Englanti Suomen virallisena kielenä - suomalaisen hyvinvointivaltion, kulttuurin ja kansan elinvoiman pelastus?

Missä E-P:llä? Seinäjoki kasvaa kovaa tahtia ja seutukunnan väkiluku on jo 130.000, ilman yliopistoa!
Joo - kyllä. Mutta justiinsa niinku ei Seinäjoella. Otetaan siitä katse länteen päin ..

(Aiheena oli juurikin että pitää saada kämpät myytyä ja ostettua S:joelta sellaiset joiden hintakehitys on päinvastainen. Ja tämä melkein pitää tehdä niin että ostaa heti S-joelta ja koittaa sitten myydä ne tuppukyläresidenssit, hintaero on jo nyt huomattava ja ajanfunktiona pahenee. Erona se että toinen pysähtyy jossain vaiheessa viimeistään nollaan, mutta S:joki nousee todennäköisesti jatkossakin - toivottavasti)
 
On myös kuviteltavissa Hankenin tapainen järjestely. Suomessa olisi yksi tai pari suomenkielistä yliopistoa, pari ruotsinkielistä ja muut yliopistot tarjoaisivat opetusta englanniksi.

90 % väestöstä on suomenkielistä ja 4 % ruotsinkielistä, joten suomenkielisille on oltava yksi yliopisto, ruotsinkielisille kaksi ja loput englanniksi? En arvannutkaan miten oikeasssa olin, kun väitin puheitasi kolonialistisiksi.

Pahasti tuoksahtaa kyllä, että Nokian kaltaisen huulenulkoilutusfirman jehut horisevat lähinnä imagosyistä lämpimikseen. Ihan takuulla ei ole ongelmia suomalaisten insinöörien englannintaidoissa eikä sillä ole työnantajan kannalta merkitystä millä kielellä ne fuksimatikat on käyty. Päinvastoin niiden aasialaisten asiakkaiden ja alihankkijoiden punjab-englanti on täysin vieras kieli kaikille muille.

Suomen kielellä on edessä näivettyminen ja sekoittuminen englantiin. Suomen kielen ystävien ei kannata olla huolissaan englannin virallistamista, sillä sitä ei ole tapahtumassa aivan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan englanti valtaa alaa hiljalleen. Aiheessa on mainittu lukuisia esimerkkejä.

Ei ole, jos valitsemme että ei ole. Sinä olet valinnut että on, ja vaadit koko yhteiskunnan toimivan samoin. Minä olen valinnut, että ei ole, ja vaadin yhteiskunnan toteuttavan sitä vähän niinq perustehtäväänsä ja toteuttavan kansalaistensa etuja.

Pääkaupunkiseudulla joissain liikkeissä asioidakseen täytyy osata englantia. Onko muualla Suomessa tilanne samanlainen?

Ehkä jossain somalien pyörittämässä afromausteliikkeessä, ja sielläkin palvelua saa suomeksi kun puhuu sitä tarpeeksi lujaa. Suomenkielisellä seudulla (jota siis on ihan koko muu Suomi lukuunottamatta rannikon å-vyöhykettä, pk-seudun Modagishu Avenueta ja ehkä saamenkielistä äärilappia) asiakaskato käy kyllä nopsaan, ellei palvelu suju suomeksi.

Otanta ei ole hyvän tutkimuksen kokoluokkaa, joten pienehkö otanta voi selittää asian. Kyse ei myöskään ole siitä, etteivätkö he osaisi suomea. Osaavat, sillä he puhuvat sitä natiivitasoisesti. Mikäli kyseessä on yleisempi ilmiö, niin mahdollisena selityksenä voi olla näiden ihmisten monikielisyys. He kasvavat puhuen kotona jotain vierasta kieltä ja muualta yhteiskunnasta he oppivat suomea. Ehkä tälläinen kielikylpy tuo sellaista joustavuutta puheeseen, joka altistaa kielten sekoittamiselle?

Tämä on mahdollista, ja juurikin tällaisen puolikielisyyden takia vierastan lasten kielikylpyjä. Mieluummin opeteltakoon yksi kieli kerrallaan mutta kuitenkin suht ripeässä tahdissa, ellei sitten kotona puhuta kahta kieltä. Kuuleehan tuota suomenruotsalaistenkin suusta toisinaan, että ny ska vi börja vittu.
 
