Kuten sanoit, on selvä, että näitä tapauksia on ollut ennenkin. Ajat alkavat vasta nyt olemaan otollisia, että asiasta voi puhua suoraan julkisuuteen ilman leimakirveen heilumista.
Eduskuntavaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Kuten sanoit, on selvä, että näitä tapauksia on ollut ennenkin. Ajat alkavat vasta nyt olemaan otollisia, että asiasta voi puhua suoraan julkisuuteen ilman leimakirveen heilumista.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Kuten esimerkiksi siitä, että kansanedustajat itse sanovat olevansa kansanedustajan duunissa. Koska se on työtä, siinä pitää olla samat sairauspäiviä koskevat ehdot kuin muillakin duunareilla tai päälliköillä.
.
Ei muuta kuin puhumaan asiasta omalle ehdokkaalle.
Suomessakin voisi suorittaa välivaalin aina Eduskunnan nelivuotiskauden puolivälissä. Sähköinen äänestysjärjestelmä mahdollistaisi sen että jokainen voisi näyttää vihreää tai punaista valoa edellisissä vaaleissa äänestämälleen ehdokkaalle. ( systeemi pitäisi kylläkin koodata jossain ulkomailla jos sen halutaan toimivan ) Ja jos puolet olisi tyytymättömiä niin k.o. edustajan työsuhde purettaisiin jo vaali-iltana. Niin ja karenssi tietysti päälle koska hän on itse aiheuttanut irtisanomisensa 
Varamies ottaisi eduskuntapaikan loppukaudeksi. Vaaliliittojen myötä osa paikoista siirtyisi parhaimmillaan hallituksesta oppositiolle tai päinvastoin. Saataisiin Arkadianmäelle ihan uudenlaista pöhinää.
Varamies ottaisi eduskuntapaikan loppukaudeksi. Vaaliliittojen myötä osa paikoista siirtyisi parhaimmillaan hallituksesta oppositiolle tai päinvastoin. Saataisiin Arkadianmäelle ihan uudenlaista pöhinää.
Valitettavasti kansanedustaja ei ole työsuhteessa vaan luottamushenkilö, joka on äänestetty paikalleen tavallisten taaviaisten toimesta. Se ei siis ole työsuhde, vaan luottamustoimi, joten analogia ei heihin toimi. Voi ihan vapaasti äänestää 2019 mieluistaan, muuten turha valittaa siitä, että toisilla on etuja.
Suomesta matalien palkkojen maa? Saatavuusharkinnan poistolla olisi karut seuraukset
MATTI MATIKAINEN
Riikka Purra, Samuli Salminen ja Jussi Halla-aho Tuumaustunnilla 26.10.2018
Suomalaista duunaria vyörytetään nyt toden teolla kumoon. Saatavuusharkinnan poisto myllertäisi työelämän.
Työnantajaleiri liittolaisineen vyöryttää nyt toden teolla kumoon suomalaista duunaria. Yleissitovuus on koetuksella, ay-jäsenmaksujärjestelmä yritetään romuttaa. Hallitus- ja työnantajarintaman happamaan keitokseen kuuluu lisäksi saatavuusharkinnan poisto. Se myllertäisi suomalaisen työelämän lopullisesti.
Työvoiman määrä kasvaa maailmassa räjähdysmäisesti. Suomalaista duunaria ajetaan tilanteeseen, jossa he joutuvat kilpailemaan heikentyvien työehtojen ja laskevien palkkojen työpaikoista koko maapallon väestön kanssa. Kaiken kukkuraksi suomalainen joutuisi julkisten tulonsiirtojen muodossa maksamaan itse itsensä syrjäyttämisestä. Ei se näin voi mennä.
Asiaa tutkinut Suomen Perusta -ajatuspaja (SP) julkaisi raporttinsa Työmiehen Tuumaustunnilla perjantaina. Tutkimustulokset ovat hälyttäviä.
– Mikäli saatavuusharkinnasta luovuttaisiin, selkeitä häviäjiä olisivat suomalaiset matalapalkka-alojen työntekijät.
Tämä koskee sekä matalapalkka-aloilla kokopäiväisesti töitä tekeviä, osa-aikaisesti töitä tekeviä että matalapalkka-aloilta töitä hakevia työttömiä, SP:n tutkija Samuli Salminen kertoo.
Selkeitä voittajia saatavuusharkinnan poisto leipoisi matalapalkka-alojen työnantajista. Koska pelkällä alhaisella palkalla on Suomessa mahdotonta tulla toimeen, olisi veronmaksajien tultava hätiin maksumieheksi.
– Koska matalapalkka-aloille työllistyvät EU-/ETA-alueen ulkopuolisen työntekijät eivät käytännössä elä Suomessa palkallaan, Suomen julkinen talous joutuu tulonsiirroilla maksamaan matalapalkka-alalle tulleen tarvittavan toimeentulon, Salminen katsoo.
Hallituksen falskit perustelut
Käytännössä matalapalkka-aloille tulevien työntekijöiden pääsy Suomen työmarkkinoille toimisi epäsuorana yritystukena matalapalkka-alojen yrityksille.
Julkinen keskustelu saatavuusharkinnan poistosta pyörii väärän väittämän ympärillä. Pääministeri Juha Sipilä, valtionvarainministeri Petteri Orpo ja sisäministeri Kai Mykkänen ovat kukin vuorollaan vakuutelleet poistamisen välttämättömyyttä harhaanjohtavalla väitteellä, että Suomeen tarvitaan erityisosaamista. Hallituksen perustelut eivät kestä päivänvaloa. Erityisosaajat eivät ole saatavuusharkinnan piirissä tälläkään hetkellä.
Erityisen kummallista on, että vasemmistoliiton ja SDP:n riveistä on näytetty vihreää valoa saatavuusharkinnan poistolle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan Sipilä muiden ohella esittää harhaanjohtavia väitteitä lainsäädännön nykytilasta.
– Pääministeri Sipilä on puhunut, että saatavuusharkinnasta on luovuttava, koska Suomi tarvitsee osaajia. Saatavuusharkinnalla kuitenkin pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla, Halla-aho painotti aiemmin.
Rakennusliitto on yrittänyt varoittaa kovakorvaisia päättäjiä toistuvasti.
Duunari ei voi olla ainoa, joka joustaa
Aiemmin Suomessa oli kolme joustomekanismia. Valuutta jousti, ja työntekijät joustivat yhdessä työnantajien kanssa.
Tänä päivänä maan kilpailukykyä painaa osaltaan joustamaton eurovaluutta sekä sopimiskulttuurin hylännyt työnantajaleiri. Duunarin niskaan yksinomaan kasattu paine purkautuu rajuina työmarkkinariitoina.
Epäreilu sanelu ei sovi perussuomalaiseen pirtaan. Sopimisen tielle on palattava. Pakkosanelun ja lakkoaallon ohella on olemassa kolmas tie. Sen tien nimi on yhteispeli.
Saatavuusharkintaraportti luettavissa täällä >
https://www.suomenuutiset.fi/suomes...usharkinnan-poistolla-olisi-karut-seuraukset/
MATTI MATIKAINEN
Suomalaista duunaria vyörytetään nyt toden teolla kumoon. Saatavuusharkinnan poisto myllertäisi työelämän.
