Englanti Suomen virallisena kielenä - suomalaisen hyvinvointivaltion, kulttuurin ja kansan elinvoiman pelastus?

Tetra

Respected Leader
Suomalaiset osaavat englantia melko hyvin. Edellä mainittu asia käy ilmi muun muassa alla olevasta kuvakaappauksesta, joka on EF English Proficiency Indexistä. Lukuisat Suomessa asuvat maahanmuuttajat pärjäävät mainiosti Suomessa englantia puhumalla. Tällä foorumilla toiseksi käytetyin kieli suomen jälkeen on englanti. Hyvin monelle suomalaiselle englanti on paljon tutumpi kieli kuin toinen kotimainen kieli. Suomen ja ruotsin kieli ottaa vaikutteita englannin kielestä koko ajan. Suomessa liikkuessa englantia kuulee todella usein ja mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Monet suomalaisten yliopistojen maisteriohjelmat ovat nykyään vain englanniksi. Voisi jopa kuvitella, että englanti olisi yksi Suomen virallisista kielistä.

Suomessa on pidetty tavoiteltavana osaajien maahanmuuttoa Suomeen. Se onkin mitä erinomaisin tavoite. Valitettavasti kaikki potentiaaliset uussuomalaiset eivät välttämättä tiedä, että Suomessa pärjää englannilla melko hyvin. Suomea ja ruotsia puhuu kovin harva ja uuden kielen opettelu on vaativa prosessi. Englanti on maailman lingua franca ja siksi osaajien houkuttelemiseksi olisi syytä tehdä selväksi, että Suomessa ei tarvitse osata suomea tai ruotsia. Englannin kielen virallistamisella voimme edistää tälläistä kehitystä. Englannin kielen virallinen asema Suomessa saattaisi tehdä Suomesta houkuttelevamman sijoituskohteen ulkomaalaisten silmissä. Edistyksellisenä pidetyssä Ruotsissa kansalaisuuden saamiseksi ei tarvitse osata ruotsia. Kielitaitovaatimuksesta kansalaisuuden ehtona Suomen ei tarvitse luopua, mutta suomalaiset voisivat englannin kielen virallistamisella tarjota väylän Suomen kansalaisuuteen myös heille, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia. Vaikka Suomessa pärjää englannilla melko hyvin, on selviö, että englannin kielen virallistaminen auttaisi Suomessa asuvia suomea ja ruotsia osaamattomia.

On toki selvää, että englannin kielen virallistaminen ei tee Suomesta ykköskohdetta maailman huippulahjakkuuksille. Suomesta ei löydy Piilaaksoa, maailmanluokan finanssikeskusta, Harvardia, MIT:ia tai Oxbridgea. Suomen palkkataso ja verotus ei ole kaikkien silmissä houkutteleva diili. Suomen ilmastoakaan ei voine pitää kovinkaan voimakkaana vetovoimatekijänä. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä kohtalaisen hyvä maa. Melko turvallinen, kehittynyt, vauras ja puhdas - näiden päälle kun lisää englannin kielen virallisena kielenä, niin Suomi onkin jo melko houkutteleva kohde.

Onkin syytä nostaa kissa pöydälle. Tulisiko englannin kielestä tehdä Suomen virallinen kieli?

Fennomaaninen lukija voi pelästyä ja kysyä, että hetkinen, jyräisikö englannin kieli suomen kielen? Näin ei välttämättä kävisi. Voitte jatkossakin puhua suomea, jos niin haluatte. Englannin kieli saattaisi jopa olla suomalaisen kulttuurin ja kielen pelastus: englannin kielen virallistamista seuraavalla osaajien massamuutolla Suomen kulttuuri voisi uudistua ja nousta tuhkasta Feeniksin lailla. Näiden osaajien Suomessa syntyneet jälkeläiset saattaisivat oppia suomea ja täten lisätä suomen puhujien määrää.

Suomessa poliittisten päätöksentekijöiden kunnianhimon taso on ollut aivan liian matala. On nyhvätty pohtien montako täysin turhaa maakuntaa tulee olla tai millaista olutta saa kaupoissa myydä. Suomalaisilta päättäjiltä tulee vaatia enemmän. Tulee vaatia innovatiivisia, yhteiskuntaa roimasti eteenpäin vieviä asioita. Englanti kolmantena virallisena kielenä olisi kunnianhimoinen yhteiskunnallinen uudistus.

Tetra ei ole ainoa henkilö, joka näkee englannin kielen virallistamisen houkuttelevana mahdollisuutena. Muun muassa Risto Siilasmaa, Sanna Lauslahti, Panu Laturi ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat väläytelleet tätä mahdollisuutta.