Tälläisen turvallisuuspoliittisen aspektin meinasin mainita, mutta jätinpä mainitsematta. Se ei ole kohdallani suuri tekijä, mutta tälläinenkin hyöty voitaisiin asialla saavuttaa. Suomalaisten kansallinen itsetunto nousisi, kun he voisivat ajatella olevansa osa länttä myös kielen ansiosta.

Tosissasi aattelit, että kansallinen itsetunto nousee hylkäämällä oma äidinkieli? Tämähän on kuin pahimman svekomanian aikaan. Käypä kysymässä saamelaisilta tai Amerikan alkuperäiskansoilta, että menikö näin.
 
Ehkä jossain somalien pyörittämässä afromausteliikkeessä, ja sielläkin palvelua saa suomeksi kun puhuu sitä tarpeeksi lujaa.
Ja jos ei saa suomenkielistä palvelua lähtee lätkimään muualle jossa saa. Kyllä minä ainakin olen Helsingissä saanut maistuvaa olutta ihan suomeksi. Niissä paikoissa missä olen olueni juonut (Angleterre, Kitty´s - koska real ale) on suomalaista henkilökuntaa.
 
Ja jos ei saa suomenkielistä palvelua lähtee lätkimään muualle jossa saa. Kyllä minä ainakin olen Helsingissä saanut maistuvaa olutta ihan suomeksi. Niissä paikoissa missä olen olueni juonut (Angleterre, Kitty´s - koska real ale) on suomalaista henkilökuntaa.

Mun kantapubissa kylillä on pari unkarilaista tarjoilijaa (vai olikohan toinen tsekki? Ainakin innostui mun CZ-lippiksestä. Ei varmaan ollut selvinpäin, reunat olivat aika epäselvät), ja palvelu kyllä sujuu suomeksi, vaikka juttelu onkin aika kankeaa. Itse asiassa tässähän alkaa suu vetistyä niin, että pitänee virka-ajan päätteeksi suunnata sinne.
 
Pistetäänkö yhteistoive Rosetta Stonen palveluun, että ottaisivat suomenkielen valikoimiinsa, ruotsinkielihän sieltä jo löytyy...
 
Jotta me saamme vientituloja, meidän on toimittava niiden ulkomaiden kanssa, joiden kanssa pystymme luoman tehokkaat, turvalliset, luotettavat ja hyvin toimivat markkinat. Englannin -kieli on keskeinen tekijä, tällä hetkellä. Jotta saamme turvattua omat etumme, meidän tulisi pyrkiä varnistamaan, että meidän Ruotsilta perimämme erinomainen lainsäädäntö olisi käytössä mahdollisimman laajasti tekemissämme yhteistyö-, vienti- ja tuonti-sopimuksissa.

Tämä menee koko ajan ohi, kun englantiputkinäkö menee päälle:

Eurooppalaisista yrityksistä 11 prosenttia on joskus menettänyt sopimuksen puutteellisen kielitaidon takia (Elan 2006). Luku sisältää vain tietoisesti menetetyt kaupat. Kyselyyn vastasi yli 2 000 eurooppalaista toimijaa. Saman kyselyn mukaan kieliin panostaneet pk-yritykset onnistuivat nostamaan omaa vientiosuuttaan jopa 44,5 prosenttia muihin yrityksiin nähden.

Tarkoittaa muita kieliä kuin se "keskeinen englanti"!

Tätä asiaa on vaikea saada Suomi tajuamaan.
 
Tämä menee koko ajan ohi, kun englantiputkinäkö menee päälle:

Eurooppalaisista yrityksistä 11 prosenttia on joskus menettänyt sopimuksen puutteellisen kielitaidon takia (Elan 2006). Luku sisältää vain tietoisesti menetetyt kaupat. Kyselyyn vastasi yli 2 000 eurooppalaista toimijaa. Saman kyselyn mukaan kieliin panostaneet pk-yritykset onnistuivat nostamaan omaa vientiosuuttaan jopa 44,5 prosenttia muihin yrityksiin nähden.

Tarkoittaa muita kieliä kuin se "keskeinen englanti"!

Tätä asiaa on vaikea saada Suomi tajuamaan.