Työnantajaleiri liittolaisineen vyöryttää nyt toden teolla kumoon suomalaista duunaria. Yleissitovuus on koetuksella, ay-jäsenmaksujärjestelmä yritetään romuttaa. Hallitus- ja työnantajarintaman happamaan keitokseen kuuluu lisäksi saatavuusharkinnan poisto. Se myllertäisi suomalaisen työelämän lopullisesti.
Työvoiman määrä kasvaa maailmassa räjähdysmäisesti. Suomalaista duunaria ajetaan tilanteeseen, jossa he joutuvat kilpailemaan heikentyvien työehtojen ja laskevien palkkojen työpaikoista koko maapallon väestön kanssa. Kaiken kukkuraksi suomalainen joutuisi julkisten tulonsiirtojen muodossa maksamaan itse itsensä syrjäyttämisestä. Ei se näin voi mennä.
Asiaa tutkinut Suomen Perusta -ajatuspaja (SP) julkaisi raporttinsa Työmiehen Tuumaustunnilla perjantaina. Tutkimustulokset ovat hälyttäviä.
– Mikäli saatavuusharkinnasta luovuttaisiin, selkeitä häviäjiä olisivat suomalaiset matalapalkka-alojen työntekijät.
Tämä koskee sekä matalapalkka-aloilla kokopäiväisesti töitä tekeviä, osa-aikaisesti töitä tekeviä että matalapalkka-aloilta töitä hakevia työttömiä, SP:n tutkija Samuli Salminen kertoo.
Selkeitä voittajia saatavuusharkinnan poisto leipoisi matalapalkka-alojen työnantajista. Koska pelkällä alhaisella palkalla on Suomessa mahdotonta tulla toimeen, olisi veronmaksajien tultava hätiin maksumieheksi.
– Koska matalapalkka-aloille työllistyvät EU-/ETA-alueen ulkopuolisen työntekijät eivät käytännössä elä Suomessa palkallaan, Suomen julkinen talous joutuu tulonsiirroilla maksamaan matalapalkka-alalle tulleen tarvittavan toimeentulon, Salminen katsoo.
Hallituksen falskit perustelut
Käytännössä matalapalkka-aloille tulevien työntekijöiden pääsy Suomen työmarkkinoille toimisi epäsuorana yritystukena matalapalkka-alojen yrityksille.
Julkinen keskustelu saatavuusharkinnan poistosta pyörii väärän väittämän ympärillä. Pääministeri Juha Sipilä, valtionvarainministeri Petteri Orpo ja sisäministeri Kai Mykkänen ovat kukin vuorollaan vakuutelleet poistamisen välttämättömyyttä harhaanjohtavalla väitteellä, että Suomeen tarvitaan erityisosaamista. Hallituksen perustelut eivät kestä päivänvaloa. Erityisosaajat eivät ole saatavuusharkinnan piirissä tälläkään hetkellä.
Erityisen kummallista on, että vasemmistoliiton ja SDP:n riveistä on näytetty vihreää valoa saatavuusharkinnan poistolle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan Sipilä muiden ohella esittää harhaanjohtavia väitteitä lainsäädännön nykytilasta.
– Pääministeri Sipilä on puhunut, että saatavuusharkinnasta on luovuttava, koska Suomi tarvitsee osaajia. Saatavuusharkinnalla kuitenkin pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla, Halla-aho painotti aiemmin.
Rakennusliitto on yrittänyt varoittaa kovakorvaisia päättäjiä toistuvasti.
Duunari ei voi olla ainoa, joka joustaa
Aiemmin Suomessa oli kolme joustomekanismia. Valuutta jousti, ja työntekijät joustivat yhdessä työnantajien kanssa.
Tänä päivänä maan kilpailukykyä painaa osaltaan joustamaton eurovaluutta sekä sopimiskulttuurin hylännyt työnantajaleiri. Duunarin niskaan yksinomaan kasattu paine purkautuu rajuina työmarkkinariitoina.
Epäreilu sanelu ei sovi perussuomalaiseen pirtaan. Sopimisen tielle on palattava. Pakkosanelun ja lakkoaallon ohella on olemassa kolmas tie. Sen tien nimi on yhteispeli.
Saatavuusharkintaraportti luettavissa täällä >
https://www.suomenuutiset.fi/suomes...usharkinnan-poistolla-olisi-karut-seuraukset/
Tämä on kyllä faktaa! Jos maalla menee huonosti niin kaikkien pitää joustaa, myös johtajat suurine palkkioineen.
ja lehmät lentää..
"Työperäisestä maahanmuutosta tehtävä kansallinen projekti" - teknologiateollisuus huolissaan osaajapulasta
Teknologiateollisuus arvioi talouden tulevina kuukausina kehittyvän aiempaa heikoimmin. Järjestö perustaa näkemyksensä siihen, että yritysten saamien tarjouspyyntöjen kasvu on pysähtynyt.
Teknologiateollisuus ry julkaisu suhdanne-ennusteensa perjantaina. Järjestön mukaan suomalaisten teknologiayritysten liikevaihto kasvaa edelleen, mtta uusien tilausten arvio ei enää alkuvuoden jälkeen ole noussut.
Järjestön tilauskantatiedustelun mukaan alan yritykset saivat heinä–syyskuussa uusia tilauksia euromääräisesti saman verran kuin edellisellä kvartaalilla. Ilman uutta laivatilausta tilausten arvo olisi supistunut. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua sen sijaan on peräti 22 prosenttia.
Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kuusi prosenttia suurempi kuin kesäkuussa ja 20 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Vuoden 2014 alun jälkeen tapahtuneesta tilauskannan vahvistumisesta yli 60 prosenttia johtuu laivatilauksista, järjestö muistuttaa.
Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi tammi−heinäkuussa viisi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös loppuvuodelle järjestö odottaa hienoista kasvua.
Teknologiateollisuuden yritysten palkkalistoilla oli syyskuun lopussa 314 000 henkilöä eli lähes 15 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.
Yritykset arvioivat henkilöstömäärien kasvavan vuosina 2018–2021 yhteensä 27 000:lla eli keskimäärin noin 7 000 henkilöllä vuosittain. Arvioita tehtäessä on otettu huomioon talouskasvun hidastuminen.
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jaakko Hirvolan mukaan osaajapulaan on suhtauduttava entistäkin suuremmalla vakavuudella.
"Koulutus on saatava kohdilleen kaikilla tasoilla, jotta osaajien puute ei räjähdä käsiin yhä suuremmaksi kasvun esteeksi.
Työperäisestä maahanmuutosta ja monikulttuurisuuteen oppimisesta on tehtävä kansallinen projekti, sillä kotimaiset ikäluokat eivät riitä vastaamaan osaajatarpeeseen.
Tarveharkinta tulee poistaa ja lupaprosesseja nopeuttaa", Hirvola esittää Teknologiateollisuuden tiedotteessa.
Teknologiateollisuus esittisuhdannearvionsa yhteydessä myös tietoja alan yritysten kannattavuudesta.
Tilastokeskuksen kokoamien ennakkotietojen mukaan järjestön jäsenyritysten kannattavuus parani jonkin verran vuoden 2017 aikana. Silti puolet yrityksistä oli edelleen tappiollisia tai heikosti kannattavia.
https://www.tekniikkatalous.fi/talo...iateollisuus-huolissaan-osaajapulasta-6746786
Teknologiateollisuus arvioi talouden tulevina kuukausina kehittyvän aiempaa heikoimmin. Järjestö perustaa näkemyksensä siihen, että yritysten saamien tarjouspyyntöjen kasvu on pysähtynyt.
