En ota kantaa siihen, oliko kyseinen ehdotus hyvä vai huono, enkä 100% muista miten se tarkalleen meni. Mutta itse ymmärsin sen niin, että olisi parempi, jos työkykyisen pitäisi tehdä työtäja saada tukia tarvittaessa siihen päälle toimeentulon täydennykseksi kuin saada pelkkiä tukia (ja saada pienempi toimeentulo). Systeemi tietysti kannustaa edes jotenkin, jos palkka + tuet ovat enemmän kuin mitä pelkästään tukina saisi, mutta tukia tarvitsisi valtion maksaa kuitenkin vähemmän. Varmasti on monia sudenkuoppia, kuten se, muuttuisivatko normaalit työpaikat alipalkatuiksi, kun yhteiskunta hoitaa lopun palkkauksesta. Ja ymmärrettävästi asianomaisesta työntekijästä/tuensaajasta tilanne voisi tuntua epämotivoivalta, ellei miellä tukien osuutta myös osaksi palkkaansa, ja jos työ on jotain hyvin vaatimatonta tai merkityksettömältä tuntuvaa. Mutta ei se idea nyt läpeensä paha ollut, kenties kuitenkin parempi kuin pakon edessä tukien leikkaaminen, jolloin pelkän tuen saamalla ei elä edes sen vertaa kuin nykyisin.
Varmaan nyt ainakin jotain tarttis tehdä sillekin, että työhaluisen tuensaajan mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan esim. osa-aikatyöllä edistettäisiin ilman, että siitä aiheutuu byrokratiaa, ongelmia ja kannustinloukkuja. Opintotuen tulorajasysteemi oli ennen vanhaan oikein kuningasilmiö tästä. Olikohan jopa niin, että kun asiat sattuivat oikein sopivasti, saattoi joutua maksamaan opintotuen takaisinperinnässä enemmän rahaa takaisin valtiolle kuin mitä saadun hyvin vaatimattoman tuen määrä oli. Muistelen, että juuri näin kävi itsellenikin kun kesken vuotta valmistuminen leikkasi vuosittaista tulorajaa, ja osan vuodesta saadut melko pienet tulot aiheuttivat tulorajan ylityksen. Jos olisi ottanut paperit ulos vasta vähän myöhemmin, olisi päässyt vähemmällä takaisinperinnällä. Alkuvuosi oli ollut pakko ottaa opintotukea, ja sitten myöhemmin onni potkaisi ja löytyi työtä muutamaksi kuukaudeksi, jolloin alkuvuoden tuet muuttuivatkin loppuvuodesta "liikaa saaduiksi".