Englanti Suomen virallisena kielenä - suomalaisen hyvinvointivaltion, kulttuurin ja kansan elinvoiman pelastus?

Kuten aloitusviestissä mainitsin, Sanna Lauslahti ja Risto Siilasmaa ovat ehdottaneet englannin virallistamista. Hyvä, että Suomesta löytyy tälläistä uudistusmielistä ajattelua! Varmasti muitakin englannin virallistamisen kannattajia löytyy, mutta tässä pari nimekästä.

"Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti ehdottaa, että englanti pitäisi ottaa kolmanneksi viralliseksi kieleksi Suomessa. Vähintään englannin käyttöä pitäisi hänen mukaansa lisätä yritys- ja korkeakoulumaailmassa.

”Kiihdytyskaistalle tulee asettaa toimenpiteet, joilla osaajat pidetään Suomessa ja lisäksi se, että ulkomaiset osaajat saavat mahdollisuuden jäädä töihin maahamme. Suomen mahdollisuus on kansainvälistyminen. Ei siis olisi lainkaan pahitteeksi, että tässä yhä kansainvälisemmässä maailmassa englanti otettaisiin kolmanneksi viralliseksi kieleksi.
...

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa esitti englannin kielen aseman virallistamista jo muutama vuosi sitten. Siilasmaan mukaan Suomeen töiden perässä muuttamista harkitseva osaaja voisi tällöin olla varma, että hän pärjää Suomessa: että englanninkielisiä päiväkoteja ja muita palveluita löytyy."

 
Eikös EU liittovaltion kannattajat ole melko hiljattain puhuneet englannin kielen ottamisesta viralliseen käyttöön.

Ilman Euroopan Unionia, tulloo Putin ja syöpi. Toimiva liittovaltio tarvinnee yhden kielen ja oman identiteetin, niin vähäpätöisimmistä kielistä on luovuttava ja luotava uusi kansallinen identiteetti - muuten tulloo putin ja syöpi. :cool:

Eli ymmärrän kyllä, että englannin kieltä pusketaan, koska päämääränä Unionissa on liittovaltio, jolla on omat vaatimukset.
 
Eikös EU liittovaltion kannattajat ole melko hiljattain puhuneet englannin kielen ottamisesta viralliseen käyttöön.

Ilman Euroopan Unionia, tulloo Putin ja syöpi. Toimiva liittovaltio tarvinnee yhden kielen ja oman identiteetin, niin vähäpätöisimmistä kielistä on luovuttava ja luotava uusi kansallinen identiteetti - muuten tulloo putin ja syöpi. :cool:

Eli ymmärrän kyllä, että englannin kieltä pusketaan, koska päämääränä Unionissa on liittovaltio, jolla on omat vaatimukset.
Miksi Suomen pitäisi liittyä Bulgarian, Kreikan, Italian yms kanssa samaan liittovaltioon? Jos Suomi haluaa osaksi liittovaltiota, niin osaksi Amerikan Yhdysvaltoja. Maailman johtavan supervallan osana olisi suomalaisten hyvä olla.

Englannin virallistamista voi kannattaa, vaikka ei olisikaan fantsutteleva eurofiili!
 
Englantia ei tarvitse ottaa viralliseksi kieleksi - ei meillä ole tarvetta käydä oikeudenkäyntejä in broken english etc. Viranomaisasiointia voi helpottaa keskitetyllä valtakunnallisella englanninkielisellä palvelulla. Paljonhan viranomaistietoa löytyy jo englanniksi. Englanninkielisiä päiväkoteja, kouluja ym. löytyy jo ympäri suomea. Arkielämän palvelut kauppa- ja ravintola-asiointineen englanniksi hoitunevat niin Pihtiputaalla kuin Pasilassa.
 
Englantia ei tarvitse ottaa viralliseksi kieleksi - ei meillä ole tarvetta käydä oikeudenkäyntejä in broken english etc. Viranomaisasiointia voi helpottaa keskitetyllä valtakunnallisella englanninkielisellä palvelulla. Paljonhan viranomaistietoa löytyy jo englanniksi. Englanninkielisiä päiväkoteja, kouluja ym. löytyy jo ympäri suomea. Arkielämän palvelut kauppa- ja ravintola-asiointineen englanniksi hoitunevat niin Pihtiputaalla kuin Pasilassa.
Vaikka näin onkin, niin eivät kaikki ulkomaalaiset näitä asioita tiedä. Maailmassa on valtava lahjakkuusreservi josta Suomi kilpailee muiden maiden kanssa. Englannin kielen virallinen asema olisi mitä mainoin mainos ulkomaalaisille. Se kuvaisi Suomen kansainvälisyyttä ja kykyä mukautua tulijoiden tarpeiden mukaan.