Teknologiateollisuus ry julkaisu suhdanne-ennusteensa perjantaina. Järjestön mukaan suomalaisten teknologiayritysten liikevaihto kasvaa edelleen, mtta uusien tilausten arvio ei enää alkuvuoden jälkeen ole noussut.
Järjestön tilauskantatiedustelun mukaan alan yritykset saivat heinä–syyskuussa uusia tilauksia euromääräisesti saman verran kuin edellisellä kvartaalilla. Ilman uutta laivatilausta tilausten arvo olisi supistunut. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua sen sijaan on peräti 22 prosenttia.
Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kuusi prosenttia suurempi kuin kesäkuussa ja 20 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Vuoden 2014 alun jälkeen tapahtuneesta tilauskannan vahvistumisesta yli 60 prosenttia johtuu laivatilauksista, järjestö muistuttaa.
Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi tammi−heinäkuussa viisi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös loppuvuodelle järjestö odottaa hienoista kasvua.
Teknologiateollisuuden yritysten palkkalistoilla oli syyskuun lopussa 314 000 henkilöä eli lähes 15 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.
Yritykset arvioivat henkilöstömäärien kasvavan vuosina 2018–2021 yhteensä 27 000:lla eli keskimäärin noin 7 000 henkilöllä vuosittain. Arvioita tehtäessä on otettu huomioon talouskasvun hidastuminen.
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jaakko Hirvolan mukaan osaajapulaan on suhtauduttava entistäkin suuremmalla vakavuudella.
"Koulutus on saatava kohdilleen kaikilla tasoilla, jotta osaajien puute ei räjähdä käsiin yhä suuremmaksi kasvun esteeksi.
Työperäisestä maahanmuutosta ja monikulttuurisuuteen oppimisesta on tehtävä kansallinen projekti, sillä kotimaiset ikäluokat eivät riitä vastaamaan osaajatarpeeseen.
Tarveharkinta tulee poistaa ja lupaprosesseja nopeuttaa", Hirvola esittää Teknologiateollisuuden tiedotteessa.
Teknologiateollisuus esittisuhdannearvionsa yhteydessä myös tietoja alan yritysten kannattavuudesta.
Tilastokeskuksen kokoamien ennakkotietojen mukaan järjestön jäsenyritysten kannattavuus parani jonkin verran vuoden 2017 aikana. Silti puolet yrityksistä oli edelleen tappiollisia tai heikosti kannattavia.
https://www.tekniikkatalous.fi/talo...iateollisuus-huolissaan-osaajapulasta-6746786
Rauhantekijä
Greatest Leader
Siksi ihmettelenkin kansanedustajien itsensä käyttämää työ-termiä. Ketä on tarkoitus kusettaa?
Et niinku toisaalta ollaan niin samiksia tavallisten kansalaisten kanssa, mutta verhon takana nautitaan erikoisemmista eduista. Joopa joo.....
.
Kansanedustajan toimi on kyllä varsin erikoinen luottamustoimi, koska siitä maksetaan kuitenkin kuukausipalkkaa. Yleensähän luottamustoimista maksetaan kulukorvauksia ja kokouspalkkioita. Vai onko se nyt kansanedustajalla palkkio se kuukausittain maksettava raha viralliselta nimeltään. Huomattava summa kuitenkin ja muut edut siihen päälle. Siinä hommassa ikäänkuin yhdistyy työsuhteen ja luottamustoimen hyvät puolet ilman kummankaan huonoja puolia.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Osaajia tarvitaan mutta ei monikulttuurisuuden politiikkaa. Ei sillä politiikalla Yhdysvaltojakaan olisi rakennettu. Jaakko Hirvola ei ymmärrä asiaa.
Eri kulttuuripiireistä tulevien sulatusuuni vaiko monikulttuurinen salaatti?
Mihin Suomessa ja erityisesti pk-seudulla halutaan tähdätä?
Eri kulttuuripiireistä tulevien sulatusuuni vaiko monikulttuurinen salaatti?
Mihin Suomessa ja erityisesti pk-seudulla halutaan tähdätä?
Poliittinen suunnittelija Purra: Suomeen kohdistuva maahanmuutto heikentää kaikkien palveluja ja lisää huono-osaisuutta
– On yhdentekevää, saapuuko kouluttamaton henkilö Suomeen työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, mutta käytännössä lopputulos on samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli hän työllistyy, työllistyminen tapahtuu vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille, muistutti perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra Työmiehen tuumaustunnilla.
Perjantain tuumaustunnilla julkaistiin Suomen Perusta -ajatuspajan raportti, joka osoittaa, että halpatyövoima käy erittäin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle.
Tuumaustunnilla aiheesta laajemmin puhui myös perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra, joka esitti, kuinka työperäinen maahanmuutto liittyy myös humanitaariseen maahanmuuttoon ja samalla suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen sekä talous- ja sosiaalipolitiikkaamme.
Suomeen pyrkii enimmäkseen kouluttamattomia henkilöitä
Purran mukaan ongelmat aihetta käsittelevässä julkisessa keskustelussa ovat räikeitä.
– Tärkeimpänä esimerkkinä on, että meillä puhutaan osaajista, veronmaksajista ja huoltosuhteen korjaajista, vaikka oikeasti saamme halpatyövoimaa palvelualoille, sosiaaliturvan varassa eläviä perheitä ja yhä vääntyneemmän taloudellisen huoltosuhteen muiden maahanmuuton ongelmien lisäksi. Ja tämä pääasiassa siksi, että Suomeen saavutaan maista, joista ei tule koulutettuja osaajia.
– Meitä on vuosikaudet aivopesty siihen, että Suomi nimenomaan tarvitsee maahanmuuttajia tekemään töitä. Joko siksi että meillä on joko työvoimapula, meitä on liian vähän tai irvokkaimmillaan, koska suomalaisia ei kiinnosta työnteko, ja niin edelleen. Media ei useinkaan välitä kyseenalaistaa poliitikkojen väitteitä tässäkään asiassa tai vaatia asiantuntijoita perustelemaan näkemyksiään selkein tutkimustuloksin. Niinpä menemme hyvin paljon mielikuvien varassa, Purra totesi.
Matala koulutustaso periytyy
Purra korosti, kuinka perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti Suomelle haitalliseen maahanmuuttoon, riippumatta siitä, millä statuksella ihmiset tänne saapuvat.
– On siis maamme kannalta sangen yhdentekevää, saapuuko afganistanilainen tai nigerialainen kouluttamaton henkilö maahan työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, esimerkiksi sen suhteen, millaisiin kotouttamispalveluihin pääsee tai on velvoitettu, mutta käytännössä lopputulos on surullisen samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli työllistyy, työllistyy hän vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille tai itse itseään kasvattavaan maahanmuuttokoneistoon.
– Maahanmuuttajien koulutustaso on matala myös seuraavilla sukupolvilla, tulot eivät kehity, he ovat kantaväestöön nähden huomattavan pienituloisia ja tukiriippuvaisia maasta toiseen. Suomeen saapuva maahanmuutto lisää siis huono-osaisuutta, Purra muistutti.
Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto kiihdyttävät toisiaan
Erityinen ongelma on myös siinä, että eri kanavat, humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto, kiihdyttävät toisiaan.
