Mutku rikkaus ja voimavara...
Muista "positiivinen erikoiskohtelu", ihmettelen miksi buurit eivät vetoa, että vuosina 1948-1993 harjoitettiin vain "positiivista erikoiskohtelua". Nimittäin vähemmistö ja vielä vaarallisessa asemassa joutua syrjityksi.
Yliopistotyöpaikat ja opiskelupaikat suomalaisille
Lainaus muualta:
Yhteiskunnassamme on kannettu huolta ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta. On ennustettu työpaikkojen päätyvän entistä enemmän ulkomaalaisten haltuun suomalaisten sijasta, ja on povattu halpatyömarkkinoiden syntyä.
Yliopistoissa halpatyömarkkinat ovat vallinneet jo pitkään, sillä monet työskentelevät puolipäiväisinä, ja pätkittäisyyden vuoksi ansiot jäävät vähäisiksi. Lisäksi yliopistoja ja korkeakouluja varjostaa ulkomaisen työvoiman tunkeutuminen suomalaisiin opetus- ja tutkimusyksiköihin.
Tilannetta pahentaa, että niin sanotuilla asiantuntija-aloilla muodollista saatavuusharkintaa ei sovelleta lainkaan. Kansainvälisyyden pauloissa olevissa yliopistoissa on avattu keulaportit apposen auki ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden haalimiseksi suomalaisten opiskelupaikkoja ja työpaikkoja viemään. Tästä suomalainen opiskelijaliike ja yleisvasemmistolainen yliopistoälymystö ovat tietenkin olleet ylitsevuotavan kiitollisia ja suorastaan vaatineetkin sitä.
Muuan anonyymi kirjoittaja tilitti äskettäin Jodel-nimisessä matkapuhelinsovelluksessa, että hänen sijastaan oli erääseen Aalto-yliopistossa täytettäväksi julistettuun yliopistolehtorin virkaan nimitetty ulkomaalainen. Perusteluissa vedottiin tehtävän ”profiilitäyttöön”, vaikka suomalainen oli millä tahansa mittarilla arvoituna pätevämpi, kokeneempi ja myös kieli- ja opetustaitoinen.
Keskustelussa tuon merkillisen ”profiloinnin” arveltiin tarkoittavan suosintaa sukupuolen perusteella tai ”positiivista syrjintää” (täsmällisesti ottaen yhdenvertaisuuslain 9 §:ssä tarkoitettua ”positiivista erityiskohtelua”).
Suomalaiselle karvaaksi koitunut tapaus oli jälleen näyttö yliopistojen pyrkimyksestä meikata ja koristella itseään kansainvälisyyden karismalla. Sitä kautta yritetään tyydyttää ”kansainvälisen tiedeyhteisön” loppumattomia vaatimuksia. Esimerkiksi Aalto-yliopisto on asettanut tavoitteeksi, että 40 prosenttia opiskelijoista olisi ulkomaalaisia vuonna 2020!
Koska yliopistot saavat valtaosan rahoituksestaan valtion verovaroista, on koulutuksen tarjoaminen ulkomaalaisille valtavan suuri maahanmuuton piilokulu, jota ei tulisi sallia.
Verotuksen oikeutus on siinä, että kannetut varat päätyvät maksajien hyväksi, vuotavalla sangolla, mutta kuitenkin. Jos verovaroja ammentaan ulkomaalaisten hyväksi, menee myös verojen kannolta legitimiteetti ja kerryttämiseltä pohja.
Opetusministeriö on ollut pitkään kokoomuksen hallussa, ja tässä on tulos. Ongelman muodostaa, että yliopistojen yksityistämisen (jota vastustin) myötä ne voivat nyt päättää itsenäisesti rekrytointipolitiikastaan. Perussuomalaisena kansanedustajaehdokkaana vaadin, että yliopistot lopettavat resurssien osoittamisen ulkomaalaisille ja suuntaavat ne Suomen kansalaisille.
Ongelma on poliittinen, sillä kyseessä on julkisten varojen käyttö, ja vaarassa ovat Suomen kansalaisten oikeudet ja edut. Tulilinjalla on myös kotimaisten kielten asema tieteen kielinä, kun yliopistoissa ei saa enää asioitaan toimitettua joutumatta alistumaan anglo-amerikkalaista kieli-imperialismia edustavaan
I like ice cream -englannin käyttämiseen.
1) Edustan poliittisena tavoitteenani sitä, että valtion tukea nauttiviin suomalaisiin yliopistoihin voitaisiin palkata poikkeuksetta vain Suomen kansalaisia.
2) Edustan poliittisena tavoitteenani myös sitä, että yliopistoihin ja korkeakouluihin asetetaan nykyistä huomattavasti korkeammat maksut ulkomaalaisille opiskelijoille, mukaan lukien EU- ja ETA-maista tulevat.
Lukukausimaksuja kannetaan pohjoismaiden ulkopuolella lähes kaikkialla muuallakin ulkomaalaisilta. Erityisen vahvan perusteen antaa Suomessa se, että opiskelijavaihtosuhteemme on Suomelle raskaasti epäedullinen.
Suomessa käydään kouluttautumassa ja käyttämässä yliopisto- ja korkeakoululaitostamme hyväksi. Oikeaa itsearvostusta olisi laittaa ulkomaalaisille opiskelijolle kunnon maksut. Jos tämä ei riittäisi opiskelupaikkojen varmistamiseen suomalaisille, olisi otettava käyttöön myös suorat rajoitukset ja enimmäiskiintiöt.
Tämä on suomalaisten eduksi tapahtuvaa tiedepolitiikkaa, jolla voidaan vastustaa yliopistoissa ideologiaksi muodostunutta kansainvälistämisen pakkomiellettä, eli tuttavallisemmin
internatsismia.
Jukka Hankamäki
FT, VTT
Projektitutkija Suomen Perustassa
Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki
Yliopistotyöpaikat ja opiskelupaikat suomalaisille
Yhteiskunnassamme on kannettu huolta ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta. On ennustettu työpaikkojen päätyvän entistä en...
jukkahankamaki.blogspot.com
www.is.fi
2°