Kansalaisuuden saaminen ilman suomen tai ruotsin osaamista olisi sekin yksi vetovoimatekijä. Se voisi olla se tekijä, joka saa lahjakkaan ulkomaalaisen valitsemaan Suomen jonkun muun valtion sijasta. Monet ulkomaalaiset haaveilevat rikkaan länsimaan kansalaisuudesta. Ei Suomen kansalaisuuden saanti nytkään toki mitenkään erityisen vaativaa ole, mutta kansalaisuuden saamisen ehtoja voidaan silti kehittää.
 
Miksi Suomen pitäisi liittyä Bulgarian, Kreikan, Italian yms kanssa samaan liittovaltioon?

Koska EU pyrkii liittovaltioksi, niin lienee silloin pakko. Aina toki voidaan erota EU:sta. Tosin mahdollisuudet siihen ovat kaventuneet viime vuosikymmenen aikana ja kapenee entisestään.

Englannin virallistamista voi kannattaa, vaikka ei olisikaan fantsutteleva eurofiili!

Tottakai, mutta eipä se siti asioita miksikään muuta, että toimivalla liittovaltiolla on omat tarpeensa. Yksi näistä on kieli. Englannin kielen ottaminen Suomen viralliseksi kieleksi, nopeuttaa liittovaltiokehitystä.
 
Viimeksi muokattu:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa englannin virkakieleksi.

 
"– Mielenkiintoista kyllä, moni totesi kiihtyvän maahanmuuton ja globalisaation lisäävän sellaisten työpaikkojen määrää Suomessa – etenkin pääkaupunkiseudulla – joissa pärjää englannilla. Tällaisia töitä löytyy muun muassa monikansallisista yrityksistä, startup-yrityksistä ja tietotekniikka-alalta. Moni haastatelluista korosti myös sitä, että näillä aloilla ”ei-suomalaisiin” hakijoihin suhtaudutaan moneen muuhun alaan verrattuna avoimemmin ja myönteisemmin.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on jo pelkästään kielen takia varsin ainutlaatuinen tapaus, sillä vain harva tänne opiskelemaan muuttava osaa puhua Suomen virallisia kieliä, mikä vaikeuttaa työllistymistä."

Jos englanti olisi virallinen kieli, niin Suomeen muuttavista opiskelijoista reilusti nykyistä suurempi osa osaisi ainakin yhtä Suomen virallisista kielistä.

 
Vaikka näin onkin, niin eivät kaikki ulkomaalaiset näitä asioita tiedä. Maailmassa on valtava lahjakkuusreservi josta Suomi kilpailee muiden maiden kanssa. Englannin kielen virallinen asema olisi mitä mainoin mainos ulkomaalaisille. Se kuvaisi Suomen kansainvälisyyttä ja kykyä mukautua tulijoiden tarpeiden mukaan.

Kansalaisuuden saaminen ilman suomen tai ruotsin osaamista olisi sekin yksi vetovoimatekijä. Se voisi olla se tekijä, joka saa lahjakkaan ulkomaalaisen valitsemaan Suomen jonkun muun valtion sijasta. Monet ulkomaalaiset haaveilevat rikkaan länsimaan kansalaisuudesta. Ei Suomen kansalaisuuden saanti nytkään toki mitenkään erityisen vaativaa ole, mutta kansalaisuuden saamisen ehtoja voidaan silti kehittää.

Englanti on tietysti maailmankieli ja pitäisin hyvänä että sen opiskelu olisi pakollista ruotsin sijaan. Toki käytännössä kaikki sitä nykyään lukevat mutta silti.

Englannin tekeminen viralliseksi kieleksi särähtää kuitenkin omaan korvaan. Voi olla, että suomen kieli on katoava kieli ja se muuttuu finglishiksi ajan mittaan. Se ei ole kuitenkaan mikään välttämättömyys vaan voimme siihen itse vaikuttaa. Jos annamme näin käydä niin se on tietoinen valinta enkä pidä sitä valintaa hyvänä, sillä en pidä federalismia hyvänä kehityksenä suomalaisisa ajatellen.