– Ne tekevät sitä ihan luonnostaan, koska kyse on globaalista siirtolaisuudesta, jossa kehittyvistä maista siirrytään paremman elintason ja konfliktien takia länsimaihin.
Toisaalta Suomessa harjoitettava maahanmuuttopolitiikka pahentaa oleellisesti tilannetta ja nimenomaan toimii vetotekijänä sellaiselle maahanmuutolle, joka on Suomelle haitallista.
– Olemme viime aikoina kuulleet, että hallitus aikoo tarjota töihin tuleville heti sosiaaliturvan, vaikka ansiotulot olisivat alle 700 euroa kuussa. Toisaalta ministeri Kai Mykkänen (kok.) on kehunut ideaansa, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saisivatkin jäädä maahan työperusteella. Maahanhan suurin osa kielteisen päätöksen saaneista joka tapauksessa jää – koska heidän annetaan jäädä – mutta tämä työvippaskonsti on jotakin uutta, Purra sivalsi.
Tulonsiirrot paisuvat perheenyhdistämisten myötä
Purra muistutti, että kansainvälinen turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu massasiirtolaisuuden elintasokanavaksi eikä tuottamaan halpoja työntekijöitä.
– Suomalaisia poliitikkoja, oikealla, vasemmalla tai ministeriaitiossa, kuuntelemalla voisi kuitenkin saada käsityksen, että juuri siihen se on tehty.
– Kukaan ei kuitenkaan elä, etenkään pääkaupunkiseudulla, 700 euron tuloilla. Ei edes 1 200 euron tuloilla. Elämiseen vaaditaan sosiaaliturvaa, tulonsiirtoja, palveluita ja koko ajan jatkuvasti paisuvaa maahanmuuttokoneistoa.
Esimerkiksi Espoossa jopa 43 prosenttia toimeentulotukipäätöksistä tehdään maahanmuuttajataustaisille. Kun suoritetaan perheenyhdistäminen, vaadittujen tulonsiirtojen ja palvelujen ja muiden ongelmien määrä moninkertaistuu.
Valtio maksaa verorahoista surkean palkan kompensaation, siitä syystä että kaikilla on Suomessa oikeus säälliseen tulotasoon.
– Kyseessä on ensinnäkin selvä tiettyyn osaan elinkeinoelämää kohdistettava tukimuoto, yritystuki, joka mahdollistaa alhaiset palkat ja estää niiden normaalin kehittymisen.
Toisekseen – vähän riippuen alla vaikuttavasta ideologiasta – kyse on näennäisestä maailmanparantamisesta, jonka senkin lasku lankeaa suomalaiselle veronmaksajalle, Purra sanoi.
Monikulttuuristumisen ongelmat kohdistuvat koko yhteiskuntaan
Matalapalkka-alojen kasvun ja monikulttuuristumisen ongelmat eivät kohdistu ainoastaan suomalaisiin duunareihin vaan koko yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin.
Purra huomautti, että suurimman taakan kantaa, kuten maahanmuuton tapauksessa aina, pieni- ja alempi keskituloinen tavallinen suomalainen, jonka taloudellinen liikkumavara ei mahdollista edes maahanmuuton muilta haitoilta suojautumista.
– Maahanmuutto jouduttaa tuotannon palveluvaltaistumista ja tuotannon työvoimavaltaistumista. Tämä on täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että haluamme Suomeen korkean osaamisen ja teknologian työpaikkoja, pääomaintensiivisyyttä, innovaatioita. Samoin se on ristiriidassa rakennemuutoksen kanssa, sillä Suomesta, kuten muistakin länsimaista, on kadonnut satojatuhansia alhaisen osaamisen työpaikkoja ja katoaa koko ajan lisää.
– Se, että meillä on yhä halvempaa kotisiivousta, pizzaa, hiustenleikkuuta, pian kengänkiillottajia ja muita ison maailman ammatteja on myös ristiriidassa suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan liitettyjen monien arvojen kanssa. Me pääsimme jo kerran kotiapulaisista ja piioista – tuommeko ne takaisin? Me pääsimme luokkayhteiskunnasta – haluammeko sen takaisin, vielä vahvasti etnisenä versiona? Pitääkö meidän tuoda WC-vahdit takaisin, kuten Keski-Euroopassa, jotta saamme luku- ja kirjoitustaidottomille työpaikkoja? Purra kysyi.
Ovatko poliitikot oikeasti huolestuneita yhteiskunnan polarisaatiosta?
Purra osoitti, että kehitysmaista tuotavan maahanmuuton kannattajat haluavat Suomeen kahdet, jopa useammat erilliset työmarkkinat.
– Tämä on täysin käsittämätöntä tilanteessa, jossa jokainen poliitikko ja keskustelija on sitä mieltä, että eriarvoistuminen ja yhteiskunnallinen polarisaatio ovat merkittäviä ongelmia, joihin pitää puuttua. Miksi sitä sitten tahallisesti kiihdytetään ja tuottamalla tuotetaan? Olisiko niin, että kaikki poliitikot tai keskustelijat eivät sittenkään ihan oikeasti ole huolestuneita eriarvoistumisesta tai polarisaatiosta?
– Samalla kun suomalaisella on yhä heikommat kannustimet tulla näille samoille työmarkkinoille, ulkomaalaisella on yhä suuremmat kannustimet saapua juuri Suomeen. Sosiaaliturva ja avoin yhteiskunta toimivat vetotekijöinä, Purra sanoi.
Hän huomautti, että mitä enemmän Suomeen suuntautuu maahanmuuttoa, sitä mahdottomammaksi käy ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa, hyviä työehtoja ja hyvää palkkakehitystä.
– Maksajat eivät riitä koska saajia on yhä enemmän. Mitä tekee oikeisto – vaatii tietysti sosiaaliturvaan ja palveluihin leikkauksia, vaatii työehtoihin heikennyksiä ja vaatii maahanmuuttajille entistä alempia palkkoja heikon tuottavuuden vuoksi. Juuri näitä kaikkia meidän maassamme tällä hetkellä todistetaan, kuten kaikki ovat varmasti huomanneet.
– Samalla kun kotouttamisrahaa pannaan maahanmuuttajalähiöihin, ikänsä veroja maksaneen suomalaisen palvelut heikkenevät. Samalla kun maahanmuuttajan lapset pitää saada päiväkotiin tai varhaiskasvatukseen, jotta tapahtuu kotoutumista eli integroitumista eli halpatyömarkkinoille työllistymistä, myös suomalaisen perheen mahdollisuuksia hoitaa lastaan kotona heikennetään.
Matalia palkkoja kompensoidaan sosiaaliturvalla
Yhä useampi poliitikko, talousasiantuntija, jopa nobelisti ja viime päivinä myös koulutettujen etujärjestö Akava ovat yllättäen vaatineet maahanmuuttajille alempaa palkkaa.
– Logiikka on oikea. Tuottavuus on huono, joten palkan pitää joustaa alaspäin. Mutta sosiaaliturva, jolla palkkaa kompensoidaan, veronmaksajan rahalla, ei maahanmuuttajien kohdalla jousta alaspäin. Vastaan tulevat perustuslaki ja yhdenvertaisuus ja moralistien huuto.
– Sen sijaan koko sosiaaliturvajärjestelmäämme ollaan juuri uudistamassa.
