Eduskuntavaalit 2023

Outo väite. Minä olen kuvitellut, että Keskisarja ei opeta yliopistossa, koska häntä on pidetty liiaksi oikealla olevana. Siksi hän on joutunut ansaitsemaan elantonsa kirjoittajana ja luennoitsijana. Keskisarjan teoksia ei ainakaan voi moittia liiasta punavihreydestä. 🤓
Ei ole mikään minun väitteeni. Erinäisillä örinäpalstoilla Keskisarjaa on nimitetty mm. vassarihomoksi jne jne. Tähän päivään asti ainakin. Keskisarjahan ei ole mitenkään myötäkarvaan silitellyt esim. sisällissotamme (saa ruveta vääntämään oikeasta termistä) valkoistakaan osapuolta. Vassarihomohan se sellainen on
 
Ei ole mikään minun väitteeni. Erinäisillä örinäpalstoilla Keskisarjaa on nimitetty mm. vassarihomoksi jne jne. Tähän päivään asti ainakin. Keskisarjahan ei ole mitenkään myötäkarvaan silitellyt esim. sisällissotamme (saa ruveta vääntämään oikeasta termistä) valkoistakaan osapuolta. Vassarihomohan se sellainen on
Vaikeistakin aiheista pitää pystyä kirjoittamaan niiden omilla nimillä. Ei se tee kirjoittajasta kommunistia, jos hän esim. kuvaa kuinka valkoiset toistuvasti syyllistyivät heti taistelujen jälkeen antautuneiden punaisten joukkoteloituksiin. Mielestäni Keskisarjaa historioitsijana kuvaa hänen vaalilauseensa Suomen mielisyydestä ja kielisyydestä.
 
Jaa, että lainaa otetaan jakossakin ihan surutta , huolimatta korkojen noususta ? Tule nyt vaan todellisuuteen, ei me tienata sillä.
Kuten Korkman huomautti kolumnissaan, valtion maksama reaalikorko on tällä hetkellä negatiivinen*. Toki se asiantila voi muuttua tulevaisuudessa ja asiaan on syytä kiinnittää huomiota. Mikään IMF-mäinen kulukuuri ei kuitenkaan Suomen taloutta nostaisi nousuun, vaan vaikuttaisi enemmänkin päinvastoin.
(*Vrt. 90-luvun laman jälkeen valtionlainojen reaalikorot olivat pahimmillaan yli 10%).
 
Kun tuo Korkmanin nimi putkahti esiin, niin on mielenkiintoista, että hän vaikuttaisi edustavan ns. suvakkiosaston talous miehiä, joita esimerkiksi Yle rakastaa, mutta esimerkiksi Vesa Kanniaisen kantoja ei Yleltä(kään) kuule.
 

Iikka Kiven suurin ongelma on, ettei se osaa mitään. Se siis on ihan aidosti huono standup-koomikko lavalla.

Se yrittää värjötellä somen digitaalisella nuotiolla ja löytää paikkaansa ja elantonsa sieltä kautta. Ilman osaamista kun töitä on vaikea tehdä. Ainakaan sellaisia mistä kukaan maksaa.
.
Se kiertelee korppikotkana etsien mistä saa näkyvyyttä. Suurena hillotolppana varmasti välkkyy joku poliitikon pesti/kulttuuritoimen virka. Uhriksi käy mikä/kuka vaan. Sen lahjattomuus näkyy kielellisessäkin ilmaisussa. Nuo sen twiitit on huonoja, nolostuttavan huonoja.
 
Iikka Kiven suurin ongelma on, ettei se osaa mitään. Se siis on ihan aidosti huono standup-koomikko lavalla.

Se yrittää värjötellä somen digitaalisella nuotiolla ja löytää paikkaansa ja elantonsa sieltä kautta. Ilman osaamista kun töitä on vaikea tehdä. Ainakaan sellaisia mistä kukaan maksaa.
.
Se kiertelee korppikotkana etsien mistä saa näkyvyyttä. Suurena hillotolppana varmasti välkkyy joku poliitikon pesti/kulttuuritoimen virka. Uhriksi käy mikä/kuka vaan. Sen lahjattomuus näkyy kielellisessäkin ilmaisussa. Nuo sen twiitit on huonoja, nolostuttavan huonoja.
Lähinnä huvittaa, miten helposti tuon kitinän Teemun puoluevalinnasta oli arvattavissa 🤭
 
HS vaalikone on ilmeisesti ja yllättäen täysin "rigged".


