähemmistökavereita, jotka katsovat että konservatiivinen, vanha perussuomalaisuus sulki tämän fetissioikeistolaisuuden pois. Nyt se on sallittua perussuomalaisissa.
USKONNONVASTAISUUTTA Soini näkee myös kohussa, joka syntyi vuosi sitten hänen osallistuttuaan virkamatkalla Kanadassa abortinvastaiselle marssille. Tapauksesta kanneltiin oikeuskanslerille, joka piti Soinin toimintaa ongelmallisena, muttei lainvastaisena.
Soinia tapahtunut painaa selvästi edelleen.
– Sehän oli ruma prosessi. Ei niilläkään, jotka sanoivat minun vahingoittaneen Suomen mainetta, ollut minkäänlaista näyttöä sellaisesta. Ei täällä maailmalla sitä kukaan tiennyt, eikä yksikään eurooppalainen kollega. Se oli sisäpolitiikkaa ja ikävä operaatio.
Soini sanoo olleensa valmis eroamaan tehtävästään, jos päätös olisi ratkaistu häntä vastaan. Uskontoon liittyvistä periaatteita hän ei ole valmis joustamaan.
– Sellainen mentaliteetti minulla oli, että olisin todella lähtenyt.
MITÄ Soini sitten aikoo seuraavaksi? Pitää pitkän kesäloman, seurata jalkapalloa, käydä raveissa ja kirkossa, olla perheensä kanssa. Ja seurata eurovaaleja, vaihteeksi yleisön joukosta.
Soinin aikana perussuomalaiset teki EU:ssa yhteistyötä Nigel Faragen ja brittikonservatiivien kanssa. Halla-ahon puolue taas pyrkii Italian Matteo Salvinin ja muiden äärioikeiston edustajien seuraan. Edessä voi olla tämän porukan eurojytky.
– Pidän ihan mahdollisena, että perussuomalaiset on suurin puolue eurovaaleissa, Soini sanoo.
Yhdeksi läpimenijäksi Soini ennustaa Teuvo Hakkaraista, joka on eduskunnassa kamppaillut alkoholismia vastaan ja saanut tuomion edustajakollegan ahdistelusta. Soini sanoo toivoneensa, ettei perussuomalaiset hyödyntäisi Hakkaraista äänten keräämisessä eurovaaleissa.
– Teuvolla on ansionsa ja hän on työllistänyt enemmän ihmisiä ja maksanut enemmän veroja kuin moni punaviherveivikaula tulee ikinä tekemään. Mutta Brysselin ja Strasbourgin käytävät ovat väärät käytävät hänelle. Oikeat ovat eduskunnan ja sahan käytävät. Tämän sanon ystävyydellä.
Omia tulevaisuudensuunnitelmiaan Soini ei ennen ulkoministeripestin päättymistä halua lähteä avaamaan.
– Sanotaan, että nimeä ei ole paperissa mutta suuntia alkaa olla.
HOTELLILTA Soini suuntaa läheiseen Saint Agnesin kirkkoon ja kello viiden jumalanpalvelukseen. Reissussa ollessaan hän sanoo pyrkivänsä ehtiä hiljentymään joka päivä.
– Uskonto on sellainen asia, että se tuppaa laimenemaan, jos sitä ei harjoita.
Soini astuu sisälle, polvistuu ja tekee ristinmerkin ja käy sitten penkille istumaan. Kirkkosalissa New Yorkin hälinä vaihtuu rauhaan ja hiljaisuuteen.
– Uskonto on kulkenut mukana ja se on aina ollut tärkeä osa identiteettiä. Väitän sen auttaneen minua pysymään järjissäni tämän poliittisen uran ajan, Soini sanoo jälkeenpäin.
– Uskonto on sellainen asia, että se tuppaa laimenemaan, jos sitä ei harjoita, Soini sanoo.
Nuoruudessaan Soini on kertonut haaveilleensa jopa papin urasta.
– Kiinnostaisi se vieläkin, mutta se ei ole mahdollista, kun on naimisissa, pian 57 vuotta täyttävä Soini sanoo.
Mutta kiinnostavaa tekemistä entiselle puheenjohtajalle löytyy varmasti. Kutsuja puhetilaisuuksiin putoilee, populismin tuntijalle riittää tulevina vuosina kysyntää.