Julkituotu tavoite on saada se vastaamaan paremmin työn murrosta ja sitä, että sosiaaliturva ja työ voidaan helpommin yhdistää. Kyseessä on juuri se prosessi, jota olen edellä kuvannut, Purra totesi.
Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto siten maksaa koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta.
– Tämä on osa sitä noidankehää, jossa Suomi on.
Hyvinvointiyhteiskunta ja säädellyt työmarkkinat eivät voi toteutua avoimen maahanmuuton maailmassa, täysin riippumatta siitä, puhummeko turvapaikanhakijoista vai kehittyvistä maista saapuvasta työperustaisesta maahanmuutosta vai ehkä opiskelijoista, jotka käyvät pokkaamassa ilmaisen koulutuksen ja samalla sosiaaliturvan ja perheenyhdistämisen etuudet, Purra totesi.
https://www.suomenuutiset.fi/poliit...aa-kaikkien-palveluja-lisaa-huono-osaisuutta/
Ps. oletteko nähneet vielä ensimmäistäkään median juttua raportista?
– On yhdentekevää, saapuuko kouluttamaton henkilö Suomeen työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, mutta käytännössä lopputulos on samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli hän työllistyy, työllistyminen tapahtuu vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille, muistutti perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra Työmiehen tuumaustunnilla.
Perjantain tuumaustunnilla julkaistiin Suomen Perusta -ajatuspajan raportti, joka osoittaa, että halpatyövoima käy erittäin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle.
Tuumaustunnilla aiheesta laajemmin puhui myös perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra, joka esitti, kuinka työperäinen maahanmuutto liittyy myös humanitaariseen maahanmuuttoon ja samalla suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen sekä talous- ja sosiaalipolitiikkaamme.
Suomeen pyrkii enimmäkseen kouluttamattomia henkilöitä
Purran mukaan ongelmat aihetta käsittelevässä julkisessa keskustelussa ovat räikeitä.
– Tärkeimpänä esimerkkinä on, että meillä puhutaan osaajista, veronmaksajista ja huoltosuhteen korjaajista, vaikka oikeasti saamme halpatyövoimaa palvelualoille, sosiaaliturvan varassa eläviä perheitä ja yhä vääntyneemmän taloudellisen huoltosuhteen muiden maahanmuuton ongelmien lisäksi. Ja tämä pääasiassa siksi, että Suomeen saavutaan maista, joista ei tule koulutettuja osaajia.
– Meitä on vuosikaudet aivopesty siihen, että Suomi nimenomaan tarvitsee maahanmuuttajia tekemään töitä. Joko siksi että meillä on joko työvoimapula, meitä on liian vähän tai irvokkaimmillaan, koska suomalaisia ei kiinnosta työnteko, ja niin edelleen. Media ei useinkaan välitä kyseenalaistaa poliitikkojen väitteitä tässäkään asiassa tai vaatia asiantuntijoita perustelemaan näkemyksiään selkein tutkimustuloksin. Niinpä menemme hyvin paljon mielikuvien varassa, Purra totesi.
Matala koulutustaso periytyy
Purra korosti, kuinka perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti Suomelle haitalliseen maahanmuuttoon, riippumatta siitä, millä statuksella ihmiset tänne saapuvat.
– On siis maamme kannalta sangen yhdentekevää, saapuuko afganistanilainen tai nigerialainen kouluttamaton henkilö maahan työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, esimerkiksi sen suhteen, millaisiin kotouttamispalveluihin pääsee tai on velvoitettu, mutta käytännössä lopputulos on surullisen samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli työllistyy, työllistyy hän vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille tai itse itseään kasvattavaan maahanmuuttokoneistoon.
– Maahanmuuttajien koulutustaso on matala myös seuraavilla sukupolvilla, tulot eivät kehity, he ovat kantaväestöön nähden huomattavan pienituloisia ja tukiriippuvaisia maasta toiseen. Suomeen saapuva maahanmuutto lisää siis huono-osaisuutta, Purra muistutti.
Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto kiihdyttävät toisiaan
Erityinen ongelma on myös siinä, että eri kanavat, humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto, kiihdyttävät toisiaan.
– Ne tekevät sitä ihan luonnostaan, koska kyse on globaalista siirtolaisuudesta, jossa kehittyvistä maista siirrytään paremman elintason ja konfliktien takia länsimaihin.
Toisaalta Suomessa harjoitettava maahanmuuttopolitiikka pahentaa oleellisesti tilannetta ja nimenomaan toimii vetotekijänä sellaiselle maahanmuutolle, joka on Suomelle haitallista.
– Olemme viime aikoina kuulleet, että hallitus aikoo tarjota töihin tuleville heti sosiaaliturvan, vaikka ansiotulot olisivat alle 700 euroa kuussa. Toisaalta ministeri Kai Mykkänen (kok.) on kehunut ideaansa, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saisivatkin jäädä maahan työperusteella. Maahanhan suurin osa kielteisen päätöksen saaneista joka tapauksessa jää – koska heidän annetaan jäädä – mutta tämä työvippaskonsti on jotakin uutta, Purra sivalsi.
Tulonsiirrot paisuvat perheenyhdistämisten myötä
Purra muistutti, että kansainvälinen turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu massasiirtolaisuuden elintasokanavaksi eikä tuottamaan halpoja työntekijöitä.
– Suomalaisia poliitikkoja, oikealla, vasemmalla tai ministeriaitiossa, kuuntelemalla voisi kuitenkin saada käsityksen, että juuri siihen se on tehty.
– Kukaan ei kuitenkaan elä, etenkään pääkaupunkiseudulla, 700 euron tuloilla. Ei edes 1 200 euron tuloilla. Elämiseen vaaditaan sosiaaliturvaa, tulonsiirtoja, palveluita ja koko ajan jatkuvasti paisuvaa maahanmuuttokoneistoa.
Esimerkiksi Espoossa jopa 43 prosenttia toimeentulotukipäätöksistä tehdään maahanmuuttajataustaisille. Kun suoritetaan perheenyhdistäminen, vaadittujen tulonsiirtojen ja palvelujen ja muiden ongelmien määrä moninkertaistuu.
Valtio maksaa verorahoista surkean palkan kompensaation, siitä syystä että kaikilla on Suomessa oikeus säälliseen tulotasoon.
– Kyseessä on ensinnäkin selvä tiettyyn osaan elinkeinoelämää kohdistettava tukimuoto, yritystuki, joka mahdollistaa alhaiset palkat ja estää niiden normaalin kehittymisen.
Toisekseen – vähän riippuen alla vaikuttavasta ideologiasta – kyse on näennäisestä maailmanparantamisesta, jonka senkin lasku lankeaa suomalaiselle veronmaksajalle, Purra sanoi.
Monikulttuuristumisen ongelmat kohdistuvat koko yhteiskuntaan
Matalapalkka-alojen kasvun ja monikulttuuristumisen ongelmat eivät kohdistu ainoastaan suomalaisiin duunareihin vaan koko yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin.
Purra huomautti, että suurimman taakan kantaa, kuten maahanmuuton tapauksessa aina, pieni- ja alempi keskituloinen tavallinen suomalainen, jonka taloudellinen liikkumavara ei mahdollista edes maahanmuuton muilta haitoilta suojautumista.
