Eduskuntavaalit 2019

Seteliselkärankaisilla arwopohja kyllä joustaa kannatuspohjan mukaan, eli Kepu ja Sekoomus tod.näk. vaihtavat kantaansa sujuvasti lennosta. Fanaatikoilla, lähinnä Virheillä ja Vasemmistolla, on aatteen palo niin vahva että mieluummin antavat kaiken palaa ympäriltä kuin tekevät yhteistyötä "natsien" kanssa...

Ehkä. Halla-aho fiksuna miehenä tietänee kyllä, että mahdollisissa hallitusneuvotteluissa täytyy olla valmis tekemään kompromisseja ja joustamaan omista tavoitteista ja periaatteista. Se mitä olen PS:n äänestäjien ja kannattajien nettikirjoittelua seuraillut, niin osa porukasta tuntuu olevan sangen fanaattisella kannalla. Mistään omista lähtökohdista ei taivuta milliäkään, suvakeille ei periksi anneta. Mitenköhän isona pettymyksenä tulee, jos ihan vakavasti aletaan keskustella muiden puolueiden kanssa hallitusyhteistyöstä ?
 
Ehkä. Halla-aho fiksuna miehenä tietänee kyllä, että mahdollisissa hallitusneuvotteluissa täytyy olla valmis tekemään kompromisseja ja joustamaan omista tavoitteista ja periaatteista. Se mitä olen PS:n äänestäjien ja kannattajien nettikirjoittelua seuraillut, niin osa porukasta tuntuu olevan sangen fanaattisella kannalla. Mistään omista lähtökohdista ei taivuta milliäkään, suvakeille ei periksi anneta. Mitenköhän isona pettymyksenä tulee, jos ihan vakavasti aletaan keskustella muiden puolueiden kanssa hallitusyhteistyöstä ?

Hyvä huomio. Uskon silti että PS:n fanaatikkosiipi on pienempi kuin esim. Virheiden vastaava. Jopa siinä määrissä että se fanaatikkosiipi taitaa Virheissä ja Vaseliinistossa olla se valtaapitävä klikki.
 
Hyvä huomio. Uskon silti että PS:n fanaatikkosiipi on pienempi kuin esim. Virheiden vastaava.

Melko vahvasti uskottu, kun se oli nimenomaan se fanaatikkosiipi, joka persuihin jäi.

Mielenkiintoinen kysymys kyllä tuo persujen ja miksei muidenkin ääripuolueiden kompromissihalukkuus ja sen ymmärtäminen. Politiikkahan on nimenomaan kompromissien hakua ja vain sitä kautta voi saavuttaa omat ydintavoitteensa, joista ei kompromissejä tehdä.
 
Ehkä. Halla-aho fiksuna miehenä tietänee kyllä, että mahdollisissa hallitusneuvotteluissa täytyy olla valmis tekemään kompromisseja ja joustamaan omista tavoitteista ja periaatteista. Se mitä olen PS:n äänestäjien ja kannattajien nettikirjoittelua seuraillut, niin osa porukasta tuntuu olevan sangen fanaattisella kannalla. Mistään omista lähtökohdista ei taivuta milliäkään, suvakeille ei periksi anneta. Mitenköhän isona pettymyksenä tulee, jos ihan vakavasti aletaan keskustella muiden puolueiden kanssa hallitusyhteistyöstä ?

Halla-aholla tullee 'Suomen Sisu' -tyyppien kanssa samanlaisia ongelmia kuin Soinilla. Mestari on kuitenkin monella tapaa melko sovinnaisesti ja liberaalisti ajatteleva henkilö, ja maahanmuuttoasioita lukuunottamatta monella tavoin eri linjalla kuin osa kannattajakunnasta.
 
Halla-aholla tullee 'Suomen Sisu' -tyyppien kanssa samanlaisia ongelmia kuin Soinilla. Mestari on kuitenkin monella tapaa melko sovinnaisesti ja liberaalisti ajatteleva henkilö, ja maahanmuuttoasioita lukuunottamatta monella tavoin eri linjalla kuin osa kannattajakunnasta.

Nimenomaan. Ja taisi Soinille ja tälle uskolliselle PS:n siivelle tulla pahana yllätyksenä kun hallitusvastuun myötä puolueen kannatus notkahti ja alkoi kuulua napinaa periaatteiden myymisestä kepulle ja kokoomukselle. Toisaalta noinhan sitä yleensä populisteille tuppaa käymään. Oppositiossa voidaan lihota lupaamalla kaikille kaikkea. Ja sitten kun vallankahvaan päästään, iskevät realiteetit silmille.
 
Vaikka itse perussuomalaisia äänestänkin juuri niiden ydinteemojen vuoksi, niin omien havaintojen perusteella luulen, että koko kannattajakunta huomioiden siellä voi olla eniten ongelmia ymmärtää kuinka järjestelmä toimii ja miten asioista päätetään. Tämä helposti ruokkii pettymyksiä.
 
Melko vahvasti uskottu, kun se oli nimenomaan se fanaatikkosiipi, joka persuihin jäi.

