Eikö varusmiehellä saa olla enää puukkoa?

Jos se teltta näkyy kilometrien päähän päivällä tai yöllä, niin onkohan se ihan fiksuun paikkaan pystytetty, vaikka kuinka pimennettäisiin?

UAV:t ja muut lentotiedustelujärjestelmät ovat nykypäivää ja nämä välittävät tarpeen mukaan reaaliaikaista kuvaa. Oikeastaan kaikki näistä on varustettu valonvahvistimilla, useimmat myös lämpökameroilla joten teltan pysytytyspaikalla ei paljoa voida vaikuttaa siihen miten hyvin vihollinen näillä vehkeillä havaitsee.

Maastokaan ei aina anna kovin hyvää suojapaikkaa teltan pystytykselle.
 
Ehdotan, että siirrytään käyttään kolmiulotteisia karttoja tai jotain sokeainversiota kartoista, niin ei tarvita valoja tulenjohtajallekaan.
 
RDF kirjoitti:
Jos se teltta näkyy kilometrien päähän päivällä tai yöllä, niin onkohan se ihan fiksuun paikkaan pystytetty, vaikka kuinka pimennettäisiin?

UAV:t ja muut lentotiedustelujärjestelmät ovat nykypäivää ja nämä välittävät tarpeen mukaan reaaliaikaista kuvaa. Oikeastaan kaikki näistä on varustettu valonvahvistimilla, useimmat myös lämpökameroilla joten teltan pysytytyspaikalla ei paljoa voida vaikuttaa siihen miten hyvin vihollinen näillä vehkeillä havaitsee.

Maastokaan ei aina anna kovin hyvää suojapaikkaa teltan pystytykselle.

Väitän silti, että laittamalla se teltta painanteeseen, tiheään kuusikkoon tai eri puolelle mäkeä kuin vihollinen vaikeutetaan sitä tähystämistä verrattuna siihen että teltta on jossain aukean reunassa tai mäen päällä. Valonvahvistin nimensä mukaan vahvistaa valoa, eli varjoisampaan paikkaan se näkee huonommin. Lämpökamerallakin ne välissä olevat puut haittaavat tähystämistä ja välissä oleva mäki tai harjanne estää tähystämisen kokonaan.

Ei se vihollinen kuitenkaan joka katvepaikasta saa sitä reaaliaikaista dataa joten oman paikan valinnan merkitys ei suinkaan ole nollassa. Itse asiassa jos sinua uskoisi, niin eikös se valokuri pitäisi hylätä jo kokonaan ja ottaa maksimaalinen hyöty valojen käytöstä oman toiminnan kannalta, kun kerran lämpökamera näkee ylhäältä kumminkin kaiken? ;)
 
Aikanne kun vatvotte tuota "nykyaikaisen taistelukentän" problematiikkaa niin alatte ymmärtää minua, joka väittää taisteluiden menestyksellisen onnistumisen edes lähtökohtaisesti tarkoittavan aketusta. Piste. Jos tämä ei ole totta justi nyt niin sitä se on vielä oleva. Tämä koskee nimenomaan materiaalisesti heikompaa osapuolta, jolla on oikea jymyvastustaja eikä mikään leppäkeppejä nakkeleva mellakkalauma.
 
baikal kirjoitti:
oikea jymyvastustaja eikä mikään leppäkeppejä nakkeleva mellakkalauma.

No nyt kenraalimme on noteerannut "palavan keihään" miehet ;)
 
Heikkilä kirjoitti:
RDF kirjoitti:
Jos se teltta näkyy kilometrien päähän päivällä tai yöllä, niin onkohan se ihan fiksuun paikkaan pystytetty, vaikka kuinka pimennettäisiin?

UAV:t ja muut lentotiedustelujärjestelmät ovat nykypäivää ja nämä välittävät tarpeen mukaan reaaliaikaista kuvaa. Oikeastaan kaikki näistä on varustettu valonvahvistimilla, useimmat myös lämpökameroilla joten teltan pysytytyspaikalla ei paljoa voida vaikuttaa siihen miten hyvin vihollinen näillä vehkeillä havaitsee.