Pragmaattinen luonteeni, avoin suhtautumiseni uusiin ajatuksiin ja huoli isänmaani kohtalosta pakottaa minut luomaan tämän aiheen. Pohtikaamme tässä aiheessa tätä ajatusta avoimin mielin.

Talous- ja arvoliberaalin ajatuspaja Liberan sivuilta löytyy vakuuttava kannanotto:

Screenshot_7.png
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kolmen virallisen kielen hallinnointi voi käydä raskaaksi. Mutta on sellaisiakin valtioita.

Ilman kielen virallistamistakin ulkomaalaisten asiointia on helppo helpottaa, jos ihmiset osaavat puhua englantia ja tietoa on saatavissa englanniksi (lomakkeiden ohjeet, nettisivujen kielivaihtoehdot).

Maahanmuuttajien kieliopintojakin voidaan suunnata iän mukaan tarkoituksenmukaisesti: alle kouluikäisille suomi tai ruotsi ja äidinkieli; alakoulussa suomi tai ruotsi ja englanti; yläkoulussa pari pakollista mutta valinnaista vierasta kieltä. Jne.

Irlannissa vieras kieli syrjäytti iirin 1600-luvulla, ja joillakin alueilla alkuperäiskielet ovat kuolleet kokonaan sukupuuttoon "tulokaslajien" vallatessa alaa. Suomessa on kuitenkin pitkät perinteet kielipolitiikan harjoittamisessa niin Ruotsin kuin Venäjän osana ja monikielisenä Suomena.
 

Erik

Kapteeni
Minusta Suomi antaa jo nyt liikaa erilaisia palveluita englanniksi ja muilla kielillä. Suomen kielet ovat suomi ja ruotsi, ja maahanmuuttajia pitäisi kannustaa ja tukea oppimaan ja käyttämään noita kieliä. Englannin tukeminen on pois suomesta, ja juuri Suomen, suomen kielen ja suomalaisuuden kuuluisi aina olla ensisijaisia.

Ehkä nykyistä vanhoillisemmalla kielipolitiikalla menettäisimme muutaman Suomen ja Ruotsin välillä arpovan moniosaajan, mutta olen valmis tuohon uhraukseen.
 

Samovarius

Majuri
Syön kyllä hatullisen paskaa, jos ulkomaalaiset eivät hoksaa, että Suomessa voi asioida englanniksi käytännössä missä tahansa. Päinvastoin, lähes joka iikka valittelee sitä, että suomalaiset vaihtavat kielen aina englanniksi, joten heillä ei suomen puhuminen pääse kehittymään. Se taas syrjäyttää heidät helposti työmarkkinoilta. Samaten suomalaiset osaavat sitä jo pattiarallaa automaattisesti ilman sen kummempia toimenpiteitä. Englannin virallistamisella ei siis saavutettaisi hyötyjä. Uhka se sensijaan on: tämä on planeetan ainoa maa, josta edes osassa suomi on virallinen kieli, eikä kukaan muu tee sen suojelemiseksi ainoatakaan elettä elleivät suomalaiset itse.

Viralliselle asemalle tiukka ei, koska tämä ei ole mikään kruunun alusmaa, vaan itsenäinen valtio nimeltä Suomi. Se on aikalailla kansainvälinen normi, että esmes kansallisuuden saadakseen täytyy osata tyydyttävästi uuden kotimaan pääkieltä (ehkä juuri niitä entisiä alusmaita lukuunottamatta).
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Luulen, että tässä asiassa käy vähän samalla lailla kun hehkutukselle, kuinka euron käyttöönotto poistaa tarpeen valuutanvaihdolle - asia on muuttunut sähköisen maksuliikenteen myötä merkityksettömäksi.

Suomessa pärjää englanniksi oikein mainiosti ja tulevaisuudessa erilaiset käännös- ja etätulkkauspalvelut parantavat asiaa entisestään. Kannatan englanninkielisten palvelujen parantamista - etäyhteyksin tähän on entistä paremmat mahdollisuudet.
 

Sarek1

Ylipäällikkö
Myöhäistä rypistellä kun on housussa; me ollaan hävitty tää peli. Jo aikoja sitten.

70-luvun alussa kuuntelin radiosta kielitutkijoiden huolta lainasanojen vyörystä. Televisio, radio, mikroskooppi jne. (mikroskoopin tilalle ehdotettiin hitutähytintä). Nyt ollaan tilanteessa, jossa ammatillinen terminologia ja kieli alkaa monin paikoin olla vierasta alkuperää. Tarvitseeko tieteen kielestä puhuakaan? ”Tsadissa” ;) käydessä ei esim. lentokentällä saa välttämättä putiikeista palvelua suomen kielellä. Ennustan, että liukuma jatkuu.