Mielenkiintoinen kysymys kyllä tuo persujen ja miksei muidenkin ääripuolueiden kompromissihalukkuus ja sen ymmärtäminen. Politiikkahan on nimenomaan kompromissien hakua ja vain sitä kautta voi saavuttaa omat ydintavoitteensa, joista ei kompromissejä tehdä.

Juuri näin. Vastaavasti esim. vihreiden ja vasemmistoliittolaisten fanaattisuus näkyy siinä, että hallitusvastuussa näille on aikain saatossa tarjottu erivapauksia äänestää hallituksen esityksiä vastaan epämieluisiksi koetuissa kysymyksissä. Arhinmäki ja kumppanit ovat tosin sitten tehneet näistä kynnyskysymyksiä ja lähteneet kävelemään hallituksesta ovet paukkuen.
 
Sinisiset on ollu sen verran hiljaa että mitään jytkyä ei ole odotettavissa siltä suunnalta. Samaa vois sanoa PS:stä. Hiljasta pitelee. Vihreillä on myös notkahdusta havaittavissa nousukiidon jälkeen.

Seuraavassa hallituksessa vois olla perinteiset Kok (pm), SDP, Kesk, RKP.
 
Melko vahvasti uskottu, kun se oli nimenomaan se fanaatikkosiipi, joka persuihin jäi.

Mielenkiintoinen kysymys kyllä tuo persujen ja miksei muidenkin ääripuolueiden kompromissihalukkuus ja sen ymmärtäminen. Politiikkahan on nimenomaan kompromissien hakua ja vain sitä kautta voi saavuttaa omat ydintavoitteensa, joista ei kompromissejä tehdä.
Ongelma on siinä, että jos puolueella on ydin tavoite x ja muiden puolueiden kanssa tämä ei kohtaa niin ei siitä kovinkaan helpolla mitään synny. Kompromissit on kompromisseja ja suomessa niitä on totuttu tekemään. Se on sitä ainaista kitinää pitkässä juoksussa.
 
Ongelma on siinä, että jos puolueella on ydin tavoite x ja muiden puolueiden kanssa tämä ei kohtaa niin ei siitä kovinkaan helpolla mitään synny.
Silloin syntyy kompromissi vaalilupausten suhteen. Ydintavoite toteutuu joltakin osin ja loput selitetään parhain päin. Se on myös politiikkaa osata määritellä se ydintavoite niin, että se on toteutuskelpoinen tai jopa joustava. Normaalistihan poliitikot lupaavat jotakin lupaamatta silti mitään.
 
Ongelma on siinä, että jos puolueella on ydin tavoite x ja muiden puolueiden kanssa tämä ei kohtaa niin ei siitä kovinkaan helpolla mitään synny.

Onneksi mikään puolue ei ole koskaan saanut yli 50 %:a äänistä, joten ongelma ratkeaa jo hallitusneuvotteluissa.

Kompromissit on kompromisseja ja suomessa niitä on totuttu tekemään. Se on sitä ainaista kitinää pitkässä juoksussa.

Tuskin ikuisesti oppositioonkaan linnoittautuminen vähentää kitinää.
 
Ehkä. Halla-aho fiksuna miehenä tietänee kyllä, että mahdollisissa hallitusneuvotteluissa täytyy olla valmis tekemään kompromisseja ja joustamaan omista tavoitteista ja periaatteista. Se mitä olen PS:n äänestäjien ja kannattajien nettikirjoittelua seuraillut, niin osa porukasta tuntuu olevan sangen fanaattisella kannalla. Mistään omista lähtökohdista ei taivuta milliäkään, suvakeille ei periksi anneta. Mitenköhän isona pettymyksenä tulee, jos ihan vakavasti aletaan keskustella muiden puolueiden kanssa hallitusyhteistyöstä ?

Huomauttaisin, että tuo fanaattisuus rajoittuu pääasiassa maahanmuuttoasioihin. Turvallisuus kysymyksissä ja EU vastaisuudessa ollaan kyetty nähdäkseni joustamaan. Muut asiat on sitten neuvoteltavissa.

Mitä taas tulee maahanmuuttoasioihin, niin harvempi on kokonaan sulkemassa rajoja, vaan hyötymaahanmuutto yms. ovat ihan hyväksyttäviä asioita suurimmalle osalle. Näkisin, että tälläisistä lähtökohdista olisi täysin mahdollista muodostaa hallitus, jos vaan se toinen osapuoli ei heittäydy kokonaan suvakkilinjalle.
 
Tähän voi vain todeta, että kaikki haluaa lopettaa haittamaahanmuuton. Se on jo terminä luokitteleva muuton haitaksi.

Ei halua. Tietyt puolueet eivät myönnä sellaisen kuin "haittamaahanmuutto" olevan edes olemassa. On vain maahanmuuttoa, joka on lähtökohtaisesti aina hyvää ja haluttavaa. Realiteeteista piittaamatta.
 
Ei halua. Tietyt puolueet eivät myönnä sellaisen kuin "haittamaahanmuutto" olevan edes olemassa. On vain maahanmuuttoa, joka on lähtökohtaisesti aina hyvää ja haluttavaa. Realiteeteista piittaamatta.
No joku hölmö vasemmistolainen tai viherpiipertäjä. Ei mikään vakavasti otettava taho.
 
Back
Top