Eduskuntavaalit 2023

[Statisti]

Mitä sitten kulttuuri on?
Onko se megalomaanisen eliitti-ökykulttuurin päätöntä tukemista?
Vai onko se sitä että lapset oppivat kunnolla luku- ja kirjoitustaitoiseksi?

Me tullaan ja ollaan tultu aivan loistavasti toimeen pienemmällä Oopperatalolla (Aleksanterin teatteri), mutta ilman lasten luku- ja kirjoitustaitoa hukka meidät perii.

 

[YJT]

Niin, tässä pitää erottaa nk koko kansan kulttuuri (esim kirjastolaitos) nk eliitin kulttuurista (esim ooppera). Jaon voineet tehdä esim sen perusteella, kuinka suuri osa kansasta käyttää palvelua vuosittain.

Sinänsä kulttuurieliitin kulttuurin tukeminen lienee samaa kokoluokkaa kuin vuorineuvosten verotus, eli kosmetiikkaa, mutta tunteisiin vetoavaa kosmetiikkaa.

 

[Erkki]

Joo, se oli tuottajapuolen tarpeista tullut asetus, jolla määriteltiin miten kasvikset luokitellaan A- ja B-luokkaan. Se ei määritellyt, että kurkku ei saa olla käyrä, se ei ollut direktiivi, eikä se ollut esimerkki EU:n byrokratiasta.

Asetus on kuitenkin vielä velvoittavampi kuin kansallista soveltamista mahdollistava direktiivi. Ja kyllähän siinä myyntikelpoisen kurkun käyryys määriteltiin hyvinkin täsmällisesti, kun sen mukaan kurkku sai taipua kymmenen sentin osuutta kohti enintään yhden sentin. Mielestäni ihan hyvä esimerkki turhasta sääntelystä, mikä varmaan sitten johtikin asetuksen kumoamiseen.

 

[Pihkakoski]

Aiheen ytimestä sen verran, että koko tukien kenttä on kirjava. Julkisen sektorin tuki kulttuurille (opetus- ja kulttuuriministeriön osuus) on lähes puolet, ja puolet tulee rahapelivaroista. Tukia tulee myös muilta ministeriöiltä ja säätiöiltä ja yksityisiltä.

Suuri osa tukea on kirjastojen tukemista. Sitten ovat esimerkiksi laitosteatterit etenkin pienemmissä kaupungeissa. Jos lippu maksaa 30 euroa, päällä on 70 euroa tukea piilossa. Ilman tukea köyhä ei teatterissa kävisi.

Noista pienistä silakoista, sekalaisista "Rönttölän poikien viuluyhdistysten" tuista, sitten voi olla montaa mieltä. Itse en osaa sanoa, mikä tuolla muka on turhaa. Sivulta löytyvät pdf:t eri vuosille:

https://okm.fi/-/taiteen-ja-kulttuurin-valtakunnallisten-yhteisojen-toiminta-avustukset

Ehkä Purra ajatteli, että vaalien alla tällaisellakin avauksella saisi enemmän voittoa kuin tappiota siltä kohderyhmältä, jonka hän olettaa perussuomalaisia äänestävät. Vaalit tulossa. Siinä kaikki.

Koko Suomihan on tehty 1800-luvulla kulttuurityönä, jalkatyönä ja kirjoituspöydällä (Lönnrot ja muut). Ilman sitä työtä emme mitenkään olisi itsenäistyneet vuonna 1917.

Mikäli keskustelun kulun oikein muistan, Purra mm. kirjasto-alan poissulki leikkausten kohteista kulttuurissa. Ei nyt aivan onnistunein heitto tuo luksuspalvelu-ilmaisu kuitenkaan ollut.

Joitakin vuosia tuli kirjastossa duunia tehtyä. Juuri siinä murroksessa, jossa mikrofilmeistä siirryttiin it-aikaan. Kovaa on ollut lasku asiakasmäärissä- ja lainauksissa. Ei palaa aika entinen. https://yle.fi/a/74-20012394

 

[Norsu]

Sinänsä kulttuurieliitin kulttuurin tukeminen lienee samaa kokoluokkaa kuin vuorineuvosten verotus, eli kosmetiikkaa, mutta tunteisiin vetoavaa kosmetiikkaa.

Ja siksi turhaa kosmetiikkaa, kun rakennetaan jotain niin merkityksellistä kuin valtion budjettia.