Eritoten vierastan tätä ajatusta "huippuosaajista" joiden kuvitellaan tulevan tänne pelastamaan meidät ja nostavan suomen suuruuteen. Koko ajatus on mielestäni osoitus huonosta itsetunnosta. Lisäksi en hetkeäkään usko, että tällaisella tuonnilla saataisiin aikaan jotain todella merkittävää taloudellista kehitystä. Omasta kokemuksestani nämä tulijat tuntuvat tuovan mukanaan byrokraattista ja jähmeää johtamiskulttuuria ja ajattelua kuin suuria innovaatioita ja dynaamista yritystoimntaa. Yleensäkkin ajatus jostain "sankarijohtajista" tai "sateentekijöstä" on mielestäni enemmänkin anglosaksinen elitistinen unelma kuin todellisuuteen perustuva arvio.

Meidän pitää kehittää innovointia ja sen mahdollistavia rakenteita rahoituksen ja markkinoinnin saralla sekä satsata tutkimukseen. Mutta se, että yrittäisimme kilpailla jostain huippuosaajista pahimmillaan luopumalla omasta kielestämme ei kyllä istu minulle.

Voi myös miettiä, mitä muut ihmiset miettivät maasta, joka on niin epätoivoinen että alkaa tällaisiin toimenpiteisiin saadakseen houkuteltua edes jonkun kertomaan meille viisauksia. En oikein usko sen herättävän luottamusta suomea kohtaan.
 
Eikös EU liittovaltion kannattajat ole melko hiljattain puhuneet englannin kielen ottamisesta viralliseen käyttöön.

Ilman Euroopan Unionia, tulloo Putin ja syöpi. Toimiva liittovaltio tarvinnee yhden kielen ja oman identiteetin, niin vähäpätöisimmistä kielistä on luovuttava ja luotava uusi kansallinen identiteetti - muuten tulloo putin ja syöpi. :cool:

Eli ymmärrän kyllä, että englannin kieltä pusketaan, koska päämääränä Unionissa on liittovaltio, jolla on omat vaatimukset.

Manner-Euroopassa englantia puhuttiin virallisena kielenä laajasti Gibraltarissa, kunnes ”the Rock” vierähti Brexitin myötä ulos EU:sta.

Liittovaltioissa sen sijaan on usein useita virallisia kieliä (esimerkiksi Kanadassa, Sveitsissä ja Intiassa).

EU:ssa on 24 virallista kieltä. https://europa.eu/european-union/about-eu/eu-languages_fi

Mutta latinan jälkeen Euroopassa ei ole ollut yhteistä kieltä.
 
Tämä on tapauskohtaista. Miksi huippuammattilaisen, jonka työpaikalla puhutaan englantia ja jonka tuttavat osaavat englantia, tulisi osata suomea tai ruotsia?

Mitä todennäköisemmin hänen ei tarvitsekaan arjessaan osata suomea. Hänellä myös työperäisenä maahanmuuttajana tuskin on tarvetta työllistyä, mutta minusta suomea on osattava jos kansalaiseksi haluaa ja katsoisin hyväksi kannustaa kaikkia opettelemaan ja käyttämään suomea. Kielitaitoahan vaaditaan jo kansalaisuuteen, mutta kuten tiedämme, ei sen osalta käytännössä vaadita juuri mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinassa asia on ratkaistu niin, että Hongkongissa kiina ja englanti ovat virallisia kieliä ja Macaossa kiina ja portugali.

Suomessa taas on kaksikielisiä kuntia - ja jopa Åland. Aikaisemmin oli myös yksikielisesti ruotsinkielinen Närpes.

Kielikylpyä voi kokeilla nousemalla tyvestä puuhun: perustamalla englanninkielisen (tai kaksikielisen) leikkikoulun, koulun, lukion, yksityisen yliopiston... kunnan, maakunnan... tai erityishallintoalueen.
 
Viimeksi muokattu:
Kieli on valtaa. Sillä on myös tekemistä identiteetin kanssa, joten sitä kannattaa varjella huolellisesti. Suomi ja ruotsi vaativat protektionistisia tukitoimia.

Englanti on fusionaalisena kielenä lingua franca, jota käytetään muiden muassa ilmailun ja merenkulun kielenä. Sen auttava osaaminen syntyy verraten nopeasti. Olen jo muutaman vuosikymmenen seurannut, miten Suomessa todella sivistymättömästi otetaan englanti kritiikittä sinnekin, mihin se ei kuulu ja missä sen ei tarvitse olla.

Kun solutat kielen, solutat mielen. Linkki ihmisen aivoihin käy tekstin (puheen kautta).