Soini vaikuttaa olevansa sinut itsensä kanssa.
– Minua ei varmaan usko kukaan maailmassa, mutta en minä ole katkera. Olisin tietysti toivonut, että tämä homma olisi mennyt toisella tavalla ja että puolue olisi ottanut toisen suunnan. Mutta pitää tajuta, että sitä oli aikansa pelissä mukana, voitti aikansa, ja sitten pitää antaa olla.
Johannes Kotkavirta
www.is.fi
(KUVA: JOHANNES KOTKAVIRTA / IS, MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA)
Julkaistu: 27.4. 5:16
Politiikan jättävä Timo Soini ei usko, että ”fillarikommunistin näköinen” Jussi Halla-aho pysyy viittä vuotta perussuomalaisten johdossa. Hänen mukaansa puolue on nyt oikeistolaisempi – eikä Teuvo Hakkarainen sovi Brysseliin.
ILTA-SANOMAT tapasi ulkoministeri Timo Soinin tällä viikolla New Yorkissa.
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja sanoo, että hän ei Halla-ahon perussuomalaisissa enää tunnista omaa puoluettaan, vaikka monet samat ihmiset vaikuttavat sen riveissä edelleen. Uudesta eduskuntaryhmästä Soini sanoo tuntevansa ”paria lukuun ottamatta kaikki”.
– Se porukka on radikaalimpi, eikä yksikään Smp-taustainen ehdokas päässyt läpi.
PERUSSUOMALAISET syntyi vuonna 1995, kun Veikko Vennamon perustama Suomen maaseudun puolue ajautui konkurssiin. Vennamon puolue ajoi nimensä mukaisesi maaseudun ja köyhän kansan asiaa, ja perussuomalaiset jatkoi tätä työtä.
– Nykyinen perussuomalaiset on oikeistolaisempi, myös talouspolitiikaltaan. Eikä se ole enää kristillis-sosiaalinen kuin omana aikanani.
Puolue ajaa edelleen esimerkiksi autoilijoiden asiaa. Mutta Soinin tavaramerkiksi muodostuneet letkautukset – soinismit – eivät enää leviä mediassa ja kannattele puolueen sanomaa.
Soinin ideoita oli esimerkiksi tukea autoilua nimittämällä pyöräilijöitä fillarikommunisteiksi. Nykyisen puheenjohtajan vakava naama ei tällaisiin ilmaisuihin taivu.
– Halla-aho ajaa itse fillarilla ja näyttää fillarikommunistilta olematta sellainen. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää, Soini heittää ja röhähtää nauramaan.
KATOLISTA uskoa tunnustavan Soinin aikana puolue omaksui kristillis-konservatiivisen arvopohjan. Tämä perintö alkaa olla historiaa.
– Minun aikanani puolueella oli hyvin selkeät käsitykset esimerkiksi avioliitosta. Ei perussuomalaiset tule enää kyseenalaistamaan näitä asioita, Ville Taviot ja muut tulevat nielemään nämä trans-jutut koukkuineen ja karvoineen.
Oikeaa laitaa edustaville perussuomalaisille Soinilla on nimi valmiina: fetissioikeisto. Nimeltä hän mainitsee Halla-ahon lisäksi kansanedustajat Juho Eerolan, Olli Immosen ja uutena nimenä eduskuntaan nousseen Veikko Vallinin.
– Nämä ihmiset ovat aina halunneet olla oikeistolaisia mutta eivät ole oikein kelvanneet kokoomukseen koulutuksen ja hygienian puutteen vuoksi.
Nykyisten perussuomalaisten näkyvin sanoma on erityisesti islamilaisista maista tulevan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vastustaminen.
– Siinä se ihmiskuva on tavallaan vinksallaan. Omana aikanani islam ei ollut sellainen mörkö kuin se on nyt. Ja heille uskonto ylipäätään on mörkö, Soini sanoo.
Katolista uskoa tunnustava Timo Soini sanoo, että reissussa ollessaankin hän pyrkii hiljentymään joka päivä. New Yorkissa tällä viikolla hän suuntasi Saint Agnesin kirkkoon.