– Maahanmuutto jouduttaa tuotannon palveluvaltaistumista ja tuotannon työvoimavaltaistumista. Tämä on täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että haluamme Suomeen korkean osaamisen ja teknologian työpaikkoja, pääomaintensiivisyyttä, innovaatioita. Samoin se on ristiriidassa rakennemuutoksen kanssa, sillä Suomesta, kuten muistakin länsimaista, on kadonnut satojatuhansia alhaisen osaamisen työpaikkoja ja katoaa koko ajan lisää.
– Se, että meillä on yhä halvempaa kotisiivousta, pizzaa, hiustenleikkuuta, pian kengänkiillottajia ja muita ison maailman ammatteja on myös ristiriidassa suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan liitettyjen monien arvojen kanssa. Me pääsimme jo kerran kotiapulaisista ja piioista – tuommeko ne takaisin? Me pääsimme luokkayhteiskunnasta – haluammeko sen takaisin, vielä vahvasti etnisenä versiona? Pitääkö meidän tuoda WC-vahdit takaisin, kuten Keski-Euroopassa, jotta saamme luku- ja kirjoitustaidottomille työpaikkoja? Purra kysyi.
Ovatko poliitikot oikeasti huolestuneita yhteiskunnan polarisaatiosta?
Purra osoitti, että kehitysmaista tuotavan maahanmuuton kannattajat haluavat Suomeen kahdet, jopa useammat erilliset työmarkkinat.
– Tämä on täysin käsittämätöntä tilanteessa, jossa jokainen poliitikko ja keskustelija on sitä mieltä, että eriarvoistuminen ja yhteiskunnallinen polarisaatio ovat merkittäviä ongelmia, joihin pitää puuttua. Miksi sitä sitten tahallisesti kiihdytetään ja tuottamalla tuotetaan? Olisiko niin, että kaikki poliitikot tai keskustelijat eivät sittenkään ihan oikeasti ole huolestuneita eriarvoistumisesta tai polarisaatiosta?
– Samalla kun suomalaisella on yhä heikommat kannustimet tulla näille samoille työmarkkinoille, ulkomaalaisella on yhä suuremmat kannustimet saapua juuri Suomeen. Sosiaaliturva ja avoin yhteiskunta toimivat vetotekijöinä, Purra sanoi.
Hän huomautti, että mitä enemmän Suomeen suuntautuu maahanmuuttoa, sitä mahdottomammaksi käy ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa, hyviä työehtoja ja hyvää palkkakehitystä.
– Maksajat eivät riitä koska saajia on yhä enemmän. Mitä tekee oikeisto – vaatii tietysti sosiaaliturvaan ja palveluihin leikkauksia, vaatii työehtoihin heikennyksiä ja vaatii maahanmuuttajille entistä alempia palkkoja heikon tuottavuuden vuoksi. Juuri näitä kaikkia meidän maassamme tällä hetkellä todistetaan, kuten kaikki ovat varmasti huomanneet.
– Samalla kun kotouttamisrahaa pannaan maahanmuuttajalähiöihin, ikänsä veroja maksaneen suomalaisen palvelut heikkenevät. Samalla kun maahanmuuttajan lapset pitää saada päiväkotiin tai varhaiskasvatukseen, jotta tapahtuu kotoutumista eli integroitumista eli halpatyömarkkinoille työllistymistä, myös suomalaisen perheen mahdollisuuksia hoitaa lastaan kotona heikennetään.
Matalia palkkoja kompensoidaan sosiaaliturvalla
Yhä useampi poliitikko, talousasiantuntija, jopa nobelisti ja viime päivinä myös koulutettujen etujärjestö Akava ovat yllättäen vaatineet maahanmuuttajille alempaa palkkaa.
– Logiikka on oikea. Tuottavuus on huono, joten palkan pitää joustaa alaspäin. Mutta sosiaaliturva, jolla palkkaa kompensoidaan, veronmaksajan rahalla, ei maahanmuuttajien kohdalla jousta alaspäin. Vastaan tulevat perustuslaki ja yhdenvertaisuus ja moralistien huuto.
– Sen sijaan koko sosiaaliturvajärjestelmäämme ollaan juuri uudistamassa.
Julkituotu tavoite on saada se vastaamaan paremmin työn murrosta ja sitä, että sosiaaliturva ja työ voidaan helpommin yhdistää. Kyseessä on juuri se prosessi, jota olen edellä kuvannut, Purra totesi.
Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto siten maksaa koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta.
– Tämä on osa sitä noidankehää, jossa Suomi on.
Hyvinvointiyhteiskunta ja säädellyt työmarkkinat eivät voi toteutua avoimen maahanmuuton maailmassa, täysin riippumatta siitä, puhummeko turvapaikanhakijoista vai kehittyvistä maista saapuvasta työperustaisesta maahanmuutosta vai ehkä opiskelijoista, jotka käyvät pokkaamassa ilmaisen koulutuksen ja samalla sosiaaliturvan ja perheenyhdistämisen etuudet, Purra totesi.
https://www.suomenuutiset.fi/poliit...aa-kaikkien-palveluja-lisaa-huono-osaisuutta/
Ps. oletteko nähneet vielä ensimmäistäkään median juttua raportista?
Sakararäjähdepanos
Kersantti
Olen nyt tuijottanut tätä ketjun viimeisintä sivua jo hetken aikaa ajatellen, että jotain pitäisi kirjoittaa, mutta tarkka ajatus ei vain mitenkään suostu muotoutumaan.
Yksi perusongelma on, että termejä käytetään summittaisesti, niiden sisältö on epäselvä, ja toisinaan tolppia siirretään kesken kaiken. Joskus se on huolimattomuutta, joskus tarkoituksellista asioiden sekoittamista oman kannan edistämiseksi. Kokonaisuudessaan tämä sekoittaminen kattaa koko maahanmuuton skaalan. Yhdessä päässä on humanitaarinen maahanmuutto, jota tarjotaan vuorotellen pakolaisuuden, turvapaikanhaun ja siirtolaisuuden nimillä. Siitä edetään "työperäiseen" maahanmuuttoon, joka voi olla melkein mitä vain. Lopulta päädytään "osaajiin" ja "huippuosaajiin" (nyt siis ei-sarkastisessa mielessä).
Minua on aina mietityttänyt, millä tämä "työperäinen" tai "työperustainen"-titteli ansaitaan. Itse olen useimmiten tekemisissä melko yksikäsitteisen version kanssa. Työnantaja ilmoittaa avoimesta paikasta kansainvälisessä palvelussa. Joku hakee sitä, ja hakija katsotaan sopivaksi. Paperit hoidetaan kuntoon ja maahan tullaan soppari taskussa. Duuni alkaa maanantaina. Tähän ei tarvita yhtikäs minkäänlaisia kotouttamistoimia tai hengailujaksoja. Lähinnä toivotaan, että valtio pysyy visusti pois tieltä, eikä ryhdy sotkemaan asioita. Tilanteesta riippuen tarveharkinta ja muu paperisota voivat muodostaa hidasteen. Palkkaa maksetaan suoraan firman kassasta, koska järjestely hyödyttää sellaisenaan molempia osapuolia. Suomalainen voitaisiin palkata ihan yhtä lailla, jos tämä vain osaa oikeat asiat.