———
Meillä puhutaan kotona suomen kieltä ja väitän käytetyn sanaston olevan kohtuullisen monipuolista ja rikasta. Lapsuusaikana jälkikasvulle on luettu paljon. Tästä huolimatta 16v nuorimmaisista toinen puhuu omituista englannin ja suomen kielen sekoitusta (useat sanat tulevat suusta englanniksi ja suomenkielistä vastinetta saa tentata). ”Mä treenaan tänään mun bicepsii” jne. Tosin ko. tapauksessa kysessä voidaan sanoa olevan eräänlaisen ihmiskokeen tulos tai ainakin alkuimpulssi on sattunut otolliseen aikaan. Kiinnostus englannin kieleen ja sitä myöten osaaminen kasvoi hurjasti kun neljännen luokan aikana katsottiin yhdessä televisiosarjaa, josta loppuivat suomenkieliset tekstitykset parin tuotantokauden jälkeen ja seikkailut olivat jännässä vaiheessa. Englannin kielen kaikkinaisen osaamisen tason nopea koheneminen näkyi varsin pian selvästi myös koulussa ja tulos oli todennettavissa kaksostutkimuksen kotiempiirisillä menetelmillä. Kaveriporukat, tietokonepelit ja internetin ihmeelliset väylät sinäputkineen lienevät olleet myös melkoisina vaikuttimina etenkin myöhemmässä vaiheessa.
 

Benelli

Respected Leader
Jos luovumme samalla pakkoruotsista niin se olisi ihan järkevää.
 

BlackFox

Ylipäällikkö
Englannin koulutuksen määrää hiukan lisäisin, ruotsin vähentäisin.

Itsekkin puhun englantia viikottain
 

Samovarius

Majuri
Miksi englannin opetusta pitäisi lisätä, kun kerran suurin osa väestöstä jo osaa sitä?
 

J0h1F

Kenraali
Ei missään nimessä. Jo nyt olemme tilanteessa, jossa Helsingissä voi joutua siihen, että ravintolassa yritetään palvella englanniksi suomen sijaan. Englannin aseman vahvistaminen alkaisi työntää suomea marginaaliin ja lopulta hävittäisi oman kielemme samanlaiseksi marginaalikieleksi kuten kymri tai geeli tai monen Britannian siirtomaan alkuperäiskielet.

Itse tosin en suostu asioimaan Suomessa englanniksi, se nyt ei vain käy päinsä, että täällä ei saa palvelua kansalliskielellä. Jos ravintolassa ei puhuta suomea tai ruotsia, pitäkööt tunkkinsa.

Englannin koulutuksen määrää hiukan lisäisin, ruotsin vähentäisin.

Itsekkin puhun englantia viikottain
Englannin kielen opetusta voitaisiin kyllä lisätä.
Miksi? Suomalaisten englanninosaaminen on jo nyt erittäin hyvällä tasolla, ei opetusta tarvitse yhtään lisätä. Se on pois muun oppimisesta, eikä sillä saavutettaisi yhtään mitään lisää.
 
Viimeksi muokattu:

Huhta

Greatest Leader
Ei missään nimessä. Jo nyt olemme tilanteessa, jossa Helsingissä voi joutua siihen, että ravintolassa yritetään palvella englanniksi suomen sijaan. Englannin aseman vahvistaminen alkaisi työntää suomea marginaaliin ja lopulta hävittäisi oman kielemme samanlaiseksi marginaalikieleksi kuten kymri tai geeli tai monen Britannian siirtomaan alkuperäiskielet.

Itse tosin en suostu asioimaan Suomessa englanniksi, se nyt ei vain käy päinsä, että täällä ei saa palvelua kansalliskielellä. Jos ravintolassa ei puhuta suomea tai ruotsia, pitäkööt tunkkinsa.



Miksi? Suomalaisten englanninosaaminen on jo nyt erittäin hyvällä tasolla, ei opetusta tarvitse yhtääm lisätä. Se on pois muun oppimisesta, eikä sillä saavutettaisi yhtään mitään lisää.
Ranskassa ei tulisi kuuloonkaan...
 

baikal

Supreme Leader
Tällä palstalla pelätään hervottomasti marxilaista märätystä......mutta oma äidinkieli sentään ollaan valmiita vaihtamaan englantiin......tjooh. Mitähän tähän sanoisi, parempi, etten yhtään mitään. :cool:

Englantia sietää osata, se on maailmankieli, mutta äidinkieltä ei kyllä saa uhrata piirun vertaa siinä alttarilla.
 