Maastokaan ei aina anna kovin hyvää suojapaikkaa teltan pystytykselle.

Väitän silti, että laittamalla se teltta painanteeseen, tiheään kuusikkoon tai eri puolelle mäkeä kuin vihollinen vaikeutetaan sitä tähystämistä verrattuna siihen että teltta on jossain aukean reunassa tai mäen päällä. Valonvahvistin nimensä mukaan vahvistaa valoa, eli varjoisampaan paikkaan se näkee huonommin. Lämpökamerallakin ne välissä olevat puut haittaavat tähystämistä ja välissä oleva mäki tai harjanne estää tähystämisen kokonaan.

Ei se vihollinen kuitenkaan joka katvepaikasta saa sitä reaaliaikaista dataa joten oman paikan valinnan merkitys ei suinkaan ole nollassa. Itse asiassa jos sinua uskoisi, niin eikös se valokuri pitäisi hylätä jo kokonaan ja ottaa maksimaalinen hyöty valojen käytöstä oman toiminnan kannalta, kun kerran lämpökamera näkee ylhäältä kumminkin kaiken? ;)


Toki se on tärkeää minne sen teltän laittaa. Vanhat keinot eivät vain toimi enää niin hyvin kuin ennen joten valokurin tärkeys on entisestään korotunut. Jokainen joka on sotilasvalonvahvistimia käyttänyt ymmärtää tämän.
 
Heikkilä kirjoitti:
Noissa lampuissa on joskus nähnyt laitettavan sekä vihreä että punainen kalvo ylös, kun tarvitaan oikein himmeää hämäränäön säästävää suodatinta. Silloin se on paitsi punertava myös selvästi himmeämpi kuin paljas hehkulamppu. Ne punainen ja vihreä kalvo taitavat 'virallisesti' olla merkinantoa varten jolloin valon läpäisy on itse asiassa haluttu ominaisuus.
Kyllä. Nuo lamput ovat vanhempia kuin ajatus hämäränäkökyvyn säästämisestä värillisillä suodattimilla. Eli ne ovat alunperin tehty merkinantoon.
Joskus olen käpistellyt myös sellaista intin taskulamppua, jossa oli värikalvojen lisäksi musta muovilätkä, jonka alalaidassa oli pieni neliskulmainen kolo josta pääsi vähän valoa ulos (ns. sotavalo). Koska se valoaukko ei ole hehkulampun kohdalla vaan alempana, se valokeila on paitsi kapea myös himmeämpi eli se himmennys on omalla, väristä riippumattomalla maskillaan toteutettu.
Olen myös tälläistä käsitellyt. Amerikkalaiseen vinkkelilamppuun on moinen lisäkappale myös ostettavissa ja useissa manuaaleissa näkee ohjeet sen valmistamiseen. Intin DDR-lampuissahan on yläreunassa ohut rako suodatinten lampun puolella. Ideana on, että kun kaikki suodattimet nostaa ylös, on tästä raosta tuleva "sotavalo" käytössä.
Noista punaisista otsalampuista vielä sen verran, että ainakin omassani se punainen LED on erillään niistä valkoisista joita taisi olla kolme, ja ainakin silmämääräisesti se yksi punainen on paljon himmeämpi kuin ne valkoiset edes himmeällä asetuksella. Ja voihan noitakin tuunata liimaamalla jonkin kuultavan teipin siihen punaisen valon eteen, niin saa niin hämärän kuin haluaa.
Ledejä on toki monen tehoisia. Omien sangen epämääräisten testieni mukaan kuitenkin punainen led on havaittavissa jokseenkin samalta etäisyydeltä kuin tuplasti tehokkaampi valkoinen. Tosin tässä on nyt sitten sanottava aiemmin unohtunut asia. Teltan sisällä käytetyt värilliset valot näkyvät useimmiten heikommin ulos valonvahvistimella kuin valkoiset, ellei niitä ole suunnattu suoraan telttakankaaseen. Joten telttalyhdyn korvaaminen näillä pienillä led-telttalyhdyillä, joista on vielä se led vaihdettu värilliseen, voi olla sangen toimiva ratkaisu. Ensinnäkin teltan paljastumisriski valonvahvistemelle pienenee ja toisekseen hämäränäkökyky teltassa käväisijällä ei mene tyystin.
 