Soini sanoo näkevänsä merkkejä siitä, että perussuomalaisissa oltaisiin siirtymässä islamin vastustamisesta myös kristinuskon, esimerkiksi lestadiolaisten aggressiiviseen vastustamiseen.
– Monet siellä näkevät uskonnon menneen ajan takapajuisuutena. Mukana on myös seksuaalivähemmistökavereita, jotka katsovat että konservatiivinen, vanha perussuomalaisuus sulki tämän fetissioikeistolaisuuden pois. Nyt se on sallittua perussuomalaisissa.
USKONNONVASTAISUUTTA Soini näkee myös kohussa, joka syntyi vuosi sitten hänen osallistuttuaan virkamatkalla Kanadassa abortinvastaiselle marssille. Tapauksesta kanneltiin oikeuskanslerille, joka piti Soinin toimintaa ongelmallisena, muttei lainvastaisena.
Soinia tapahtunut painaa selvästi edelleen.
– Sehän oli ruma prosessi. Ei niilläkään, jotka sanoivat minun vahingoittaneen Suomen mainetta, ollut minkäänlaista näyttöä sellaisesta. Ei täällä maailmalla sitä kukaan tiennyt, eikä yksikään eurooppalainen kollega. Se oli sisäpolitiikkaa ja ikävä operaatio.
Soini sanoo olleensa valmis eroamaan tehtävästään, jos päätös olisi ratkaistu häntä vastaan. Uskontoon liittyvistä periaatteita hän ei ole valmis joustamaan.
– Sellainen mentaliteetti minulla oli, että olisin todella lähtenyt.
MITÄ Soini sitten aikoo seuraavaksi? Pitää pitkän kesäloman, seurata jalkapalloa, käydä raveissa ja kirkossa, olla perheensä kanssa. Ja seurata eurovaaleja, vaihteeksi yleisön joukosta.
Soinin aikana perussuomalaiset teki EU:ssa yhteistyötä Nigel Faragen ja brittikonservatiivien kanssa. Halla-ahon puolue taas pyrkii Italian Matteo Salvinin ja muiden äärioikeiston edustajien seuraan. Edessä voi olla tämän porukan eurojytky.
– Pidän ihan mahdollisena, että perussuomalaiset on suurin puolue eurovaaleissa, Soini sanoo.
Yhdeksi läpimenijäksi Soini ennustaa Teuvo Hakkaraista, joka on eduskunnassa kamppaillut alkoholismia vastaan ja saanut tuomion edustajakollegan ahdistelusta. Soini sanoo toivoneensa, ettei perussuomalaiset hyödyntäisi Hakkaraista äänten keräämisessä eurovaaleissa.
– Teuvolla on ansionsa ja hän on työllistänyt enemmän ihmisiä ja maksanut enemmän veroja kuin moni punaviherveivikaula tulee ikinä tekemään. Mutta Brysselin ja Strasbourgin käytävät ovat väärät käytävät hänelle. Oikeat ovat eduskunnan ja sahan käytävät. Tämän sanon ystävyydellä.
Omia tulevaisuudensuunnitelmiaan Soini ei ennen ulkoministeripestin päättymistä halua lähteä avaamaan.
– Sanotaan, että nimeä ei ole paperissa mutta suuntia alkaa olla.
HOTELLILTA Soini suuntaa läheiseen Saint Agnesin kirkkoon ja kello viiden jumalanpalvelukseen. Reissussa ollessaan hän sanoo pyrkivänsä ehtiä hiljentymään joka päivä.
– Uskonto on sellainen asia, että se tuppaa laimenemaan, jos sitä ei harjoita.
Soini astuu sisälle, polvistuu ja tekee ristinmerkin ja käy sitten penkille istumaan. Kirkkosalissa New Yorkin hälinä vaihtuu rauhaan ja hiljaisuuteen.
– Uskonto on kulkenut mukana ja se on aina ollut tärkeä osa identiteettiä. Väitän sen auttaneen minua pysymään järjissäni tämän poliittisen uran ajan, Soini sanoo jälkeenpäin.
– Uskonto on sellainen asia, että se tuppaa laimenemaan, jos sitä ei harjoita, Soini sanoo.
Nuoruudessaan Soini on kertonut haaveilleensa jopa papin urasta.
– Kiinnostaisi se vieläkin, mutta se ei ole mahdollista, kun on naimisissa, pian 57 vuotta täyttävä Soini sanoo.