Kansakunnan kielitaito kapenee, jos keskitytään liikaa englantiin. Yleisin perspektiiviharha on puhua suomalaisista nuorista kielitaitoisina, vaikka se ainoa jollain lailla osattu vieras kieli on maailman yleisin ns. bad english, jota ei kuitenkaan ole opittu kulttuurisesti ja syvällisesti nyansseineen.

Englannin käyttäminen angloamerikkalaisissa maissa ja lingua francana liike-elämässä on ok, mutta jos ajatellaan jo maahanmuuttavia arabeja tai venäläisiä, heitä on turha palvella englannilla, koska he eivät edes yleensä osaa sitä. Suomea ja ruotsia mieluimmin.

Kouluissa pitäisi tarjota paljon lyhyitä kieliä. Talousmaantiede.

Suomessa englanninkielisiä asuu ehkä prosentti. Jos sellaisessa maassa minun pitäisi puhua englantia saadakseni omassa maassani suurin piirtein kahvia, on menty liian pitkälle.

Toinen säälittävä asia on junttimaisuus. Jumaliste, olen kerran kuunnellut tankerokielistä esitelmää (vai pitäisikö sanoa presentaatiota) suomenkieliseltä pikkupäälliköltä ja kaikki kuulijat olivat suomenkielisiä tai suomea toisena kielenään puhuvia, ja siitä mongerruksesta viestikin meni tietysti huonommin perille kuin jos hän olisi puhunut suomea.

Huomautan, että puhun englantia erittäin sujuvasti, ja olen ollut amerikkalaisilla töissä. Puhun myös saksaa ja ruotsia. Pidän englannista kielenä, ja olen silti valmis tekemään kaikkeni, ettei se saa ylivaltaa ja nakerra kulttuuriamme, joka syvimmiltään lepää kielessämme ja kirjallisuudessamme.

Väki on joskus, kun kysytään, mistä Suomi tunnetaan maailmalla, osoittanut pinnallisuutensa. Vuosikymmenestä riippuen se on muka ollut Salora tai Lasse Viren. Nokia ja Mika Häkkinen. No jos perkele urheilusaavutukset ja rallienglannilla silattu menestys lisää kauppaamme, miksi maailma ei ostanut tuotteita Bulgariasta ja DDR:stä?

Minua on joka kerran katsottu hitaasti, kun sanon kylmästi, että Nokiat ja Räikköset tulevat ja menevät, mutta kulttuuri on ja pysyy. Kielessä ja kirjallisuudessa. Kalevalassa, säveltaiteessa, maalaustaiteessa, perinteissä ja kollektiivisessa luonteessa.

Ellei sitä heitetä pois.

Minulle englanti on samanlainen vihollinen kuin ryssänkieli olisi ollut venäläistämistoimenpiteiden aikaan toisella sortokaudella. Silloinkin maassa oli kielikollaboraattorinsa.

Sen sijaan mihinkään liittovaltiosalaliittoon, jossa olisi jotenkin pakkoenglannistaminen mukana, en jaksa uskoa belgialaisranskalaisen byrokratian varaan rakennetussa unionissa, jonka talousmoottori on Saksa.

Saksassa kannattaa puhua saksaa ja Ranskassa ranskaa. Ne ovat myös isoja markkina-alueita. Ruotsalaiset ovat tämän talousmaantieteen ja kielimaantieteen ymmärtäneet aikapäiviä sitten.

Meillä sitä vain leikitään englannilla. Big Deal ja missio ja visio.

...ttu mitä pipertämistä.
 
Viimeksi muokattu:
Sen takia yhteinen kieli olisi tarpeen Euroopan Unionin liittovaltiossa, tai sellaisena ongelmana se nähdään. Eu virkamiesten työkieli on jo englanti.

Englanti on myös siksi dominoivassa asemassa, koska sitä opetetaan äidinkielen lisäksi monessa eri jäsenvaltiossa.

Edit: https://ulkopolitiikka.fi/lehti/1-2019/sailyyko-englanti-eun-tyokielena/

Ei kai nyt sentään. Kansallisvaltiot ovat yleisesti yksikielisiä.

EU-virkamiehiltä taas vaaditaan kahden tai kolmen unionin virallisen kielen taito (tyypillisesti äidinkieli plus vieras kieli). https://epso.europa.eu/how-to-apply/eligibility_fi Euroopan komission päivittäisessä työskentelyssä käytetään kolmea kieltä (englanti, ranska ja saksa). Kielivaatimukset ja käytäntö kuitenkin vaihtelevat eri instituutioissa ja etenkin erikielisten ihmisten välillä.