Herra Kenraali kirjoitti:
Sekö oli harppi-saksan insinööritaidon huippunäyte se legendaarinen intin lamppu, en tiennytkään? Kaikkea se derkku kerkesi pukata markkinoille.

Juu se laatikon mallinen, joka söi 4,5V pattereita ja jossa oli edessä liukukytkimet värisuotimille. Kolmella suotimella (sin.-pun.-vihr.) varustetut peltikuoriset olivat derkkuja. Sittemmin hankittiin kiinasta lisää ja niissä saattaa olla jopa muovikuoret ja vain kaksi suodatinta (pun.-vihr.) ja muitakin eroavaisuuksia on.
Ja ne derkkulampput on ostettu jo kauan ennen 90-luvun poistomyyntiä.
 
Pitäisköhän koko tämä otsalamppu & taskulamppu keskustelu pikkuhiljaa siirtää tuonne Vaatteet_ja_varusteet\valot ketjuun.
 

Joissakin joukko-osastoissa jaetaan ihan puukkoa ja monitoimityökaluja varusmiehille. Ja kantaahan spollitkin pamppua ja kaasua, vaikka sinne portille notkumaan tupataan laittamaan ne vähän tohelommat tapaukset.
 
Last edited by a moderator:
Asian sivusta ja vähän vierestä: Gerberin GB-mallia oli veljeni käpistellyt jossain messuilla ja kehui kovasti, ei tiennyt hintaa eikä jälleenmyyjiä, muisteli Partioaittaa. Lanseerataan Suomeen vissiin tänä keväänä. Kertoi olevan kolme mallia, joista yksi oli kuulemma tosi näpeänoloinen veitsi.
 
Tuossa ensimmäisillä sivuilla ihmeteltiin sitä puukon pois ottamista niin sinänsä kyllä ymmärrän sen pois ottamisen mutta samalla ihmettelen että asiasta ei sitten pidetä sen parempaa jöötä. Jotenkin alkaa tuntumaan että nykyajan armeija on lepokoti,ainakin mitä sai jossain välissä uutisista lukea. Melkein kaikki on kielletty. Eli jos alokas on toiminut jollain tavalla hölmösti,niin mielelläni antaisin jonkinlaisen pienen rangaistuksen heti paikan päällä,että jää mieleen mutta näistäkin saa heti syytteen simputuksesta! Pitäisi tehdä alokkaalle heti selväksi miksi joudut tämän tekemään ja"hyväksyttämään" sen tällä tavalla häneltä itseltään. Suorittamalla vaikka tapauksen jälkeen muutaman punnerruksen tai mitä siinä nyt mieleen juolahtaa (tapauksesta/rikkeestä riippuen tietysti). Mutta she siitä.
Kuitenkin puukko voi olla "vaarallinen" väline ensimmäisillä päivillä koska kaikki on uutta ja hienoa ja ei sitä "moraa" siellä todellakaan tarvita ennen metsäleirejä. Suosittelen itse melkein että jättää sen puukon joko kotiin tai kaupan tiskille siksi aikaa että sen hakee/ostaa sitten ensimmäisillä lomilla ja kysyy joltain,esimerkiksi ryhmänjohtajalta ja jos hän ei tiedä niin vaikka suoraan komppanian päälliköltä että saako tuoda jne.
Itselläni oli puukkoja melkein jokalähtöön armeija aikana. Parhaillaan metsässä taisi olla 3-4puukkoa. Rinkassa varapuukko,vuoluupuukko ja sitten vyöllä taittopuukko,joka oli kumikahvainen ja todella nopea käyttää. :camo:
 