Mutta kiinnostavaa tekemistä entiselle puheenjohtajalle löytyy varmasti. Kutsuja puhetilaisuuksiin putoilee, populismin tuntijalle riittää tulevina vuosina kysyntää.
Soini vaikuttaa olevansa sinut itsensä kanssa.
– Minua ei varmaan usko kukaan maailmassa, mutta en minä ole katkera. Olisin tietysti toivonut, että tämä homma olisi mennyt toisella tavalla ja että puolue olisi ottanut toisen suunnan. Mutta pitää tajuta, että sitä oli aikansa pelissä mukana, voitti aikansa, ja sitten pitää antaa olla.
Johannes Kotkavirta
Timo Soinilta jäätävä kuitti Jussi Halla-aholle: ”Kaikki ei ole sitä miltä näyttää”
Politiikan jättävä Timo Soini ei usko, että ”fillarikommunistin näköinen” Jussi Halla-aho pysyy viittä vuotta perussuomalaisten johdossa. Hänen mukaansa puolue on nyt oikeistolaisempi – eikä Teuvo Hakkarainen sovi Brysseliin.
www.is.fi
Houkutus populistien äänestämiseen kasvaa suurten kaupunkien väliin jäävillä reuna-alueilla
Julkaistu: 27.4. 2:00 , Päivitetty: 27.4. 6:15
TALOUSMAANTIETEENprofessori Andrés Rodríguez-Pose julkaisi vuosi sitten kiinnostavan artikkelin siitä, miten taantuvilla alueilla asuvat ihmiset ilmaisevat vastarintansa äänestämällä populistisia liikkeitä ja puolueita. Hänen mukaansa tällainen äänestyskäyttäytyminen kumpuaa alueellisen taantumisen kokemuksesta.
Mediassa ja asiantuntijoiden puheessa kuihtuvat alueet nähdään usein paikkoina, joilla ei ole tulevaisuutta. Tämä lietsoo populisteja suosivaa protestimielialaa.
TODELLISENA koettu alueiden taantumisen uhka synnyttää Lontoossa School of Economicsissa työskentelevän Rodríguez-Posen mukaan vastarintaa sekä erilaisia eliittejä että urbaaneja ydinalueita kohtaan.
Vastarinta kanavoituu eheän kansakunnan nimeen vannovien populististen poliittisten liikkeiden kannatukseen. Esimerkiksi maahanmuuton vastustaminen kumpuaa tämän tulkinnan mukaan ainakin osittain taantuvien alueiden asukkaiden kokemuksesta, jonka mukaan valtio on vetäytymässä vastuustaan ja ehyt kansakunta on väärän politiikan seurauksena hajoamassa. Urbanismi ja nationalismi asettuvat toistensa vastakohdiksi.
Myös Britannian EU-eron ratkaisseessa kansanäänestyksessä oli kyse alueiden kostosta, Rodríguez-Pose väittää. EU-eroa kannatettiin läpi yhteiskuntaluokkien etenkin Englannin taantuvilla reuna-alueilla, ja viesti oli osoitettu Lontooseen.
Ilmiö näkyi myös Itävallan parlamenttivaaleissa syksyllä 2017 sekä Donald Trumpin valinnassa Yhdysvaltain presidentiksi. Ranskassa valtion ydinalueiden kritiikki on tärkeä keltaliivejä yhdistävä tekijä.
SUOMESSA alueiden kostosta ei ole aiemmin ollut selvää näyttöä. Teoria näyttää kuitenkin ajankohtaiselta nyt eduskuntavaalien jälkeen, kun suurista puolueista on tullut keskisuuria ja kilpailu keskisuurten puolueiden välillä kiristyy. Tässä tilanteessa jo muutaman prosenttiyksikön heilahdus kannatuksessa voi muuttaa puolueen asemaa suhteessa kilpailijoihin ratkaisevasti.
Suomikin on jakaantumassa urbaaneihin ydinalueisiin ja keskusten välisiin laajoihin reuna-alueisiin. Esimerkiksi eduskuntavaalien alla käyty keskustelu ilmastonmuutoksesta saattoi näyttäytyä urbaanien ydinalueiden pyrkimyksenä rajoittaa reuna-alueiden kehittämistä.