Huhun mukaan tuolla aasiassa on pari valtiota, joiden kanssa on helpompi käydä kauppaa jos osaa muutakin kuin englantia... osaavat ne siellä sitäkin, mutta helpompaa... kuulemma...

edit: ja tuolla euroopassakin on yksi tai kaksi trikoloria jonka kanssa asioimiseen kielitaito helpottaa

edit2: itäisestä naapurista puhumattakaan...
 
Viimeksi muokattu:
Huhun mukaan tuolla aasiassa on pari valtiota, joiden kanssa on helpompi käydä kauppaa jos osaa muutakin kuin englantia... osaavat ne siellä sitäkin, mutta helpompaa... kuulemma...

edit: ja tuolla euroopassakin on yksi tai kaksi trikoloria jonka kanssa asioimiseen kielitaito helpottaa

edit2: itäisestä naapurista puhumattakaan...

Täsmälleen. Se toinen vieras kieli tulee kilpailueduksi, kun yhä useampi osaa englantia. Kouluun siis äidinkieli plus kaksi pakollista mutta valinnaista vierasta kieltä. Mistä joukosta nuo kaksi vierasta kieltä pitäisi poimia, on osittain resurssikysymys.

1593786457636.png

http://www.kupsala.net/risto/tekstit/maailmankielet.html

Tieteen kielenä taas matematiikka saattaa sopia niille, joille kielipäätä ei ole suotu. Ja ovathan C, R ja Pythonkin kieliä.

Parempi on kuitenkin osata yksi kieli hyvin kuin monta huonosti.
 
Viimeksi muokattu:
Täsmälleen. Se toinen vieras kieli tulee kilpailueduksi, kun yhä useampi osaa englantia. Kouluun siis äidinkieli plus kaksi pakollista mutta valinnaista vierasta kieltä. Mistä joukosta nuo kaksi vierasta kieltä pitäisi poimia, on osittain resurssikysymys.

Parempi on kuitenkin osata yksi kieli hyvin kuin monta huonosti.

Juuri näin, tosin ehkä sillä reunaehdolla, että jokaisessa koulussa ruotsin olisi oltava vaihtoehto ja tarjottavia kieliä yhteensä vähintään kolme äidinkielen lisäksi. Siihen olisi vielä kohduudella resurssit järjestettävissä, kun kouluissa on jo enlgannin ja ruotsin opettajat. Tarvittaisiin siis vain yhden kielen lisäresurssit koulua kohti. Ihan kohtuuden rajoissa, sanon minä. Voisin kuvitella saksan nostavan suosiotaan, ranska ja espanja varmaan jakaisivat nelostilan. Jokseenkin tuossa suhteessa opettajiakin lienee tarjolla.

Tämä ei edes vaatisi perustuslain muutosta. Pakollinen ruotsihan tuli kaikille vasta peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1977.
 
Juuri näin, tosin ehkä sillä reunaehdolla, että jokaisessa koulussa ruotsin olisi oltava vaihtoehto ja tarjottavia kieliä yhteensä vähintään kolme äidinkielen lisäksi. Siihen olisi vielä kohduudella resurssit järjestettävissä, kun kouluissa on jo enlgannin ja ruotsin opettajat. Tarvittaisiin siis vain yhden kielen lisäresurssit koulua kohti. Ihan kohtuuden rajoissa, sanon minä. Voisin kuvitella saksan nostavan suosiotaan, ranska ja espanja varmaan jakaisivat nelostilan. Jokseenkin tuossa suhteessa opettajiakin lienee tarjolla.

Tämä ei edes vaatisi perustuslain muutosta. Pakollinen ruotsihan tuli kaikille vasta peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1977.
Saksa, espanja ja ranska voisivat olla tarjottavat kielet.
 
Saksa, espanja ja ranska voisivat olla tarjottavat kielet.

Siitä tuskin tarvitsee lailla säätää tai edes ohjeistaa, eiköhän tuohon ohjaa niin oppilaiden kysyntä kuin opettajien tarjonta. Italiaa opetetaan joissain lukioissa tällä hetkellä mutta kirjoittajien määrä on sangen vähäninen, oliko pariakymmentä vuodessa. Venäjä unohtui joukosta, se olisi varmaan tappelemassa nelossijasta ranskan ja espanjan kanssa. Pohjois-Lapissa varmaan saamelle olisi tarvetta ja kait joku koulu haluaisi tarjota viroakin ainakin pk-seudulla. Kyllä tohon on syytä jättää sellasta paikallista harkintavaltaa, että mihin kieliin halutaan panostaa.
 
