Tämähän on mielenkiintoinen juttu
ja tätä ei valtamedia kerro miksiköhän
”Suomessa on illuusio, että olemme erityistapaus Venäjän silmissä. Suomi on osa EU:ta ja sillä selvä. Eniten perintö näkyy vasemmistoliitossa, joka ei ikinä arvostele Venäjän nykyhallintoa.”
”Venäjä iskee Suomen vaaleihin verkossa”
ke 17 lokakuu 2018
Naton yksikönpäällikön Markku Mantilan mukaan kybervaikuttamista torjutaan parhaiten suomalaisen koulutusjärjestelmän ja laatumedian kautta
Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikönpäällikkö
Markku Mantila on vakuuttunut, että Suomen ensi kevään vaaleissa tehdään verkkovaikuttamista. Hän sanoo suoraan, että virheellistä informaatiota syötetään Venäjältä.
”Kenellekään ei tule yllätyksenä, että Venäjä on yrittänyt vaikuttaa vaaleihin maailmalla. Miksi Suomi olisi poikkeus, koska somen käyttö on niin halpaa ja helppoa. Vaikuttamisen voi aina kiistää. Automaattisia tilejä eli botteja ilmestyy aivan varmasti sosiaaliseen mediaan Suomen vaalien alla.”
Ruotsissa vaaleja ja politiikkaa käsitelleet automatisoidut Twitter-tilit lisääntyivät Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen mukaan selvästi valtiopäivävaalien alla. Bottitilien viesteissä ilmaistiin tyypillisesti tukea ruotsidemokraateille.
Mihin Venäjä pyrkii informaatiovaikuttamisellaan Suomen vaaleissa? Mantila nostaa esiin kolme keskeistä asiaa.
”Venäjä pyrkii aiheuttamaan epäluottamusta päättäjien ja kansalaisten välille koko Euroopassa. Mitä hajanaisempi Eurooppa, sitä paremmin se sopii Venäjän ulkopoliittisiin tavoitteisiin.”
”Toiseksi Venäjä haluaisi etäännyttää Suomea Euroopan unionista ja kolmanneksi pitää Suomen Naton ulkopuolella. Kaksi viimeistä tavoitetta sopivat myös Ruotsiin.”
Informaatiovaikuttamisen vakavuutta ei Mantilan mukaan ymmärretä Suomessa riittävästi.
”Näppärä ihminen pystyy rakentamaan esimerkiksi Facebook-päivityksien perusteella kuvan, millainen ihminen olet, missä liikut ja keitä tapaat. Joskus mietin, mihin tarvitaan vakoilua, kun some on olemassa.”
Miten vaaleihin liittyvää propagandaa voitaisiin torjua? Mantilan mukaan talonpoikaisjärjellä pääsee pitkälle. Media-alan konkari vannoo laatulehdistön ja hyvän koulujärjestelmän nimiin.
”Suomessa on vielä aika koulutettu kansakunta, jolla on kyky käsitellä väärää tietoa. Täytyy toivoa, että suomalainen koulu pysyy voimissaan ja meillä säilyy monipuolinen laatumedia.”
Kalevan ja Pohjalaisen entinen päätoimittaja on surullinen maakuntalehtien ahdingosta. Mantilan mukaan lehdillä on iso merkitys maakuntaidentiteetin muokkaajana ja alueen ihmisten keskustelun kokoajana.
”Sanomalehden tuottaminen aamuksi kahvipöytään muuttuu koko ajan vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Printti on menossa hautaan, ja maakuntalehdet hiipuvat pikkuhiljaa. Näemme seuraavaksi isoja rakennejärjestelyjä, joissa kustannusyhtiöitä laitetaan yhteen.”
Mantila julkaisi syyskuussa esikoisromaaninsa On toinenkin polku taivaaseen, joka sijoittuu hänen lapsuusmaisemiinsa Peräseinäjoelle. Romaani on ylistyslaulu suomalaiselle maaseudulle.
Mantilan mukaan Suomessa on hukattu perusarvoja, kun kaikki maatalouteen liittyvä voidaan tuoda ulkomailta eikä omasta maajussista tarvitse pitää huolta.
”Tuontiruokaan nojaaminen on strategisen mittaluokan virhearvio.”
Mantila asui isoäitinsä kanssa kahdestaan 16-vuotiaaksi asti. Lapsuuden tausta näkyy siinä, että hänestä tuli arvoiltaan aika vanhanaikainen ihminen.
”Otan vieläkin lakin päästäni, kun tapaan esimerkiksi ministerin ja teitittelen tuntemattomia.”
Ammattiyhdistysliikkeen lakkoherkkyyttä Mantila ihmettelee. Hän muistuttaa, että Suomi on muuttunut palveluyhteiskunnaksi, jossa työmarkkinoilta edellytetään joustavuutta.
”Suomi näyttäytyy viimeisenä stalinismin linnakkeena Euroopassa. Täällä eletään vieläkin aikaa, jolloin mentiin töihin suuriin terästehtaisiin, jossa jokainen työtehtävä painoi tuhat tonnia.”
Esikoisromaanissa kuvataan presidentti
Urho Kekkosen mahdin huippuaikaa 1960-luvun lopulla.
Mantilan mukaan Kekkosen poliittinen perintö näkyy yhä Suomen Venäjä-suhteessa.
”Suomessa on illuusio, että olemme erityistapaus Venäjän silmissä. Suomi on osa EU:ta ja sillä selvä. Eniten perintö näkyy vasemmistoliitossa, joka ei ikinä arvostele Venäjän nykyhallintoa.”
Juho Mäkelä[email protected]
Markku Mantila
Syntyi vuonna 1964 Kuopiossa ja vietti lapsuutensa Peräseinäjoella.
On koulutukseltaan valtiotieteen maisteri Turun yliopistosta. Suoritti M.Sc.-tutkinnon London School of Economicsissa vuonna 1993.
On työskennellyt elokuusta lähtien Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikönpäällikkönä Latvian Riiassa. Toimi sitä ennen viestintäkonsulttina perustamassaan viestintätoimisto Commanti Oy:ssä.
Työskenteli vuosina 2014–2017 valtioneuvoston viestintäjohtajana.
Toimi sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajana vuosina 2002–2009 ja Kalevan päätoimittajana vuosina 2009–2014.
On palvellut myös diplomaattina Suomen suurlähetystöissä Etelä- Koreassa ja Espanjassa.
Mantilan esikoisromaani On toinenkin polku taivaaseen ilmestyi syyskuussa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. Harrastaa musiikkia, liikuntaa ja lukemista.
"Suomi näyttäytyy viimeisenä stalinismin linnakkeena Euroopassa."
Markku Mantila