VAALIVAIKUTTAMINEN | Kaupunginvaltuutettu Jocka Träsbacka (kok.) havaitsi eilen Helsingin Sanomien vaalikoneessa olevan outouden. Mikäli vaalikoneeseen tietonsa täyttänyt ehdokas ei kannattanut sukupuolten moninaisuutta, vaalikone rankaisi häntä ankarasti. Träsbacka julkaisi asiasta laajan kirjoituksen, ja HS oli tänään pakotettu muuttamaan vaalikonettaan. Mutta onko se edelleenkään kunnossa?


Oliko se virhe vai tarkoituksella tehty ominaisuus?

Tätä nyt pohditaan suurella mielenkiinnolla.



 
Iikka Kiven suurin ongelma on, ettei se osaa mitään. Se siis on ihan aidosti huono standup-koomikko lavalla.

Se yrittää värjötellä somen digitaalisella nuotiolla ja löytää paikkaansa ja elantonsa sieltä kautta. Ilman osaamista kun töitä on vaikea tehdä. Ainakaan sellaisia mistä kukaan maksaa.
.
Se kiertelee korppikotkana etsien mistä saa näkyvyyttä. Suurena hillotolppana varmasti välkkyy joku poliitikon pesti/kulttuuritoimen virka. Uhriksi käy mikä/kuka vaan. Sen lahjattomuus näkyy kielellisessäkin ilmaisussa. Nuo sen twiitit on huonoja, nolostuttavan huonoja.
Ilkka nyt on tuollainen perustason kyvytön pyrkyri, kaikkea senkin taustalta löytyy:

 
Ilkka nyt on tuollainen perustason kyvytön pyrkyri, kaikkea senkin taustalta löytyy:

Kivi oli kuulema Persukin aikoinaan yms... mutta kukaan ei vaan muista hänen olleen missään mukana yms... Outoa....
 

Tuoreen pienyrittäjien yhdistyksen järjestämä vaalipaneli-keskustelu. Ei mitään mullistavaa jos ei lasketa siksi sitä ettei mölistä ja puhuta toisten päälle vaan puhutaan ja vastataan kysymyksiin normaalisti tunteroisen ajan. Mutta ihan katsomissuositus omasta mielestäni. Laitelkaahan muutkin linkkejä katsomisen arvoisiin depatteihin.
 
Kuten Korkman huomautti kolumnissaan, valtion maksama reaalikorko on tällä hetkellä negatiivinen*. Toki se asiantila voi muuttua tulevaisuudessa ja asiaan on syytä kiinnittää huomiota. Mikään IMF-mäinen kulukuuri ei kuitenkaan Suomen taloutta nostaisi nousuun, vaan vaikuttaisi enemmänkin päinvastoin.
(*Vrt. 90-luvun laman jälkeen valtionlainojen reaalikorot olivat pahimmillaan yli 10%).
IMF-kulukuurin sisällöstä en tarkemmin tiedä, mutta tällä vuosituhannella terveydenhoitomenot ovat nousseet niin paljon, että olisi syytä alkaa miettiä sitä, kuinka paljon olemme valmiit maksamaan terveestä elinvuodesta. Siitä olisi aika paljon säästettävää hyvin pienillä menetyksillä.

Jos tämä tehdään myöhemmin, pitää leikkaus tehdä vielä isompana, jolloin hävitään elinvuosia. Tämän vuoksi näiden leikkausten aika on nyt eikä myöhemmin, jos halutaan säästää elinvuosia pidemmällä tähtäimellä.
 
IMF-kulukuurin sisällöstä en tarkemmin tiedä, mutta tällä vuosituhannella terveydenhoitomenot ovat nousseet niin paljon, että olisi syytä alkaa miettiä sitä, kuinka paljon olemme valmiit maksamaan terveestä elinvuodesta. Siitä olisi aika paljon säästettävää hyvin pienillä menetyksillä.

Jos tämä tehdään myöhemmin, pitää leikkaus tehdä vielä isompana, jolloin hävitään elinvuosia. Tämän vuoksi näiden leikkausten aika on nyt eikä myöhemmin, jos halutaan säästää elinvuosia pidemmällä tähtäimellä.
Tekisi mieli ehdottaa että ilmiselvien elintapasairauksien hoitokulujen omavastuu olisi selvästi isompi mutta ei siitä taida olla mitään hyötyä. Ne sairaudet kun tuppaa kasautumaan muutenkin heikossa taloudellisessa asemassa oleville ja kulut kiertää takaisin yhteiskunnalle sossun kautta.

Edit: Eikä elintapojen ja elintapasairauksien välinen syy-seuraussuhdekaan oli ihan suoraviivainen. Siellä olisi silti rutkasti säästettävää.
 