Jos vaikka aloitettaisiin julkisen hallinnon kyvyttömyydestä tehdä todellista yhteistyötä eri virastojen välillä. Kokemusta on enkä mene tarkempiin yksityiskohtiin, mutta esim. juuri tietojärjestelmien liittymät voisi tuoda alkuun 2020-luvulle. Koska kaikki tieto liikkuu yhteiskunnassa käytännössä liittymien kautta, jokainen nytkähdys tai sekoilu byrokratian kanssa kasvattaa hallintokuluja eksponentiaalisesti sitä mukaa, kun palveluja digitalisoidaan.

Mutta ei ole seksikäs aihe eikä missään nimessä sellainen, jota voidaan vaalikosiskeluissa osoittaa syyttävällä sormella. Vaatisi oikeita asiantuntijoita pääehdokkaiden sijaan.

 

[Erkki]

Koko Suomihan on tehty 1800-luvulla kulttuurityönä, jalkatyönä ja kirjoituspöydällä (Lönnrot ja muut). Ilman sitä työtä emme mitenkään olisi itsenäistyneet vuonna 1917.

Tuo on totta ja suomalainen kulttuuri eli tuolloin kukoistuskauttaan. Paitsi kuvataiteen kultakausi, merkittävimmät säveltäjämme ym. korkeakulttuuri, niin myös kansan parissa eli virkeä kulttuuriharrastus: Lähes joka kylällä ja työpaikoilla oli näytelmäkerhoa, soittokuntaa ja kuoroa. Tämä kaikki ilman nykyisen kaltaista julkista rahoitusta ja kulttuuribyrokratiaa.

 

[Herman30]

Kun nyt kulttuuri kyykkii pusikossa paskalla ja kulttuuri saapui Ähtäriin niin voisiko joku selittää teatterin tarkoitusta? Siis miksi se on olemassa.
Ymmärrän että se oli tärkeää aikana ennen elokuvan keksimistä mutta nyt, eihän siinä ole ollenkaan samaa elämystä kuin elokuvissa. Olenkohan käynyt muutaman kertaa teatterissa elämäni aikana. Ja vain yksi kerta on tainut olla minun oma aloite. Muut kerrat on koulun tai oppilaitoksen luokkaretkiä. Ei ole minua säväyttänyt.

 

[Lunni]

niin myös kansan parissa eli virkeä kulttuuriharrastus: Lähes joka kylällä ja työpaikoilla oli näytelmäkerhoa, soittokuntaa ja kuoroa. Tämä kaikki ilman nykyisen kaltaista julkista rahoitusta ja kulttuuribyrokratiaa.

Moni vielä etuliitteellä "Työväenxxx" ...

 

[Pihkakoski]

Tässä tarinaa aikeista asumistuen leikkaamiseen. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009453566.html

"ASUMISTUKI ja erityisesti tuen leikkaaminen jakaa puolueita vaalien alla. HS kysyi nykyisiltä eduskuntapuolueilta, mitä mieltä ne ovat asiasta.
Leikkaamista kannattavat keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit sekä Liike Nyt.
Leikkaamista taas vastustavat Sdp, vasemmistoliitto, vihreät sekä Rkp. Perussuomalaiset ei ottanut vastauksessaan kantaa asiaan."

Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, lievästi sanoen ongelmallinen kuvio. Työttömät suurin saajaryhmä, seuraavana opiskelijat. Näiden perässä pienituloiset palkansaajat.
Nyt kun paljon on puhetta ollut työnteon kannustavuuden lisäämisen merkityksestä. Eikö tässä ole riskiä juuri päinvastaiseen?

Eli, ero nettoansiossa (tuessa) työttömän ja pienituloisen välillä saattaisi työttömyyden eduksi kallistua. Entisestään --> inflaatiokorjaukset mm. tt-tukeen seuraavat kansaneläkeindeksiä --> joka seuraa elinkustannusindeksiä. Palkkojen varsinkin matalapalkka-alalla jäädessä suhteellisesti tästä jälkeen.

Toki, tämä inflaatiolaukka melko poikkeuksellinen tilanne.

 

[Ylli]

Riikka Purra viittasi kulttuurikommentillaan todennäköisimmin erilaiseen apurahataiteiluun. Siellä olisi paljonkin leikattavaa. Oikea taide ei synny apurahalla vaan sen pitää myydä itse itsensä asiakkaalle.