The EU has 24 official languages, of which three (English, French and German) have the higher status of "procedural" languages[1] of the European Commission (whereas the European Parliament accepts all official languages as working languages[2]). The three procedural languages are those used in the day-to-day workings of the institutions of the EU.

https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_the_European_Union

Englanti on nykyisin maailmankieli. Se on usein myös erikielisten ihmisten ainoa yhteinen kieli.

Syntyperäiset englannin puhujat pääsevät dominoimaan, jos englanti on ainoa virallinen kieli. Vieras kieli tukkii suun.
 
Jos tänne halutaan huippuosaajia niin verotuksessa saa enemmän aikaan kuin kieliasiassa. Mahdollisimman matala veroitus niille tai jopa joku rajoitettu aika verottomana. Mutta tämä maa on liian sosialistinen että semmoinen menisi läpi.

Vonkaa kompaten; 50-70 luvuilla meillä oli maailmalla tunnettua designia. Miten tänäpäivänä? Vai onko vika vain minussa etten tunne nykyaikaisia suomalaisia suunnittelioita ja niiden tuotteita?
 
Onko oikein, että Suomen kansalaisuuden haluavat ihmiset joutuvat näkemään vaivaa suomen tai ruotsin opiskelemiseksi, vaikka englannillakin pärjää?

Englanti on tietysti maailmankieli ja pitäisin hyvänä että sen opiskelu olisi pakollista ruotsin sijaan. Toki käytännössä kaikki sitä nykyään lukevat mutta silti.
Samaa mieltä.

Voi olla, että suomen kieli on katoava kieli ja se muuttuu finglishiksi ajan mittaan.
Uskon näin tapahtuvan.

Eritoten vierastan tätä ajatusta "huippuosaajista" joiden kuvitellaan tulevan tänne pelastamaan meidät ja nostavan suomen suuruuteen. Koko ajatus on mielestäni osoitus huonosta itsetunnosta. Lisäksi en hetkeäkään usko, että tällaisella tuonnilla saataisiin aikaan jotain todella merkittävää taloudellista kehitystä. Omasta kokemuksestani nämä tulijat tuntuvat tuovan mukanaan byrokraattista ja jähmeää johtamiskulttuuria ja ajattelua kuin suuria innovaatioita ja dynaamista yritystoimntaa. Yleensäkkin ajatus jostain "sankarijohtajista" tai "sateentekijöstä" on mielestäni enemmänkin anglosaksinen elitistinen unelma kuin todellisuuteen perustuva arvio.
Ei kyse ole vain huippuosaajista, vaikka heidänkin houkuttelemisessa englanti auttaisi. Englannin kieli toimisi vetovoimatekijänä myös muille kuin huippuosaajille. Ei työteliäiden ulkomaalaisten potentiaalia kuitenkaan sovi väheksyä.

Meidän pitää kehittää innovointia ja sen mahdollistavia rakenteita rahoituksen ja markkinoinnin saralla sekä satsata tutkimukseen.
Tästä olen samaa mieltä.

Voi myös miettiä, mitä muut ihmiset miettivät maasta, joka on niin epätoivoinen että alkaa tällaisiin toimenpiteisiin saadakseen houkuteltua edes jonkun kertomaan meille viisauksia.
En usko, että tälläistä yhteiskunnallista uudistusta pidettäisiin epätoivoisena. Pikemminkin se nähtäisiin uudistuskykyisyytenä ja avomielisyytenä.

Englannin käyttäminen angloamerikkalaisissa maissa ja lingua francana liike-elämässä on ok, mutta jos ajatellaan jo maahanmuuttavia arabeja tai venäläisiä, heitä on turha palvella englannilla, koska he eivät edes yleensä osaa sitä. Suomea ja ruotsia mieluimmin.
Muistaakseni Kela palvelee suomen ja englannin lisäksi ainakin venäjäksi ja arabiaksi.

Suomessa englanninkielisiä asuu ehkä prosentti. Jos sellaisessa maassa minun pitäisi puhua englantia saadakseni omassa maassani suurin piirtein kahvia, on menty liian pitkälle.
Tälläistä on elämä Suomessa vuonna 2020.

Jos tänne halutaan huippuosaajia niin verotuksessa saa enemmän aikaan kuin kieliasiassa. Mahdollisimman matala veroitus niille tai jopa joku rajoitettu aika verottomana. Mutta tämä maa on liian sosialistinen että semmoinen menisi läpi.
Suomessa on jo järjestely, jossa tietyt ehdot täyttävillä ulkomaalaisilla osaajilla verotus on kevyempää kuin suomalaisilla, mutta se on aika maltillinen etu.
 
Back
Top