Joskus taas tuntuu, että "työperäiseksi" pääsee ihan vain saapumalla maahan suunnilleen työiässä ja lupailemalla, että työnteko voisi kiinnostaa joskus hamassa tulevaisuudessa. Silloin kehiin astuu kuuluisa taikakerroin. On lähtötilanne ja toivottu lopputulos, mutta niiden väliin saadaan viiva ainoastaan lisäämällä aimo annos magiaa, utopistista toiveajattelua tai taikaseinää eli valtion auliita tukitoimia. Tällaisen temppuilun tunnistaa usein siitä, ettei kukaan ryhdy tekemään sitä puhtaasti omilla rahoillaan ja omalla riskillään, vaan toteutuksen haastavat osat ja sen rahoituksen hoitaa "joku muu". Ehdottaja on valmis keräämään vain utopistisen skenaarion parhaan tapauksen edut, ei riskiä eikä todellisia kuluja.
Sekin jää joskus epäselväksi, mitä tarkoittaa "osaaja". Huippuosaajan sarkastisella versiolla kirurgin paperit ovat tietysti pudonneet Välimereen, mutta näin vähän vakavammin ottaen, onko "osaaja" jos osaa pistää tiiltä toisen päälle tai hitsata laivoja, vai pitääkö olla kansainvälisen tason stara jollain rahakkaalla alalla? Tämä on aika olennainen kysymys. Hitsaajia tuomalla saadaan valtion tulo- ja menorakenne pysymään karkeasti ottaen entisellään. Merkittävät muutokset vaatisivat valtavia tulijamääriä (ja mahdollisten mukana tulijoiden vastaavaa työllistymistä). Todellisia huippuosaajia haalimalla voitaisiin saada näkyviä muutoksia pienemmällä ihmismäärällä, mutta siinä on omat haasteensa. Matalimman tason lapionheiluttaja taas ei pelasta taloutta, vaan saattaa helposti päätyä järjestelmän kuormittajien puolelle kun kaikki kulut lasketaan.
Matala- ja keskipalkka-aloilla nousee aina esiin kysymys, onko tämä jotain minkä Suomen nykyinenkin työvoimareservi voisi hoitaa, jos jokin järjestelmävirhe saataisiin poistettua. (Ei, "maksetaan lisää palkkaa" ei ole asiat ratkaiseva taikatemppu, ellei joku keksi sitä kuuluisaa taikaseinää josta raha tulee.) Täystyöllisyyttä ei ole vielä saavutettu edes niiden keskuudessa, joilta sentään löytyy suomen kielen taito ja vähintään peruskoulun paperit.
Humanitaarista maahanmuuttoa en haluaisi sotkea koko asiaan ja toivon, ettei kukaan muukaan sotkisi. Missään todellisuuteen pohjautuvassa skenaariossa se ei korjaa Suomen työvoima-aukkoja eikä huoltosuhdetta. Ei varsinaisesti pidäkään. Humanitaarinen maahanmuutto tapahtuu oikein toimiessaankin poikkeuksellisten kriisitilanteiden ajamana, ei työvoimatarpeen mukaan. Turvapaikkaa voi (ja suorastaan pitää) hakea silloinkin kun kädet on hakattu irti. Sen jälkeen työllistyminen on tietenkin kiva plussa, mutta ei realistinen lähtöoletus, ainakaan sellaisella onnistumisasteella että huoltosuhde paranisi.
En näköjään päässyt vielä yhtikäs mihinkään. Langan päätä yhä etsiessäni taidan vain viitata pääpiru Halla-ahon kirjoitukseen Yltyvästä työvoimapulasta kymmenen vuoden takaa. Siinä nostetaan esiin joitain hyvin perustavanlaatuisia asioita, joiden olisi pitänyt olla keskellä pöytää jo kirjoitusvuonna 2008, mutta todellisuudessa niiden kanssa hapuillaan edelleen käsittämättömän paljon.
Työllisyys/talous/maahanmuuttopolitiikan jatkot ehkä jossain muussa ketjussa, etenemissuunnasta riippuen.
Yksi perusongelma on, että termejä käytetään summittaisesti, niiden sisältö on epäselvä, ja toisinaan tolppia siirretään kesken kaiken. Joskus se on huolimattomuutta, joskus tarkoituksellista asioiden sekoittamista oman kannan edistämiseksi. Kokonaisuudessaan tämä sekoittaminen kattaa koko maahanmuuton skaalan. Yhdessä päässä on humanitaarinen maahanmuutto, jota tarjotaan vuorotellen pakolaisuuden, turvapaikanhaun ja siirtolaisuuden nimillä. Siitä edetään "työperäiseen" maahanmuuttoon, joka voi olla melkein mitä vain. Lopulta päädytään "osaajiin" ja "huippuosaajiin" (nyt siis ei-sarkastisessa mielessä).
Minua on aina mietityttänyt, millä tämä "työperäinen" tai "työperustainen"-titteli ansaitaan. Itse olen useimmiten tekemisissä melko yksikäsitteisen version kanssa. Työnantaja ilmoittaa avoimesta paikasta kansainvälisessä palvelussa. Joku hakee sitä, ja hakija katsotaan sopivaksi. Paperit hoidetaan kuntoon ja maahan tullaan soppari taskussa. Duuni alkaa maanantaina. Tähän ei tarvita yhtikäs minkäänlaisia kotouttamistoimia tai hengailujaksoja. Lähinnä toivotaan, että valtio pysyy visusti pois tieltä, eikä ryhdy sotkemaan asioita. Tilanteesta riippuen tarveharkinta ja muu paperisota voivat muodostaa hidasteen. Palkkaa maksetaan suoraan firman kassasta, koska järjestely hyödyttää sellaisenaan molempia osapuolia. Suomalainen voitaisiin palkata ihan yhtä lailla, jos tämä vain osaa oikeat asiat.
Joskus taas tuntuu, että "työperäiseksi" pääsee ihan vain saapumalla maahan suunnilleen työiässä ja lupailemalla, että työnteko voisi kiinnostaa joskus hamassa tulevaisuudessa. Silloin kehiin astuu kuuluisa taikakerroin. On lähtötilanne ja toivottu lopputulos, mutta niiden väliin saadaan viiva ainoastaan lisäämällä aimo annos magiaa, utopistista toiveajattelua tai taikaseinää eli valtion auliita tukitoimia. Tällaisen temppuilun tunnistaa usein siitä, ettei kukaan ryhdy tekemään sitä puhtaasti omilla rahoillaan ja omalla riskillään, vaan toteutuksen haastavat osat ja sen rahoituksen hoitaa "joku muu". Ehdottaja on valmis keräämään vain utopistisen skenaarion parhaan tapauksen edut, ei riskiä eikä todellisia kuluja.
Sekin jää joskus epäselväksi, mitä tarkoittaa "osaaja". Huippuosaajan sarkastisella versiolla kirurgin paperit ovat tietysti pudonneet Välimereen, mutta näin vähän vakavammin ottaen, onko "osaaja" jos osaa pistää tiiltä toisen päälle tai hitsata laivoja, vai pitääkö olla kansainvälisen tason stara jollain rahakkaalla alalla? Tämä on aika olennainen kysymys. Hitsaajia tuomalla saadaan valtion tulo- ja menorakenne pysymään karkeasti ottaen entisellään. Merkittävät muutokset vaatisivat valtavia tulijamääriä (ja mahdollisten mukana tulijoiden vastaavaa työllistymistä). Todellisia huippuosaajia haalimalla voitaisiin saada näkyviä muutoksia pienemmällä ihmismäärällä, mutta siinä on omat haasteensa. Matalimman tason lapionheiluttaja taas ei pelasta taloutta, vaan saattaa helposti päätyä järjestelmän kuormittajien puolelle kun kaikki kulut lasketaan.