 

[nöksy]

Asumistuen leikkaamista ymmärrän siinä mielessä että se voisi saada muutamat työttömät kotisohvalta työelämään koska ei valtio voi loputtomiin kantaa toisen asumista. Tokikin vaatisi samalla usean kannustinloukun eliminoimista samalla kertaa.

 

[Pihkakoski]

Kun nyt kulttuuri kyykkii pusikossa paskalla ja kulttuuri saapui Ähtäriin niin voisiko joku selittää teatterin tarkoitusta? Siis miksi se on olemassa.
Ymmärrän että se oli tärkeää aikana ennen elokuvan keksimistä mutta nyt, eihän siinä ole ollenkaan samaa elämystä kuin elokuvissa. Olenkohan käynyt muutaman kertaa teatterissa elämäni aikana. Ja vain yksi kerta on tainut olla minun oma aloite. Muut kerrat on koulun tai oppilaitoksen luokkaretkiä. Ei ole minua säväyttänyt.

Edellisen kerran olen teatterissa käynyt joskus peruskoulun luokkaretkellä. Olisiko ollut 80-luvun alkupäätä.

Teatteri on siis minulle turhaa.

Olettaisin tuon kuitenkin olevan osa sitä kulttuurikokonaisuuden kirjoa, jota hieman hankala olisi paloitella turhaan ja hyödylliseen. Kaikkein vähiten omista kiinnostuksen kohteista lähtien.
Ehkä Herman30 vol. 2, näkisi asian juuri toisinpäin. Kotimainen elokuvatuotanto alas. Turhana.

Näissä vaaleissa ei liikaa kannattane paukkuja tähän kulttuuripuoleen laittaa finanssipohdinnoissa, niin vähäistä taloudellista osaa tuo potista näyttelee. Ei niin että tämäkään sektori koskemattomuutta nauttisi.

 

[YliKoo]

Kun nyt kulttuuri kyykkii pusikossa paskalla ja kulttuuri saapui Ähtäriin niin voisiko joku selittää teatterin tarkoitusta? Siis miksi se on olemassa.

En väitä että se on syynä, mutta hyvä hahmottaateatteriväen poliittista suuntautumista ja yhteiskunnallista aktiivisuutta.

Voihan se tosin olla, että nykysukupolvessa on jo jokunen joka ei suunnittele puolipäiväisesti vallankumousta, mutta vanhat stalinistit ovat tuskin vielä luovuttaneet.

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Riikka Purra viittasi kulttuurikommentillaan todennäköisimmin erilaiseen apurahataiteiluun. Siellä olisi paljonkin leikattavaa. Oikea taide ei synny apurahalla vaan sen pitää myydä itse itsensä asiakkaalle.

Valtio jakaa taideapurahoja aika vähän, reippaat 40 M€. Taideapurahat tulee enimmäkseen säätiöiltä.

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Kun nyt kulttuuri kyykkii pusikossa paskalla ja kulttuuri saapui Ähtäriin niin voisiko joku selittää teatterin tarkoitusta? Siis miksi se on olemassa.
Ymmärrän että se oli tärkeää aikana ennen elokuvan keksimistä mutta nyt, eihän siinä ole ollenkaan samaa elämystä kuin elokuvissa. Olenkohan käynyt muutaman kertaa teatterissa elämäni aikana. Ja vain yksi kerta on tainut olla minun oma aloite. Muut kerrat on koulun tai oppilaitoksen luokkaretkiä. Ei ole minua säväyttänyt.

Teatteri on olemassa koska melkoisen iso määrä suomalaisia tykkää käydä teatterissa:

 

[Suluttaja]

Kun nyt kulttuuri kyykkii pusikossa paskalla ja kulttuuri saapui Ähtäriin niin voisiko joku selittää teatterin tarkoitusta? Siis miksi se on olemassa.
Ymmärrän että se oli tärkeää aikana ennen elokuvan keksimistä mutta nyt, eihän siinä ole ollenkaan samaa elämystä kuin elokuvissa. Olenkohan käynyt muutaman kertaa teatterissa elämäni aikana. Ja vain yksi kerta on tainut olla minun oma aloite. Muut kerrat on koulun tai oppilaitoksen luokkaretkiä. Ei ole minua säväyttänyt.