Meillä suhtauduttiin terveellä tavalla puukkoihin.
Johtajat saivat halutessaan kantaa puukkoa kasarmilla jos halusivat, miehistö ei. En tosin muista oman komppaniani varusmiesjohtajien kantaneen puukkoa vyöllä kuin äärimmäisen harvoin. En kantanut itsekään. Ei sille ollut käyttöä kasarmilla ja se painoi nukkuessa kylkeen inhottavasti.

Palvelukseenastuttaessa puukkoihin ei puututtu, mutta kuten edellä on mainittu, ei alokas pariin kolmeen ensimmäiseen viikkoon puukkoa mihinkään tarvitse.
Metsässä puukkoa tietysti sai kantaa sotilasarvoon tai aamuihin katsomatta ja henkilökunnan toimesta siihen jopa ”painostettiin”.
AUKin aikana, jolloin leirivarustus tuli kirjallisena käskynä oli puukko yksi ”pakollinen” varuste.
Heittomerkit siksi, että jos jollakin puukko puuttui niin siitä ei rangaistu.

En siviilielämässäkään koe avoimesti vyöllä kannettavaa teräasetta uhkaavana ellei kantaja ole narkomaani tai sekakäyttäjä. Avoimesti kannettuna se on työkalu, piilotettuna ase.
Armeijassa kuitenkin käsitellään jatkuvasti ampumaseita ja muuta oikeasti vaarallista tavaraa, joten elämän päähänpotkima kynäniska, joka heiluttaa Rambo-veistä itkupotkuraivareissa ei ole mikään erityisen vaarallinen uhka. Varsinkin kun näillä puukonesittelijöillä harvoin on ns. munaa lyödä toista ihmistä sillä keklulla.
 
Päätalon Kalle muistaakseni kertoo yhdessä Iijoki-sarjan kirjassa (siinä jossa käsitellään alokaskautta) sen ajan puukkomuotia. Kova oli kisa silloin jo ollut kellä on komein tuppiroska.
 
Ahdistettu maa on tuo Kallen teos.

Sama muoti vallitsi aikoinaan vielä PorPr:ssa ryhmyreiden keskuudessa, itsekin laitoin vyölle m/96 ruotsin Mauserin pistimen..
 
noska kirjoitti:
Herra Kenraali kirjoitti:
Sekö oli harppi-saksan insinööritaidon huippunäyte se legendaarinen intin lamppu, en tiennytkään? Kaikkea se derkku kerkesi pukata markkinoille.

Juu se laatikon mallinen, joka söi 4,5V pattereita ja jossa oli edessä liukukytkimet värisuotimille. Kolmella suotimella (sin.-pun.-vihr.) varustetut peltikuoriset olivat derkkuja. Sittemmin hankittiin kiinasta lisää ja niissä saattaa olla jopa muovikuoret ja vain kaksi suodatinta (pun.-vihr.) ja muitakin eroavaisuuksia on.
Ja ne derkkulampput on ostettu jo kauan ennen 90-luvun poistomyyntiä.

Litteä liukuvilla värisuotimilla varustettu taskulamppu taitaa juontaa juurensa jo Aatun Saksaan, koska sellaisia oli käytössä jo sota-aikana.
 
suksisissi kirjoitti:
noska kirjoitti:
Herra Kenraali kirjoitti:
Sekö oli harppi-saksan insinööritaidon huippunäyte se legendaarinen intin lamppu, en tiennytkään? Kaikkea se derkku kerkesi pukata markkinoille.

Juu se laatikon mallinen, joka söi 4,5V pattereita ja jossa oli edessä liukukytkimet värisuotimille. Kolmella suotimella (sin.-pun.-vihr.) varustetut peltikuoriset olivat derkkuja. Sittemmin hankittiin kiinasta lisää ja niissä saattaa olla jopa muovikuoret ja vain kaksi suodatinta (pun.-vihr.) ja muitakin eroavaisuuksia on.
Ja ne derkkulampput on ostettu jo kauan ennen 90-luvun poistomyyntiä.