Tekisi mieli ehdottaa että ilmiselvien elintapasairauksien hoitokulujen omavastuu olisi selvästi isompi mutta ei siitä taida olla mitään hyötyä. Ne sairaudet kun tuppaa kasautumaan muutenkin heikossa taloudellisessa asemassa oleville ja kulut kiertää takaisin yhteiskunnalle sossun kautta.

Edit: Eikä elintapojen ja elintapasairauksien välinen syy-seuraussuhdekaan oli ihan suoraviivainen. Siellä olisi silti rutkasti säästettävää.

Mikä lie elintasosairauksien lopullinen kustannus? Jokin kakkostyypin diabetes voinee olla stereotyyppinen elintasosairaus siinä missä moni muukin kansansairaus, mutta yleislääkäri, pari putkea verta ja resepti ajat sitten patentin menettäneeseen metformiiniin ei tule kovin kalliiksi loppupleissä. Kirurgia ja kalliit, patentinalaiset lääkkeet maksanee aika paljon enemmän...
 
Mikä lie elintasosairauksien lopullinen kustannus? Jokin kakkostyypin diabetes voinee olla stereotyyppinen elintasosairaus siinä missä moni muukin kansansairaus, mutta yleislääkäri, pari putkea verta ja resepti ajat sitten patentin menettäneeseen metformiiniin ei tule kovin kalliiksi loppupleissä. Kirurgia ja kalliit, patentinalaiset lääkkeet maksanee aika paljon enemmän...
Parhaassa tapauksessa noin, jos sairaus on lievä ja asianomainen suhtautuu asiaan riittävällä vakavuudella elintapakorjauksineen. Läheskään aina ei näin ole. Diabetesliiton mukaan diabeteksen kokonaiskustannukset oli 2011 yli 6 miljardia kun mukaan lasketaan sairaahoito- ja tuottavuuskustannukset. Siinä sitä olisi säästettävää, vaan missä määrin eduskunta/hallitus asiaan voi vaikuttaa?
 
Tekisi mieli ehdottaa että ilmiselvien elintapasairauksien hoitokulujen omavastuu olisi selvästi isompi mutta ei siitä taida olla mitään hyötyä. Ne sairaudet kun tuppaa kasautumaan muutenkin heikossa taloudellisessa asemassa oleville ja kulut kiertää takaisin yhteiskunnalle sossun kautta.