Kyllä teatteri voi olla suurta elämystä. Hienot lavasteet ja hauskasti ideoidut effektit on hienoja. Eihän aidontunnussa päästä elokuvan tasalle, mutta fyysisellä läsnäololla on vaikutuksensa. Hajuefektit, tai vaikka katsomon ja lavan yllä leijuva savu ei tule kankaasta läpi. Orkesteri joka soittaa ja lisäksi tekee ääniefektejä on itsessään vaikuttava ja näytelmän kyljessä kohottaa fiiliistä. Itse olen käynyt Broadwayllä (cats) ja Lontoossa (Lotr) teatteriesityksissä, kun on mukaan raahattu ja hienoja esityksiä ovat olleet. Helsingissäkin olen pari kertaa teatterissa käynyt, muttei oikein pärjää isolle maailmalle. Balettia, tai oopperaa en sitten ymmärrä, mutta kukin tavallaan ja mieluusti omalla rahallaan.

Valtion tukirahoja ei näihin pitäisi hassata, vaan jättää 3-sektorin /lahjoitusten varaan, jos ei lipputuotoilla voi järkevästi touhua kustantaa. Taiteilijathan on myös tehneet paljon yhteistyötä nationalististen venäläisten kanssa mm. Bolshoi teatterin, joka on osaltaan toiminut ryssän propagandan airueena.

Näyttelemisestä: Ilmaisutaito on mielenkiintoinen harrastus. Tunnen ihmisiä jotka ovat harrastaneet näyttelemistä pienestä ja nämä osaavat tuoda itseänsä ilmi, eivätkä joudu debaatissa nurkkaan ajetuksi ainakaan sanojen vähyydestä johtuen. Tietenkin tuossakin on varjopuolensa, juuri ilmaisutaito- ja taidelukioiden opiskelijat ovat näin mutuheittona keskimäärin "omalaatuisinta" sakkia. (mikä on syy- ja seuraus-suhde, kana vai muna?)

Kulttuuria voi ja pitääkin tukea jollain tasolla verorahoista. Museot, kirjastot ja kulttuurimaisemat ovat hyviä kohteita.
Apurahoja en ymmärrä. Hyväveli järjestelmä jossa taiteilijat tukevat toisiansa ja estävät oikean ihmisiä kiinnostavan taiteen syntymisen. Käytännössä vielä vasemmiston hallitsema järjestelmä, joka saa miettimään jaetaanko apurahoja osittain poliittis/arvoperusteisesti.

Riikka Purra tekee kulttuurille palveluksen avaamalla keskustelun kulttuurin rahoituksesta. Ei ihme että taiteilijat pelästyvät, kun helpolla eläminen on vaakalaudalla.

 

[YJT]

Asetus on kuitenkin vielä velvoittavampi kuin kansallista soveltamista mahdollistava direktiivi. Ja kyllähän siinä myyntikelpoisen kurkun käyryys määriteltiin hyvinkin täsmällisesti, kun sen mukaan kurkku sai taipua kymmenen sentin osuutta kohti enintään yhden sentin. Mielestäni ihan hyvä esimerkki turhasta sääntelystä, mikä varmaan sitten johtikin asetuksen kumoamiseen.

Menee OT:ksi. Kurkkudirektiivistä esim. tästä kirjasta:

EU-legenda kurkkudirektiivistä elää ja voi herkullisen hyvin - Eurooppatiedotus

Käyrät kurkut kieltävä kurkkudirektiivi lienee yksi tunnetuimmista EU-legendoista. Tarina päättömästä kurkkudirektiivistä ponnahtaa edelleenkin aika ajoin esiin, kun käydään keskustelua EU:n luoman sääntelyn järkevyydestä ja tarpeellisuudesta. Kurkkudirektiivi, joka alun perin ei ollut...

eurooppatiedotus.fi

Ja lyhyesti:

 

[Pihkakoski]

On tullut valitettavasti seurattua jokaikinen vaalitentti, pienpuolueita lukuunottamatta.

Jos ennen näitä vaaleja oli vahvasti orastavaa allergiatuntemusta PM Marinia kohtaan, tuo on nyt puhjennut immunologisen mekanisminsa kautta täyteen mittaansa -->

Rikkaat, kallisarvoista ankanrasvaa sormet tihkuen. Ryöstämässä monivammaiselta, köyhyyden kumaraksi painamalta lapselta vähäisen, jätteistä kaivetun leipäpalan suusta. Nauraen. Nauraen!