Litteä liukuvilla värisuotimilla varustettu taskulamppu taitaa juontaa juurensa jo Aatun Saksaan, koska sellaisia oli käytössä jo sota-aikana.

Hiljattain tein museokierroksen ja totesin, että noita oli jo silloin molemmilla osapuolilla. Neukkumallissa oli vieläpä valon eteen laskettava kupu joka ohjasi valon salaspäin. En tutustunut niihin sisäpuolelta (ei saanut koskea) niin en paristoista tiedä. Tuota mallia kun on tehty myös kahdella C-koon paristolla toimivaksi. ne intin käytössä olleet olivat kuitenkin pääsääntöisesti derkkujen tekoja.
 
Eikö Miehellä saa olla enää puukkoa?

Heikkilä kirjoitti:
Alokasajan muutama eka päivä on kuitenkin ihan eri asia kuin se koulutetun varusmiehen ja reserviläisen varustus taisteluharjoituksissa tai tositilanteessa. Palveluksen ensimmäisinä päivinä on moni muukin asia kielletty tai tehdään toisin kuin palveluksen loppuvaiheessa, omasta vm-palveluksesta tulee mieleen se että juokseminenkin oli kielletty lääkärintarkastukseen asti, vaikka kutsunnoissa oli jo yksi syyni ja kouluaikainen Cooperin testin tuloskin oli kyselty ja tiedossa. Nämä kiellot ja rajoitukset menevät minusta samaan sarjaan ohjattujen aamutoimien kanssa, se alokaskomppanian kasarmielämä on yksi vaihe koulutuksessa ja sieltä tullaan joskus ulos.

Sain ensimmäisen puukkoni kuusivuotiaana enkä olisi 18 vuotta täyttäneenä miehenä pitänyt siitä, että joku olisi tullut kyselemään, saanko ottaa sen maastoon sarkapuvun ja lumipuvun kanssa vai en.

Mannerheim talvisodan jälkeen luotti ammattitaidottomiin. Hän mm. määräsi yhtenäisunivormun säädättämällä, että reserviupseerien hopeiset ruusukkeet, jotka erottivat heidät ammattisotialista, vaihdettiin puolustusvoimien vakinaisen henkilökunnan kultaisiin (messinkisiin) ruusukkeisiin.

Nykyaikana jokaista kohdellaan päivähoidettavana infantiilina, joka on narkomaani, mielenhäiriöinen tai väkivaltarikollinen.

Reserviläinenkin on joku 20 vuotta vanhaan univormuun puettava vähämielinen, joka pitää tunnistaa jo puvun väristä.
 
Nostetaan.
Onko tästä uutisia? Yksi nuoremman sukupolven tuttu menee ulkomailta palvelukseen tammikuussa. Tuskin pääsee kotonaan käymään ennen ekaa skuttakeikkaa.

Varusmiespalvelu on yksi juttu, mutta kuulin varmasta lähteestä ettei edes PerK:in rosvot puutu ressun puukkoon, vaan se oma puukko on lähinnä pakollinen väline ressulle harjoituksissa, vaikkei missään lue. Itsellä oli aina mukana.

....

Piti ottaa rukkipuukko esille ja vähän terottaa kun fiilikseen pääsi. Terävyys kokeillaan kynnen päällä
 
Omalla kohdalla palveluksen alussa 4 sentin linkkari takavarikoitiin mutta myöhemmin taisteluveitsi sallittiin. Tietty perusluottamus siihen että henkilö ei telo itseään tai muita lienee se juttu. Ja ennen kuin joku mainitsee niin puhutaan ihan käytännöllisestä veitsestä jolla on vuollettu ja hakattu halkoja ja nauloja.
 
Back
Top