Matala- ja keskipalkka-aloilla nousee aina esiin kysymys, onko tämä jotain minkä Suomen nykyinenkin työvoimareservi voisi hoitaa, jos jokin järjestelmävirhe saataisiin poistettua. (Ei, "maksetaan lisää palkkaa" ei ole asiat ratkaiseva taikatemppu, ellei joku keksi sitä kuuluisaa taikaseinää josta raha tulee.) Täystyöllisyyttä ei ole vielä saavutettu edes niiden keskuudessa, joilta sentään löytyy suomen kielen taito ja vähintään peruskoulun paperit.
Humanitaarista maahanmuuttoa en haluaisi sotkea koko asiaan ja toivon, ettei kukaan muukaan sotkisi. Missään todellisuuteen pohjautuvassa skenaariossa se ei korjaa Suomen työvoima-aukkoja eikä huoltosuhdetta. Ei varsinaisesti pidäkään. Humanitaarinen maahanmuutto tapahtuu oikein toimiessaankin poikkeuksellisten kriisitilanteiden ajamana, ei työvoimatarpeen mukaan. Turvapaikkaa voi (ja suorastaan pitää) hakea silloinkin kun kädet on hakattu irti. Sen jälkeen työllistyminen on tietenkin kiva plussa, mutta ei realistinen lähtöoletus, ainakaan sellaisella onnistumisasteella että huoltosuhde paranisi.
En näköjään päässyt vielä yhtikäs mihinkään. Langan päätä yhä etsiessäni taidan vain viitata pääpiru Halla-ahon kirjoitukseen Yltyvästä työvoimapulasta kymmenen vuoden takaa. Siinä nostetaan esiin joitain hyvin perustavanlaatuisia asioita, joiden olisi pitänyt olla keskellä pöytää jo kirjoitusvuonna 2008, mutta todellisuudessa niiden kanssa hapuillaan edelleen käsittämättömän paljon.
Työllisyys/talous/maahanmuuttopolitiikan jatkot ehkä jossain muussa ketjussa, etenemissuunnasta riippuen.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Itse olen toipumassa vasta Kataisen kaudesta, jolloin uskoni poliittiseen järjestelmään ja siihen, ketä se palvelee, koki aika kovia. Samoin lobbaaminen valehtelemalla tuli hyvin tutuksi.
Muistan kyllä, miten poliitikot vannoivat, ettei esimerkiksi siirtomaksuihin tule tuntuvia korotuksia, vaikka valtio myy Fortumin verkon sijoittajille.
Sinänsä asia oli mietitty pienessä piirissä: Valtio saa veroina meiltä kansalaisilta lisää 250 miljoonaa, koska kun laskut suurenivat, suureni myös veron määrä. Caruna taasen verokikkailullaan (konsernin sisäiset lainat ja Suomen tasevapautussääntö) vie 12 miljoonaa verokarhun ulottumattomiin. Myös pari eläkeyhtiötä tienaa.
Caruna-konsernin osakkaita ovat ulkomaiset rahastot First State Investment (30 prosenttia), Borealis Sumosan B.V (40 prosenttia) ja CFS Managed Property Limited (10 prosenttia) sekä suomalaiset eläkelaitokset Keva (12,5 prosenttia) ja Elo (7,5 prosenttia).
Moni vanhassa omakotitalossa asuva tekee kaikkensa säästääkseen sähköä. Laskusta veroja ja siirtomaksuja on jo 70%. Kansalainen ei siis ollut ensi sijalla, kun Vapaavuori, Katainen, Haavisto ja Urpilainen hoitivat homman.
Nyt on kuulemma paineita nostaa taas siirtomaksua. Aikaisempia korotuksia on perusteltu "siirtoverkkoon tehdyillä investoinneilla". Minulla ei ole tietoa, mitä suuruusluokkaa ne investoinnit ovat.
Sipilän hallitus on mielestäni ollut parempi kuin edellinen, vaikka sen alkuun osui kaikki takajaloilleen nostanut kansainvaellus varsinaisen pakolaiskriisin ohessa. Jos ei mennä ihan entisiin neuvostosatelliitteihin, jotka ovat olleet tiukimpia, EU-maista Suomi on pikkuhiljaa selviytynyt kohtalaisesti ikään kuin "kolmatta linjaa" hissukseen kulkien. Suvakeille se on "epäinhimillistä politiikkaa" ja rajakeille se on "yliliberaalia vastuutonta" Brysselin rähmästelyä.
Minulla on suuri huoli seuraavan hallituksen kokoonpanosta ja Suomen suunnasta, mutta demokratiassa tyydyn vaalien tulokseen.
Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä. Paska on hyvää.
Muistan kyllä, miten poliitikot vannoivat, ettei esimerkiksi siirtomaksuihin tule tuntuvia korotuksia, vaikka valtio myy Fortumin verkon sijoittajille.
Sinänsä asia oli mietitty pienessä piirissä: Valtio saa veroina meiltä kansalaisilta lisää 250 miljoonaa, koska kun laskut suurenivat, suureni myös veron määrä. Caruna taasen verokikkailullaan (konsernin sisäiset lainat ja Suomen tasevapautussääntö) vie 12 miljoonaa verokarhun ulottumattomiin. Myös pari eläkeyhtiötä tienaa.
Caruna-konsernin osakkaita ovat ulkomaiset rahastot First State Investment (30 prosenttia), Borealis Sumosan B.V (40 prosenttia) ja CFS Managed Property Limited (10 prosenttia) sekä suomalaiset eläkelaitokset Keva (12,5 prosenttia) ja Elo (7,5 prosenttia).
Moni vanhassa omakotitalossa asuva tekee kaikkensa säästääkseen sähköä. Laskusta veroja ja siirtomaksuja on jo 70%. Kansalainen ei siis ollut ensi sijalla, kun Vapaavuori, Katainen, Haavisto ja Urpilainen hoitivat homman.
Nyt on kuulemma paineita nostaa taas siirtomaksua. Aikaisempia korotuksia on perusteltu "siirtoverkkoon tehdyillä investoinneilla". Minulla ei ole tietoa, mitä suuruusluokkaa ne investoinnit ovat.
Sipilän hallitus on mielestäni ollut parempi kuin edellinen, vaikka sen alkuun osui kaikki takajaloilleen nostanut kansainvaellus varsinaisen pakolaiskriisin ohessa. Jos ei mennä ihan entisiin neuvostosatelliitteihin, jotka ovat olleet tiukimpia, EU-maista Suomi on pikkuhiljaa selviytynyt kohtalaisesti ikään kuin "kolmatta linjaa" hissukseen kulkien. Suvakeille se on "epäinhimillistä politiikkaa" ja rajakeille se on "yliliberaalia vastuutonta" Brysselin rähmästelyä.
Minulla on suuri huoli seuraavan hallituksen kokoonpanosta ja Suomen suunnasta, mutta demokratiassa tyydyn vaalien tulokseen.
Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä. Paska on hyvää.
ja veronmaksajille yhtä juhlaa...jota riittää