Marin olisi pärjännyt jyrkemmän Taistolaisiiven riveissä vallan mainiosti. Luokkatietoisuus on hallussa. Substanssipohjaisen keskustelun käyminen, sitten torso-osastoa sadan metrin aidoissa edustaa.

Edit: Ei kaikki kuitenkaan kusipaskaa, esim. Essayah sote-keskusteluissa asiapohjaista aiheen tuntemista väläytellyt.

 

[Lahottaja]

Ja siksi turhaa kosmetiikkaa, kun rakennetaan jotain niin merkityksellistä kuin valtion budjettia.

Jos vaikka aloitettaisiin julkisen hallinnon kyvyttömyydestä tehdä todellista yhteistyötä eri virastojen välillä. Kokemusta on enkä mene tarkempiin yksityiskohtiin, mutta esim. juuri tietojärjestelmien liittymät voisi tuoda alkuun 2020-luvulle. Koska kaikki tieto liikkuu yhteiskunnassa käytännössä liittymien kautta, jokainen nytkähdys tai sekoilu byrokratian kanssa kasvattaa hallintokuluja eksponentiaalisesti sitä mukaa, kun palveluja digitalisoidaan.

Mutta ei ole seksikäs aihe eikä missään nimessä sellainen, jota voidaan vaalikosiskeluissa osoittaa syyttävällä sormella. Vaatisi oikeita asiantuntijoita pääehdokkaiden sijaan.

Tästä päästäänkin sitten tähän, että mitä on ne oikeat asiantuntiat, paljon on ulkoistettu konsulteille, jotka oma ketunhäntä kainalossaan ajavat kuka mitäkin takaa. Henkilö kuluja joo saadaan alas, mutta ei ole kyllä tämäkään monelta osin fiksua touhua. Tuntuu, että nuo konsultti armeijat vain paisuu ja valtion ja kuntien organisaatiosta halutaan hävittää se loppukin taito tehdä mitään ilman konsultteja.

Kaiken lisäksi julkisensektorin organisaatioisa on käynnissä joku jatkuva muutosselvitys (konsultit tekee), joiden takia virkamiesten aika menee selvitysten aputöihin, lopputulemana tehtävät asiat ei muutu, mutta saadaan samaan työhön useita kerroksia, joissa asioita pallotellaan, (avit, elyt, liikelaitokset, konsulttitoimistot jne.). Näissä saadaan myös aina
tukku hienoja nimiä, joista voi vaan arvailla mitä kukin hoitaa. Tässä esimerkkiä liikennepuolelta, vaikka koko paletille jo monta kertaa muutettu TVH olisi edelleen ihan käypä nimi, niin esim. Liikene ja viestintäministeriön tehtävien yhtiöittämisessä saatin 2019 vuoden alusta mm. seuraavia toimijoita suomeen (omistus edelleen valtiolla ja toiminta saman ministeriön alla): Intelligent Traffic Management Finland Oy, Traffic Management Finland Oy, Air Navigation Services Finland Oy; Finrail Oy; Vessel Traffic Services Finland Oy. No ei ole tästäkään konsulttityöstä monta vuotta kulunut ja nimet on ehditty jo vaihtaa.

 

[YJT]

Kun nyt kulttuuri kyykkii pusikossa paskalla ja kulttuuri saapui Ähtäriin niin voisiko joku selittää teatterin tarkoitusta? Siis miksi se on olemassa.
Ymmärrän että se oli tärkeää aikana ennen elokuvan keksimistä mutta nyt, eihän siinä ole ollenkaan samaa elämystä kuin elokuvissa. Olenkohan käynyt muutaman kertaa teatterissa elämäni aikana. Ja vain yksi kerta on tainut olla minun oma aloite. Muut kerrat on koulun tai oppilaitoksen luokkaretkiä. Ei ole minua säväyttänyt.

Toki ihmiset tykkäävät eri asioista, ja teatterissa on paljon myös paskaa, samoin kuin elokuvissa. Väitän kuitenkin että teatteri jättää isomman jäljen katsojaan kuin elokuva. Läsnäolo on ihan eri luokkaa kuin elokuvassa.