ALUEIDEN KOSTOA kuvaavan teorian mukaisesti perussuomalaiset etenivätkin suurimpien kaupunkien väliin jäävillä perifeerisillä vyöhykkeillä, jotka ovat perinteisesti olleet keskustan ja vähäisemmässä määrin sosiaalidemokraattien valtapiiriä.
Perussuomalaiset ovat suurin puolue monilla äänestysalueilla, jotka sijoittuvat suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen reunoille. Tällaisia seutuja ovat myös Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomen suurimpien keskusten väliset perifeeriset reuna-alueet.
Rauman eteläpuolelta Salon, Vihdin pohjoisosien kautta Hyvinkään seudulle ja sieltä edelleen Lahden eteläpuolelta aina Haminan seudulle ulottuu yli sadan äänestysalueen perussuomalainen ketju. Lisäksi noin 50 äänestysalueen perussuomalainen vyöhyke yltää Porista Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan reuna-alueiden kautta Tampereen ja Jyväskylän väliselle syvälle maaseudulle ja pieniin teollisiin keskuksiin. Lukuisia perussuomalaisia keskittymiä sijaitsee lisäksi muilla kaupunkien väliin jäävillä alueilla.
Juuri näillä Väli-Suomen alueilla perussuomalaiset ovat vieneet eritoten keskustan mutta myös sosiaalidemokraattien kannatusta.
SUOMEN poliittisten puolueiden voimasuhteet saatetaan tulevaisuudessa ratkaista suurimpien kaupunkikeskusten välisillä reuna-alueilla. Perussuomalaisen Väli-Suomen laajentuminen on haaste keskustalle ja sosiaalidemokraateille myös seuraavissa vaaleissa.
Kun tulevaisuuden julistetaan olevan tiiviisti rakennetuissa suurissa kaupungeissa, yhä useampi suomalainen ajattelee asuvansa alueella, jolla ei ole tulevaisuutta.
Vaikka kaupungistuminen tuo yhä enemmän äänestäjiä suuriin kaupunkeihin, pienten ja keskisuurten keskusten sekä niitä ympäröivän maaseudun asukkaiden äänillä voi olla tulevien vaalitulosten ja niitä seuraavien hallitusratkaisujen kannalta ratkaiseva merkitys. Tämä vaa’ankieliasema tulee ilmeiseksi etenkin, jos erot suurimpien puolueiden kannatuksessa ovat pieniä.
Sami Moisio
Kirjoittaja on aluesuunnittelun ja -politiikan professori Helsingin yliopistossa.
www.hs.fi
Julkaistu: 27.4. 2:00 , Päivitetty: 27.4. 6:15
TALOUSMAANTIETEENprofessori Andrés Rodríguez-Pose julkaisi vuosi sitten kiinnostavan artikkelin siitä, miten taantuvilla alueilla asuvat ihmiset ilmaisevat vastarintansa äänestämällä populistisia liikkeitä ja puolueita. Hänen mukaansa tällainen äänestyskäyttäytyminen kumpuaa alueellisen taantumisen kokemuksesta.
Mediassa ja asiantuntijoiden puheessa kuihtuvat alueet nähdään usein paikkoina, joilla ei ole tulevaisuutta. Tämä lietsoo populisteja suosivaa protestimielialaa.
TODELLISENA koettu alueiden taantumisen uhka synnyttää Lontoossa School of Economicsissa työskentelevän Rodríguez-Posen mukaan vastarintaa sekä erilaisia eliittejä että urbaaneja ydinalueita kohtaan.
Vastarinta kanavoituu eheän kansakunnan nimeen vannovien populististen poliittisten liikkeiden kannatukseen. Esimerkiksi maahanmuuton vastustaminen kumpuaa tämän tulkinnan mukaan ainakin osittain taantuvien alueiden asukkaiden kokemuksesta, jonka mukaan valtio on vetäytymässä vastuustaan ja ehyt kansakunta on väärän politiikan seurauksena hajoamassa. Urbanismi ja nationalismi asettuvat toistensa vastakohdiksi.
Myös Britannian EU-eron ratkaisseessa kansanäänestyksessä oli kyse alueiden kostosta, Rodríguez-Pose väittää. EU-eroa kannatettiin läpi yhteiskuntaluokkien etenkin Englannin taantuvilla reuna-alueilla, ja viesti oli osoitettu Lontooseen.