Tetra

Respected Leader
Paljon viestejä, mutta vielä jäi uupumaan se konkreettinen haitta, jonka tämä muutos toisi. Brexitin myötä Suomi olisi Irlannin ohella toinen EU-maa, jossa englanti on virallinen kieli. Tällä tavoin Suomi erottuisi edukseen. Usein ensivaikutelmalla on suuri merkitys. Englanti virallisena kielenä antaisi hyvän ensivaikutelman monelle potentiaaliselle maahanmuuttajalle. Eivät he perehdy syvällisesti kaikkiin maailman valtioihin.

Loppujen lopuksi englannin kielen virallistaminen ei välttämättä näkyisi teidän elämässä millään negatiivisella tavalla. Siispä mistä kaikki vastustus? Onko kyse persoonallisuudesta kumpuavasta muutosvastarinnasta? Ei englanti mihinkään katoa, vaikka Suomi ei englannin mahdollisuuksia hyödyntäisikään.

Suomen kielet ovat suomi ja ruotsi, ja maahanmuuttajia pitäisi kannustaa ja tukea oppimaan ja käyttämään noita kieliä.
Tämä on tapauskohtaista. Miksi huippuammattilaisen, jonka työpaikalla puhutaan englantia ja jonka tuttavat osaavat englantia, tulisi osata suomea tai ruotsia?

Suomea kannattaa toki opiskella, mikäli ei pärjää suomalaisilla työmarkkinoilla. Tällöin suomen osaaminen voi olla väylä parempaan työmarkkinamenestykseen.


on rikkaus, että moni suomalainen osaa englantia.
Ehdottomasti on rikkaus.

Jo nyt olemme tilanteessa, jossa Helsingissä voi joutua siihen, että ravintolassa yritetään palvella englanniksi suomen sijaan.
Tämä on totta. Joskus pääkaupunkiseudulla palvelua saadakseen on välttämätöntä osata englantia. Tämä kertoo siitä muutoksesta, mikä Suomessa on meneillään. Suomi ei enää ole mikään entisaikojen "idylli", jossa samalta näyttävät, natsi-Saksan ulkonäköihanteet täyttävät ihmiset möngertävät samaa ugrilaismurretta. Suomi sirpaloituu. Suomessa puhutaan eri kieliä, omataan erilaisia tapoja ja perinteitä, asuinalueista muodostuu omanlaisiaan, jne.


Syön kyllä hatullisen paskaa, jos ulkomaalaiset eivät hoksaa, että Suomessa voi asioida englanniksi käytännössä missä tahansa.
Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät edes tiedä Suomen olemassaolosta, saatikka suomalaisten kielitaidosta. Olen itsekin törmännyt ulkomaalaisiin, joille suomalaisten hyvä englannin osaaminen tuli yllätyksenä.

Ei joku pekingiläinen matematiikkavelho tai busanilainen koodarinero välttämättä tunne suomalaista yhteiskuntaa. Englannin kielen virallinen asema signaloisi selvästi sen, että Suomessa pärjää ilman suomen tai ruotsin osaamista.

Lakki - päästä!


lähes joka iikka valittelee sitä, että suomalaiset vaihtavat kielen aina englanniksi
Tämä on totta. Minulla on joitain tuttavia, joiden kanssa tuttavuus alkoi minun tarjouduttuani auttamaan heitä suomen kielen opiskeluissaan. Aluksi tuli suomeksi keskusteltua, mutta tuttavuuksien syvennyttyä kieleksi vaihtui englanti ja suomi jäi. Silloin tällöin tulee yhä heitä autettua, kun heillä on ongelmia suomen kanssa, mutta harvemmin.



Uhka se sensijaan on: tämä on planeetan ainoa maa, josta edes osassa suomi on virallinen kieli, eikä kukaan muu tee sen suojelemiseksi ainoatakaan elettä elleivät suomalaiset itse.
Onko tämä uhka? Jos on, kuinka vakava uhka? Suomalaiset ja miksei ulkomaalaisetkin voivat puhua suomea jos niin haluavat. Jos halua suomenkielen puhumiseen ei löydy, niin sitten suomesta tulee muinaiskirkkoslaavin kaltainen kieli. Onko se jotenkin erityisen haitallinen asia? Tärkeintä varmaan on taloudellinen hyvinvointi, turvallisuus ja terveys.



Myöhäistä rypistellä kun on housussa; me ollaan hävitty tää peli. Jo aikoja sitten.