  • Tykkää
Reactions: ER
Kuten mainittu lähtisin rakentamaan suomalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten kielitaitoa tyvestä puuhun -periaatteella:
  • Yksityiset yksi- tai kaksikieliset leikkikoulut (suomi, ruotsi, englanti tai äidinkieli),
  • "Kielikoulut" kuten Helsingin saksalainen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Suomalais-venäläinen koulu,
  • IB-lukiot,
  • Ammattikorkeakoulut sekä
  • Yliopistot ja korkeakoulut (suomenkieliset "yliopistosysteemit", ruotsinkieliset Hanken ja Åbo Akademi sekä vieraskieliset maisteri- ja tohtorio
Useimmilla isoilla paikkakunnilla on jo englanninkielisiä kouluja, englannikielisiä luokkia ym. ja toiminta laajenee yhä uusille paikkakunnille. Vaikkapa IB-lukioita löytyy Rovaniemeltä Helsinkiin, Imatralta Vaasaan.

 
Mandariinikiinan oppiminen vaatii todella paljon työtä. Monotonisille suomalaisille tooninen kieli voi olla haastava. Toisekseen vaikka mandariinikiinan puhujia on paljon, niin on myös englantia taitavia kiinalaisia. Lukuisat kiinalaiset opiskelevat englantia innolla. Eipä siinä, mandariinikiina on kiinnostava kieli, eikä kyseisen kielen suhteen tarvitse pelätä sen kuihtuvan aivan lähitulevaisuudessa. Kiinalaisia on vähän joka paikassa, joten kielen oppimisessa auttavia natiiveja ei ole vaikea löytää. Ei kuitenkaan kannata odottaa mandariinikiinan olevan tulevaisuuden englanti, vaikka sellaista muutamia vuosia sitten paljon väitettiin. Olen opiskellut mandariinikiinaa ja onhan se mukavan kuuloinen, mutta työläs kieli!

Japani voi olla yllättävän hyödyllinen kieli, vaikka japaninkielisiä on vain murto-osa kiinankielisiin verrattuna. Suomalaisille japanin ääntäminen on hyvin helppoa (ja kääntäen japanilaisilta sujuu suomen ääntäminen). Japanilaiset osaavat englantia todella huonosti, mikä tekee japanin osaamisesta hyödyllisempää. Tosin japanin kielioppi on vaikeampaa kuin mandariinikiinan, sillä kiinan kielioppi on melko yksinkertaista. Tietysti japania oppiessa on motivaation kannalta hyvä olla kiinnostunut kyseisestä saarivaltiosta.
 
Täsmälleen. Se toinen vieras kieli tulee kilpailueduksi, kun yhä useampi osaa englantia. Kouluun siis äidinkieli plus kaksi pakollista mutta valinnaista vierasta kieltä. Mistä joukosta nuo kaksi vierasta kieltä pitäisi poimia, on osittain resurssikysymys.

Tieteen kielenä taas matematiikka saattaa sopia niille, joille kielipäätä ei ole suotu. Ja ovathan C, R ja Pythonkin kieliä.

Parempi on kuitenkin osata yksi kieli hyvin kuin monta huonosti.

Kyllä, ja eihän oppiminen siihen lopu kun koulusta pääsee... joka päivä kannattaa oppia uutta, vaikka sitten ruoanlaitosta.

Ei tuo minun aiempi Rosetan kivi heitto ihan pelkkää vitsailua ollut...
 
Marxilaiset laskevat monissa kysymyksissä juuri näiden hyödyllisten idioottien varaan.
Olen jopa marssinut Pride-kulkueessa Suomen kommunistisen puolueen ja aina niin joviaalin JP Väisäsen kanssa lähes tulkoon rinta rinnan! En kuitenkaan koe olevani hyödyllinen idiootti.