Ilmiö näkyi myös Itävallan parlamenttivaaleissa syksyllä 2017 sekä Donald Trumpin valinnassa Yhdysvaltain presidentiksi. Ranskassa valtion ydinalueiden kritiikki on tärkeä keltaliivejä yhdistävä tekijä.
SUOMESSA alueiden kostosta ei ole aiemmin ollut selvää näyttöä. Teoria näyttää kuitenkin ajankohtaiselta nyt eduskuntavaalien jälkeen, kun suurista puolueista on tullut keskisuuria ja kilpailu keskisuurten puolueiden välillä kiristyy. Tässä tilanteessa jo muutaman prosenttiyksikön heilahdus kannatuksessa voi muuttaa puolueen asemaa suhteessa kilpailijoihin ratkaisevasti.
Suomikin on jakaantumassa urbaaneihin ydinalueisiin ja keskusten välisiin laajoihin reuna-alueisiin. Esimerkiksi eduskuntavaalien alla käyty keskustelu ilmastonmuutoksesta saattoi näyttäytyä urbaanien ydinalueiden pyrkimyksenä rajoittaa reuna-alueiden kehittämistä.
ALUEIDEN KOSTOA kuvaavan teorian mukaisesti perussuomalaiset etenivätkin suurimpien kaupunkien väliin jäävillä perifeerisillä vyöhykkeillä, jotka ovat perinteisesti olleet keskustan ja vähäisemmässä määrin sosiaalidemokraattien valtapiiriä.
Perussuomalaiset ovat suurin puolue monilla äänestysalueilla, jotka sijoittuvat suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen reunoille. Tällaisia seutuja ovat myös Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomen suurimpien keskusten väliset perifeeriset reuna-alueet.
Rauman eteläpuolelta Salon, Vihdin pohjoisosien kautta Hyvinkään seudulle ja sieltä edelleen Lahden eteläpuolelta aina Haminan seudulle ulottuu yli sadan äänestysalueen perussuomalainen ketju. Lisäksi noin 50 äänestysalueen perussuomalainen vyöhyke yltää Porista Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan reuna-alueiden kautta Tampereen ja Jyväskylän väliselle syvälle maaseudulle ja pieniin teollisiin keskuksiin. Lukuisia perussuomalaisia keskittymiä sijaitsee lisäksi muilla kaupunkien väliin jäävillä alueilla.
Juuri näillä Väli-Suomen alueilla perussuomalaiset ovat vieneet eritoten keskustan mutta myös sosiaalidemokraattien kannatusta.
SUOMEN poliittisten puolueiden voimasuhteet saatetaan tulevaisuudessa ratkaista suurimpien kaupunkikeskusten välisillä reuna-alueilla. Perussuomalaisen Väli-Suomen laajentuminen on haaste keskustalle ja sosiaalidemokraateille myös seuraavissa vaaleissa.
Kun tulevaisuuden julistetaan olevan tiiviisti rakennetuissa suurissa kaupungeissa, yhä useampi suomalainen ajattelee asuvansa alueella, jolla ei ole tulevaisuutta.
Vaikka kaupungistuminen tuo yhä enemmän äänestäjiä suuriin kaupunkeihin, pienten ja keskisuurten keskusten sekä niitä ympäröivän maaseudun asukkaiden äänillä voi olla tulevien vaalitulosten ja niitä seuraavien hallitusratkaisujen kannalta ratkaiseva merkitys. Tämä vaa’ankieliasema tulee ilmeiseksi etenkin, jos erot suurimpien puolueiden kannatuksessa ovat pieniä.
Sami Moisio
Kirjoittaja on aluesuunnittelun ja -politiikan professori Helsingin yliopistossa.
Kolumni | Houkutus populistien äänestämiseen kasvaa suurten kaupunkien väliin jäävillä reuna-alueilla
Talousmaantieteen professori Andrés Rodríguez-Pose julkaisi vuosi sitten kiinnostavan artikkelin siitä, miten taantuvilla alueilla asuvat ihmiset ilmaisevat vastarintansa äänestämällä populistisia liikkeitä ja puolueita. Hänen mukaansa tällainen äänestyskäyttäytyminen kumpuaa alueellisen...
www.hs.fi
Juuri näin, puolue ei tule olla puheenjohtajan omaisuutta. Se on vain tervettä ettei puoluejohtaja istu sen 20 vuotta vaan 5-10 vuotta saattaa olla sopiva, sitten alkaa jo olla aika vaihtaa.