70-luvun alussa kuuntelin radiosta kielitutkijoiden huolta lainasanojen vyörystä. Televisio, radio, mikroskooppi jne. (mikroskoopin tilalle ehdotettiin hitutähytintä). Nyt ollaan tilanteessa, jossa ammatillinen terminologia ja kieli alkaa monin paikoin olla vierasta alkuperää. Tarvitseeko tieteen kielestä puhuakaan? ”Tsadissa” ;) käydessä ei esim. lentokentällä saa välttämättä putiikeista palvelua suomen kielellä. Ennustan, että liukuma jatkuu.
———
Meillä puhutaan kotona suomen kieltä ja väitän käytetyn sanaston olevan kohtuullisen monipuolista ja rikasta. Lapsuusaikana jälkikasvulle on luettu paljon. Tästä huolimatta 16v nuorimmaisista toinen puhuu omituista englannin ja suomen kielen sekoitusta (useat sanat tulevat suusta englanniksi ja suomenkielistä vastinetta saa tentata). ”Mä treenaan tänään mun bicepsii” jne. Tosin ko. tapauksessa kysessä voidaan sanoa olevan eräänlaisen ihmiskokeen tulos tai ainakin alkuimpulssi on sattunut otolliseen aikaan. Kiinnostus englannin kieleen ja sitä myöten osaaminen kasvoi hurjasti kun neljännen luokan aikana katsottiin yhdessä televisiosarjaa, josta loppuivat suomenkieliset tekstitykset parin tuotantokauden jälkeen ja seikkailut olivat jännässä vaiheessa. Englannin kielen kaikkinaisen osaamisen tason nopea koheneminen näkyi varsin pian selvästi myös koulussa ja tulos oli todennettavissa kaksostutkimuksen kotiempiirisillä menetelmillä. Kaveriporukat, tietokonepelit ja internetin ihmeelliset väylät sinäputkineen lienevät olleet myös melkoisina vaikuttimina etenkin myöhemmässä vaiheessa.
Olet aivan oikeassa ennustuksessasi. Muutosta ei voi estää, mutta sen voi valjastaa hyötykäyttöön. Siitä tässä on kyse.

Jälkikasvusi tavoin myös minä puhun suomen ja englannin sekoitusta silloin tällöin! Jos mieleen ensimmäisenä juolahtaa englanninkielinen sana, niin en jaksa vaivautua miettimään suomalaista sanaa. Poikkeuksena tietysti tilanteet, joissa tiedän keskustelukumppanin kielitaidon vajavaiseksi.



Tällä palstalla pelätään hervottomasti marxilaista märätystä......mutta oma äidinkieli sentään ollaan valmiita vaihtamaan englantiin......
Minä muodostan mielipiteeni ihan itse. Suosittelen itsenäistä mielipiteiden muodostamista myös sinulle! Se, että @Talvela tai joku muu tällä palstalla pelkää marxilaista "märätystä", ei ole syy minulle pelätä marxilaista "märätystä" tai olla kannattamatta suomalaista yhteiskuntaa kehittäviä asioita, kuten vaikkapa tasa-arvoista avioliittolakia, huumeiden käytön dekriminalisointia ja englannin kielen virallistamista (kaikki kuulostaa kovasti "kulttuurimarxismilta"). Olisi järjetöntä olla jotain mieltä vain siksi, että joku muu tällä palstalla on jotain mieltä jostain toisesta asiasta.

Jos yrität vihjata, että "pelkäisin hervottomasti marxilaista märätystä", niin se on valheellinen väite. Yritetäänpä välttää valheellista loanheittoa, vaikka kuinka erilaiset näkemykset kiukuttaisi!

Äidinkielen vaihtamisesta ei ole kyse, vaan englannin kielen virallistamisesta.
 
Viimeksi muokattu:

Herman30

Greatest Leader
Haitta olisi ainakin rahan menon lisääntymisessä kun kaikki viralliset dokumentit jne pitäisi olla kolmessa kielessä. Nyt jo valitetaan että liian kallista kun pitää olla kahdessa.
Ahvenanamaalaiset virkamiehet valittanut että liikaa tulee heille dokumentit suomen kielellä vaikka heille pitäisi tulla ruotsiksi. Miten yksi virallinen kieli lisää parantaisi tilannetta.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: ER

Tetra

Respected Leader
Haitta olisi ainakin rahan menon lisääntymisessä kun kaikki viralliset dokumentit jne pitäisi olla kolmessa kielessä. Nyt jo valitetaan että liian kallista kun pitää olla kahdessa.
Liekkö suuri kustannus? Tietysti ruotsin tai suomen virallisesta asemasta voitaisiin luopua, jos halutaan pitää virallisten kielten määrä vakiona.
 
Top