Kukaan joka ymmärtää itämerensuomalaisen etnogenesiin ei voisi ikinä kannattaa tätä ajatusta, suurin osa ei ymmärrä joten tämä on ihan realistinen skenaario.
En tiennyt mitä etnogeneesi tarkoittaa. Onneksi on Google. Olen pragmaatikko, enkä pidä tälläisiä asioita tärkeänä. Kielistä puheen ollen, olen pohtinut, että geenien sekoittaminen ulkomaalaisen naisen kanssa olisi hyödyllistä myös siksi, että lapsi saattaisi äidiltään oppia kielen.
 
Karmea polarisoituminen taas päässyt käyntiin :p :eek: .. se on hienoa että nämä asiat nostavat tunteita. Yks voima sydämehen kätketty on, se voima on puhdas ja pyhä; se tuttuko on vai tuntematon, niin valtaa se mieliä yhä, salamoina se tuntehet saa palamaan, se taivaast’ on kotoisin, kerrotaan, ja isänmaa on sen nimi.

Kuten veli @Tetra tuossa todistaa (anteeksi raamatullinen verbi ..;) ) täällä Stadissa on mestoja, joissa bissen slumppaaminen on mahdotonta ellei bamlaa lontoota. Vastapuolella on joku umpi-irkku, joka uskoo olevansa äärettömän trendikäs, ja haluttu, koska ei osaa sanaakaan suomea. (minä nyt menen alistumaan tähän(koska haluan sen bissen), mutta vaimokulta vetää joka kerta karmeet kilarit, ja vaatii palvelua suomeksi - ja se on sentään kieliasenteita tutkiva tohtoristieteilijä)


Toisaalta palasin juuri E-Pohjanmaalta ja täytyy sanoa että on se surkeaa kun mm. asuntojen hinnat menee jyrkästi alasäpäin, tasolla joka on jo valmiiksi täysin naurettava, ja myyntiajat mitataan sadoissa päivissä. Herrajestas. Toisaalta ja toisaalta... elämänlaatua onkin sitten vaikeampi verrata.

Jotta tämä kehitys ja moni muukin rahareikä saadaan hoidettua parempaan asentoon, me kansakuntana tarvitsemme vientituloja. Vain niillä voidaan turvata tasa-arvoinen aluepolitiikka, kulttuuri (suomalainen, jota tämänkin keskustelun nojalla on syytä tukea huomattavasti), korkea koulutustaso (joka on meidän suurin pääomamme), maanpuolustus (jotta täällä jatkossakin puhutaan suomea ja päätetään itse omista asioistamme - tämä ei muuten ole Nato.. eikä EU-kannanotto).
Jotta me saamme vientituloja, meidän on toimittava niiden ulkomaiden kanssa, joiden kanssa pystymme luoman tehokkaat, turvalliset, luotettavat ja hyvin toimivat markkinat. Englannin -kieli on keskeinen tekijä, tällä hetkellä. Jotta saamme turvattua omat etumme, meidän tulisi pyrkiä varnistamaan, että meidän Ruotsilta perimämme erinomainen lainsäädäntö olisi käytössä mahdollisimman laajasti tekemissämme yhteistyö-, vienti- ja tuonti-sopimuksissa.

Irlanti oli mainittu jo aiemmin esimerkkinä, ja meidän kannaltamme hyvä esimerkki onkin .. me pystymme samaan ja kykenemme tekemään sen paljon, paljon paremmin. Brexitin myötä anglosaksinen vaikutus tulee melko varmasti vähenemään EU:ssa, ja meillä on loistava tilaisuus toimia englanninkielisen liikemaailman sillanpääasemana EU:ssa. Säätämällä hieman verotusta ja kieliympäristöä teemme Suomesta houkuttelevan kohteen suurien kansainvälisten yhtiöiden sijaintipaikaksi.
Meidän on tuettava tätä kehitystä, säilytettävä omaleimaisuutemme, oma upea kulttuurimme ja ainutlaatuinen kielemme. Lingua francoja tulee ja menee, suomi pysyy.

Nyt mä singraan tästä skönelle skiglaa, kun blosaa kliffasti ja on nastaa tsiigaa buli daisasii böönii stranduilla.
Kotimaassa täytyy saada kalja kouraan ensimmäisellä kotimaisella, kun kerran suomessa ollaan, tai sitten vaihdetaan soittoruokalaa
 
Back
Top