Soini:
Huomasitko?Soini:
Tämä on mielenkiintoinen pointti, koska esim. Tynkkynen oli mukana toiminnassa Soinin aikaan.
Oikeastaan "uutena" mieleen tulee vain tämä, mutta ei osu oikein Soinin toinen sytkautus osoitteeseen..
Jukka Sakari Hankamäki (s. 30. kesäkuuta1966 Tyrvää) on suomalainen filosofi ja sosiaalipsykologi. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori.
En minä itse asiayhteydelle nauranut kun en ole perillä - en persujen ehdokkaista kuin en Soininkaan aikaisesta menosta. Nauroin tuolle sutkautukselle. Hauska myös tuo fillarikommari.
En ole koskaan arvostanut Soinin ns kompetenssia - ei ole siis mun juttu mutta varmasti hauska kaveri ja todennäköisesti mukava ihminen. Halla-ahosta on kyllä luontaantyöntävä, lievästi neuroottinen vaikutelma enkä usko lainkaan hauskaksi seuraksi. Taitaa vaan olla niin, että näillä miltä musta tuntuu ei ole niin väliä ja maailma jatkaa pyörimistään.
Viimeksi muokattu:
StepanRudanskij
Respected Leader
Halla-aho on lahjakkuustasoltaan poikkeusyksilö. Sellaisilla on aina vaikeaa löytää 'tasoistaan' reaktiopintaa muissa ihmisissä, on se sitten asioiden käsittely, keskustelu tai vitsin vääntäminen. Jonkunlainen introvertti luonne tuollaisille yleensä kehittyy ja antavat ulospäin tuollaisen vaikutelman.
No jaa. Pitkäniemi on täynnä lahjakkaita introvertteja jotka eivät löydä reaktiopintaa. Tunneälyn puuttuminen on usein tuhoisaa. Ja analyytikko on jäänyt kranaattikeskitykseen siinä kun ihmistä tunteva on spontaanisti jo poistunut paikalta tunneälynsä ohjaamana. Minä en antaisi Halla-aholle johtajuutta.
Mun moka jos on - mutta vahva vaikutelma että juurikin tämä osasto prakaa.
Coffee Man
Respected Leader
Antti Rinne nosti hallitustunnustelujen kärkeen ilmaston ja monimuotoisuuden. Seuraavana päivänä hän on rakentamassa tietä sellutehtaalle.
www.iltalehti.fi
Vaalivoiton alkuhuuma alkaa pian haihtua. Ei ole enää lainkaan helppoa olla Antti Rinne, saati vihreä.
Tuossa on kyllä vihreillä nieleskelemistä
Joko Antti Rinne unohti Antti Rinteen kynnyskysymykset? Miten käy viherhehkutuksen sellukiimassa
Antti Rinne nosti hallitustunnustelujen kärkeen ilmaston ja monimuotoisuuden. Seuraavana päivänä hän on rakentamassa tietä sellutehtaalle.
www.iltalehti.fi
Vaalivoiton alkuhuuma alkaa pian haihtua. Ei ole enää lainkaan helppoa olla Antti Rinne, saati vihreä.
Tuossa on kyllä vihreillä nieleskelemistä
Vastaus tuli jo, ilmastoketjussa...Antti Rinne nosti hallitustunnustelujen kärkeen ilmaston ja monimuotoisuuden. Seuraavana päivänä hän on rakentamassa tietä sellutehtaalle.
Joko Antti Rinne unohti Antti Rinteen kynnyskysymykset? Miten käy viherhehkutuksen sellukiimassa
Antti Rinne nosti hallitustunnustelujen kärkeen ilmaston ja monimuotoisuuden. Seuraavana päivänä hän on rakentamassa tietä sellutehtaalle.
Vaalivoiton alkuhuuma alkaa pian haihtua. Ei ole enää lainkaan helppoa olla Antti Rinne, saati vihreä.
Tuossa on kyllä vihreillä nieleskelemistä
