Aijai kun
@Tetra heitti hyvän ja mielenkiintoisen ajatuksen.
Erittäin hyvä keskustelu käynnissä, joten uskaltaudun heittämään omankin siimani tähän lampeen.. lähinnä sen johdosta, että keskuskelu on niin hyvää, etten todennäköisesti pysty laskemaan tasoa merkittävästi.
Sympatisoin Tetran näkemystä.. hänellä (ja Siilasmaa &co :lla) on erittäin hyvät ja painavat perusteet. Englanti on tärkeä kieli ja sen aseman kehittämistä on syytä pohtia positiivisessa hengessä.
Me käymme töissä kaikki tekniset palaverit englanniksi, siksi koska; a) osan tekijöistä kanssa ei voi kommunikoida muulla tavalla b) alan terminologia on niin syvästi anglosaksista ja mm. kaikki lyhenteet johdetaan englannista, c) kaiken teknisen ja merkittävissä määrin kaupallisen dokumentaation on kuitenkin oltava englanniksi d) suhteet merkittävimpiin kumppaneihin on ylläpidettävä englanniksi.
Sopimusten osalta englannin-kielen asemaa olisi hyvä nostaa, eli ainakin sopimuksissa pitäisi olla mahdollisuus käydä esim. riidat myös englanniksi -- olisi edes pienet mahdollisuudet puolustaa Suomen lakia sopimuksen taustalla.
Jotain siis englannin kielen asemalle olisi hyvä tehdä.
Mutta en ole samoilla linjoilla kielen virallistamisen suhteen ... noihin edellä esitettyihin englannin asemaan liittyviin teknisiin asioihin on löydettävä muita menettelytapoja.
Kieliä tulee ja menee .. ja englanti on yksi nuorimista. Valta-asemaansa se on päätynyt väkivaltaisella tavalla, sekä puhtaalla tuurilla. Oli erittäin lähellä, ettei USA:n kieleksi tullut saksa. Huomattavassa osassa osavaltioita on edelleen saksalaistaustaisilla amerikkalaisilla enemmistö tai ainakin merkittävimmän kieli/kuulttuuritaustan asema. Itsenäistyessään alistajansa (GB) vallasta, nämä merkittävältä osin saksalaistaustaiset amerikkalaiset eivät mitenkään itsestään selvästi omaksuneet tyrannian kieltä, vaikka olivatkin britti-imperiumin alusmaana olleet pakotettuja englantia käyttämään. Vielä 1MS:n aika saksalaisvaikutus oli niin merkittävä, että liittyminen sotaan viipyi, eikä sekään ollut suinkaan itsestään selvää, kummalle puolelle.
Lisäksi; Brexitin myötä EU:n alueella ei oikeastaan ole englanninkielistä voimatekijää. Miksi siis kielenä ei toimisi ranska, saksa ... tai espanja.
Mutta ... toki fakta on, että tällä hetkellä Tetran esittämät argumentit ovat melkolailla vastaansanomattomia, tieteen ja tekniikan kielenä englanti on tällähetkellä ohittamaton.
Pari kommenttia nähän hyvään keskusteluun:
70-luvun alussa kuuntelin radiosta kielitutkijoiden huolta lainasanojen vyörystä. Televisio, radio, mikroskooppi jne. (mikroskoopin tilalle ehdotettiin hitutähytintä). Nyt ollaan tilanteessa, jossa ammatillinen terminologia ja kieli alkaa monin paikoin olla vierasta alkuperää.
70-luvulla Suomi oli kielen kannalta hyvinkin protektionistinen, mikä oli hyvä, mutta toisaalta ymmärrettiin myös, että kielen pitää elää ajassa. Kieli kuolee, jos se ei kykene kuvamaan sitä maailmaa missä sen käyttäjät elävät.
Nuo lainasanat ovat tietenkin paljon vanhempia kuin 70-luku. Nämä lainasanat tulivat suomen kieleen vuosisadan alussa ja mikroskooppiinhan liittyy vanha hauska tarina; kyseessä oli siis elektronimikroskooppi jolle ehdotettiin nimeksi, puolihilpeästi, 'sähkälehitutähystin'.
Englantia ei tarvitse ottaa viralliseksi kieleksi - ei meillä ole tarvetta käydä oikeudenkäyntejä in broken english etc.
Ei mielelläään 'in broken english', mutta sen sijaan kunnon hyvällä englannilla. Tämä on oikeasti erittäin tärkeä asia kansainvälisen kaupan kannalta; meidän tulee kyetä tarjoamaan muulle maailmalle, jonka lingua franca on tällä hetkellä englanti, mahdollisuus käydä oikeutta Suomessa edes jollain muulla kielellä kuin suomi (ruotsia vaihtoehtona voitaneen pitää huonona vitsinä .. valitettavasti). Muuten olemme tilanteessa, jossa kansainvälistä toimintaa harrastavien yritysten käyttämä sopimusoikeus kääntyy perustumaan jonkin muun maan lakiin, kuin Suomen.
Sen takia yhteinen kieli olisi tarpeen Euroopan Unionin liittovaltiossa, tai sellaisena ongelmana se nähdään. Eu virkamiesten työkieli on jo englanti.
Niin ... tämä on hassu juttu, kun Britannia ei edes kuulu enää EU:hun. Olisiko ranskalla uusi tuleminen ....
Kieli on valtaa. Sillä on myös tekemistä identiteetin kanssa, joten sitä kannattaa varjella huolellisesti.
Ehdottomasti samaa mieltä. Suomen kieli säilyy; sen pitää pystyä mukautumaan muuttuvaan maailmaan, mutta me suomalaiset puhumme suomea.
Kun solutat kielen, solutat mielen. Linkki ihmisen aivoihin käy tekstin (puheen kautta).
Kansakunnan kielitaito kapenee, jos keskitytään liikaa englantiin.
Tästäkin olen täysin samaa mieltä.
Englannissa kielessä on se ongelma, että se voi olla maailman kieli nyt mutta miten onkaan esimerkiksi sadan vuoden päästä. Perspektiiviä asiaan. Esimerkiksi 30-luvulla saksa oli se kieli mitä Suomessa käytettiin englannin asemasta vieraana kielenä. Sata vuotta sitten esimerkiksi ruotsin kielellä oli hyvinkin erilainen asema kuin nykyään.
Näin. Englanti on nuori, notkea ja helppo kieli, ja se on päässyt informaatioteknologian valtakielenä asemaan, jossa dominioi muita kieliä.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että englannin oppiminen käy nuorilta niin helposti, ettei sen suhteen tarvitse suuremmin opetussuunnitelmia virittää. Sen sijaan suomen kielen opetusta tulisi lisätä. On tärkeää että ihmiset pystyvät lukemaan ja kirjoittamaan hyvää ja monipuolista suomea. Ja, muidenkin kielien ammattimainen käyttäminen hyötyy vahvasta suomen kielen osaamisesta .. siis siitä, että me suomalaiset itse osaamme käyttää omaa kieltämme taidokkaasti.
Lopuksi: plii-iis .. älkää unohtako c-kieltä. Sen opetuksen suhteen tulisi kyllä olla erittäin huolisaaan.