Edit: Eikä elintapojen ja elintapasairauksien välinen syy-seuraussuhdekaan oli ihan suoraviivainen. Siellä olisi silti rutkasti säästettävää.
Mikä lie elintasosairauksien lopullinen kustannus? Jokin kakkostyypin diabetes voinee olla stereotyyppinen elintasosairaus siinä missä moni muukin kansansairaus, mutta yleislääkäri, pari putkea verta ja resepti ajat sitten patentin menettäneeseen metformiiniin ei tule kovin kalliiksi loppupleissä. Kirurgia ja kalliit, patentinalaiset lääkkeet maksanee aika paljon enemmän...
IMF-kulukuurin sisällöstä en tarkemmin tiedä, mutta tällä vuosituhannella terveydenhoitomenot ovat nousseet niin paljon, että olisi syytä alkaa miettiä sitä, kuinka paljon olemme valmiit maksamaan terveestä elinvuodesta. Siitä olisi aika paljon säästettävää hyvin pienillä menetyksillä.
Olette hyvät palstaveljet mielestäni ytimessä:
Aikanaan jollain julkistalouden kurssilla yliopistolla kokenut luennoitsija (ei ollut yliopiston broileri) sanoi budjettitaloudesta seuraavaa:
On pirunmoinen homma saada jokin uusi momentti julkistalouden budjettiin, hankalaa saada myöhemmin reaalista lisärahaa kyseiselle momentille, mutta totaalisen mahdotonta saada nuo menot poistettua budjetista.
Let that sink in.
Nuo aikuisiällä käydyt opinnot panivat enemmänkin miettimään taloutta, varsinkin julkistaloutta. Koska tämä taloushimmeli on päästetty niin monimutkaiseksi ja julkisesta rahoituksesta riippuvaiseksi, ei sitä normaalioloissa saada mitenkään poliittisilla päätöksillä muutettua. Vaatisi jonkin eksistentiaalisen kriisin, jonka myötä palattaisiin perusasioihin ja alettaisiin hyvinvoinnin rakentaminen tavallaan alusta.
Näiden vaalien yhteydessä käyty keskustelu osoittaa jo nyt, että ei uusi hallitus pysty merkittäviin päätöksiin, koska poliittinen kompromissi on väistämättä edessä ja päätökset laimeita. Hallituspohjasta riippuen suunta on aina sama, vain kulmakerroin vaihtelee.
Terveydenhuolto on alue, josta ei varmasti saada säästöjä, koska siellä kuitenkin puhutaan ihmiselämästä ja inhimillisestä kärsimyksestä. Menojen kasvuvauhtia voidaan säätää, mutta säästöjä ei synny. SOTE on hyvä esimerkki, lähdettiin tehostamaan, mutta jo valmistelun aikana huomattiin, että miljardisotalla menot kasvaa ja olen melko varma, että lisää sinne menee. Lisäksi kunnissa ja kaupungeissa, joilta SOTE nyt sitten nykäistiin pois, pitäisi tietysti vähintään vastaavasti menojen pienentyä, mutta olen valmis lyömään ison vedon, ettei kunnissa täysimääräisesti vastaavia säästöjä synny. Oma pienehkö kotikaupunki hyvä esimerkki, ei saada aikaiseksi, SOTE-henkilöstö siirtyy alueelle, mutta kaupungin hallinto ei pienene yhtään.
Vaikka itse olen työurani ollut yrityksissä, olen sitä mieltä, että leikkaaminen voitaisiin aloittaa yritystuista. Mutta yrittäjät on vinkujia, ne osaa kyllä paikallistasolla kovistella poliitikot (vaaliraha!), jotka ei monetkaan edes ymmärrä yritystaloutta ja tukiviidakkoja. Yritystukien päällä on ihan järjetön byrokratia, tukieuron päällä on raskas hallinto. Olisi paljon tehokkaampaa alentaa yhtiöverokantaa yritystukien verran (tai vaikka 80 %), mutta eihän niistä byrokraateista päästäisi eroon. Aivan selvä asiahan se on, että yritystuet vääristävät markkinan ja lopputulos on tehottomampi. Puhdas markkinatalous antaa taloudellisesti tehokkaimman lopputuloksen, mutta yhteiskunta on niin rämettynyt, ettei markkinatalous toteudu. Tämä on sellainen semi-sosialistinen markkinatalous.
Voimakas talouden kasvu ratkaisisi tietysti nämä ongelmat, mutta mistä sitä saadaan? Tulevaisuusinvestoinnit eivät taida kestää kannattavuuslaskelmia. Jos minulle tuodaan julkisen sektorin "investointi", jolla on positiivinen kannattavuus: Siitä vaan minun puolesta lisää lainaa ja tekemään, mutta eipä taida löytyä sellaista exel-virtuoosia, joka nuo saisi kannattavaksi. Uudet ratahankkeet VM totesi kannattamattomaksi, puuhamiesten vastaus: Väärin laskettu, no tekisivät sitten markkinaehtoisesti? Nää on ihan vain tukirahan perässä juoksijoita.
Ollaan liian syvällä suossa, nämäkin vaalit ovat kuin missikisat, viehättävin paketti voittaa. Ei sieltä (ikävien) päätöksentekijöitä valita, jos edes löytyisi.
 
Tekisi mieli ehdottaa että ilmiselvien elintapasairauksien hoitokulujen omavastuu olisi selvästi isompi mutta ei siitä taida olla mitään hyötyä. Ne sairaudet kun tuppaa kasautumaan muutenkin heikossa taloudellisessa asemassa oleville ja kulut kiertää takaisin yhteiskunnalle sossun kautta.

Edit: Eikä elintapojen ja elintapasairauksien välinen syy-seuraussuhdekaan oli ihan suoraviivainen. Siellä olisi silti rutkasti säästettävää.
Tässä on toki se puoli, että elintapasairauksien osalta ratkaisut eivät ole ihan yksiselitteisiä, koska viranomaisella ei ole lopullista totuutta asiasta myöskään. Jos lähdetään tekemään elintapamuutoksen pakotusta valtiovallan taholta, niin se voi mennä myös todella pahasti pieleen jos keinovalikoimassa veikataan väärää hevosta ja päädytään aiheuttamaan enemmän ongelmia kuin korjaamaan. Sitten kun siihen on investoitu poliittista pääomaa, niin virheen myöntäminen tulee mahdottomaksi. Vähän samalla tavalla kuin on käymässä erään rokotteen kanssa, mitä yritettiin pakottaa kaikille sellaisilla perusteluilla mitkä eivät sitten olleetkaan ihan totta... Jo nykyiset ravintosuositukset ovat sellaisia, etteivät ne perustu pelkkiin terveysjuttuihin vaan viranomaisen itsensäkin mukaan niissä on mukana bisnespuoli. Ja todennäköisesti paljon muutakin (kun huomioidaan esim. jonkun Fogelholmin puoluetausta ja kytkökset Cocacola companyn kaltaisiin tahoihin...). Sen takia kannatan mieluummin valtiovallan pysymistä vähän kauempana.
 
Back
Top