Terveydenhuollon systeeminen vika on, että kustannuksilla ei ole ylärajaa - terve on terve vain niin kauan kun ei ole riittävästi tutkittu. Yksityinen, kontrolloimaton terveydenhuolto kyllä keksii ansaintamallinsa ja ne kohdistuvat tietenkin maksukykyisiin. Eli hyväosaisia ylihoidetaan ja persaukiset jätetään hoitamatta Ameriikan malliin.
Sipilän malli tyrmättiin - ihan syystäkin - koska perustuslakia tulkitaan niin että julkisella sektorilla on viimekätinen vastuu hoidon järjestämisestä. Eli jos se yksityinen hoitolaitos menee konkkaan, potilaat (asiakkaat) siirtyy julkisen sektorin asiakkaiksi. Eli julkisen sektorin olisi pitänyt säilyttää valmius tällaisia tilanteita varten - kallista ja tehotonta.
Nykyinen kriisiytyminen on pitkän ajan ja monen hallituksen paskan suoriutumisen tulos. Ei tullut (vielä) eläkepommia, tuli hoivapommi. Laitoshoitoon kuuluvat vanhukset (yli)rasittaa perusterveydenhoitoa kun niitä laitoshoitopaikkoja ei ole mikä jumittaa koko ketjun. Kyllä tästä varoiteltiin, mutta ne varoitukset kuitattiin "kaiken maailman dosenttien" höpinöinä. Tätä umpisolmua ei yhden hallituskauden aikana ratkaista, jos ollenkaan. Joka muuta väittää, puhuu sakeaa paskaa. Etenkin jos samalla saarnaa tiukan kulukurin puolesta.
Niin että parasta pysyä vaan terveenä - tumpataan tupakat, lopetetaan viinalla lotraaminen ja nostetaan persettä penkistä. Loppu on korkeemmas kädes.
Asioissa on monta puolta, olen samaa mieltä tuosta "terveitä ei tutkittu tarpeeksi" ajatelmasta, mutta sen toinen puoli on, että mitä nopeammin sairauksiin puututtaan, tai havaitaan sitä helpompaa (halvempaa) niitä on hoitaa ja/tai ehkäistä. Tämä ei ole mielipide, vaan ihan faktaa. Taloudellisesti asia ei tietysti ole ihan näin yksinkertaista, koska kuten kirjoitit hoitaminen kallistuu kokoajan. Eettinen ongelma on jättää hoitamatta sairauksia joita voitaisiin hoitaa.
Tuosta perustuslain tulkinnasta on helppo olla samaa mieltä, mutta järjestää ja tuottaa, eivät ole synonyymeja.
Jopa ennen uudistusta oli nähtävissä, kuinka oma tuotanto oli helposti tehotonta ja laatu heikkoa. Uudistus olisi voitu toteuttaa, helposti siten, että järjestäminen olisi annettu yhdelle taholle ja tuotanto olisi sitten kilpailutettu. Oltaisiin helposti voitu pitää huoli, ettei millään alueella synny kenellekkään monopolia, joten mahdolliset lakot, ongelmat ja konkurssit olisi ollut helppo väistää. Tämä olisi tietysti tuonut paljon palveluntuottajia, joista suurin osa kotimaisia yrityksiä.
Nyt Hyvinvointialueen on helppo julistautua parhaaksi ja kertoa kuinka laatu on huippua, ei ole vertailupohjaa.
Koko uudistusta vauhditti kolme asiaa:
- Vasemmiston halu sosialisoida toiminta ja vastusta yritystoimintaa
- Keskustan halua luoda itselleen suojatyöpaikkoja
- Kokoomuksen halu edistää isojen yritysten asioita, unohtaen pienet ja keskisuuret yritykset