Siis luulee osaavansa siihen asti kun mennään kielioppikokeeseen
Kielenähän englanti on aivan totaalinen sekasotku.
Viestisi on mitä erinomaisin, eikä takuulla laske keskustelun tasoa, vaan nostaa sitä!
Marxilaiset saattavat joissain yksittäisissä arvokysymyksissä kannattaa kannatettavia asioita. Marxilaisten kannattama talouspolitiikka on kuitenkin kovin epäliberaalia, eikä marxilaiset yhteiskunnat ole olleet liberaaleja edes arvokysymyksissä (esim. sananvapauden suhteen).
Tälläisen turvallisuuspoliittisen aspektin meinasin mainita, mutta jätinpä mainitsematta. Se ei ole kohdallani suuri tekijä, mutta tälläinenkin hyöty voitaisiin asialla saavuttaa. Suomalaisten kansallinen itsetunto nousisi, kun he voisivat ajatella olevansa osa länttä myös kielen ansiosta.
En pidä suomenkielisistä yliopistotutkinnoista luopumista välttämättömänä. Englannin käyttöä yliopistoissa olisi kuitenkin mahdollista lisätä, vaikka englantia onkin jo lisätty varsinkin maisteritasolla (epäilemättä kanditaattitasollakin englantia käytetään paljon, vaikka kurssit olisivatkin suomeksi). Tämä keskustelu lähti liikkeelle Sanna Lauslahden kommentista, jossa hän vaati englannin käyttöä lisättäväksi tai englannin virallistamista.
Suomen kielellä on edessä näivettyminen ja sekoittuminen englantiin. Suomen kielen ystävien ei kannata olla huolissaan englannin virallistamista, sillä sitä ei ole tapahtumassa aivan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan englanti valtaa alaa hiljalleen. Aiheessa on mainittu lukuisia esimerkkejä.
Otanta ei ole hyvän tutkimuksen kokoluokkaa, joten pienehkö otanta voi selittää asian. Kyse ei myöskään ole siitä, etteivätkö he osaisi suomea. Osaavat, sillä he puhuvat sitä natiivitasoisesti. Mikäli kyseessä on yleisempi ilmiö, niin mahdollisena selityksenä voi olla näiden ihmisten monikielisyys. He kasvavat puhuen kotona jotain vierasta kieltä ja muualta yhteiskunnasta he oppivat suomea. Ehkä tälläinen kielikylpy tuo sellaista joustavuutta puheeseen, joka altistaa kielten sekoittamiselle?
Suomalaiset osaavat englantia melko hyvin. Edellä mainittu asia käy ilmi muun muassa alla olevasta kuvakaappauksesta, joka on EF English Proficiency Indexistä. Lukuisat Suomessa asuvat maahanmuuttajat pärjäävät mainiosti Suomessa englantia puhumalla. Tällä foorumilla toiseksi käytetyin kieli suomen jälkeen on englanti. Hyvin monelle suomalaiselle englanti on paljon tutumpi kieli kuin toinen kotimainen kieli. Suomen ja ruotsin kieli ottaa vaikutteita englannin kielestä koko ajan. Suomessa liikkuessa englantia kuulee todella usein ja mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Monet suomalaisten yliopistojen maisteriohjelmat ovat nykyään vain englanniksi. Voisi jopa kuvitella, että englanti olisi yksi Suomen virallisista kielistä.
Suomessa on pidetty tavoiteltavana osaajien maahanmuuttoa Suomeen. Se onkin mitä erinomaisin tavoite. Valitettavasti kaikki potentiaaliset uussuomalaiset eivät välttämättä tiedä, että Suomessa pärjää englannilla melko hyvin. Suomea ja ruotsia puhuu kovin harva ja uuden kielen opettelu on vaativa prosessi. Englanti on maailman lingua franca ja siksi osaajien houkuttelemiseksi olisi syytä tehdä selväksi, että Suomessa ei tarvitse osata suomea tai ruotsia. Englannin kielen virallistamisella voimme edistää tälläistä kehitystä. Englannin kielen virallinen asema Suomessa saattaisi tehdä Suomesta houkuttelevamman sijoituskohteen ulkomaalaisten silmissä. Edistyksellisenä pidetyssä Ruotsissa kansalaisuuden saamiseksi ei tarvitse osata ruotsia. Kielitaitovaatimuksesta kansalaisuuden ehtona Suomen ei tarvitse luopua, mutta suomalaiset voisivat englannin kielen virallistamisella tarjota väylän Suomen kansalaisuuteen myös heille, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia. Vaikka Suomessa pärjää englannilla melko hyvin, on selviö, että englannin kielen virallistaminen auttaisi Suomessa asuvia suomea ja ruotsia osaamattomia.
On toki selvää, että englannin kielen virallistaminen ei tee Suomesta ykköskohdetta maailman huippulahjakkuuksille. Suomesta ei löydy Piilaaksoa, maailmanluokan finanssikeskusta, Harvardia, MIT:ia tai Oxbridgea. Suomen palkkataso ja verotus ei ole kaikkien silmissä houkutteleva diili. Suomen ilmastoakaan ei voine pitää kovinkaan voimakkaana vetovoimatekijänä. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä kohtalaisen hyvä maa. Melko turvallinen, kehittynyt, vauras ja puhdas - näiden päälle kun lisää englannin kielen virallisena kielenä, niin Suomi onkin jo melko houkutteleva kohde.
Onkin syytä nostaa kissa pöydälle. Tulisiko englannin kielestä tehdä Suomen virallinen kieli?
Fennomaaninen lukija voi pelästyä ja kysyä, että hetkinen, jyräisikö englannin kieli suomen kielen? Näin ei välttämättä kävisi. Voitte jatkossakin puhua suomea, jos niin haluatte. Englannin kieli saattaisi jopa olla suomalaisen kulttuurin ja kielen pelastus: englannin kielen virallistamista seuraavalla osaajien massamuutolla Suomen kulttuuri voisi uudistua ja nousta tuhkasta Feeniksin lailla. Näiden osaajien Suomessa syntyneet jälkeläiset saattaisivat oppia suomea ja täten lisätä suomen puhujien määrää.
Suomessa poliittisten päätöksentekijöiden kunnianhimon taso on ollut aivan liian matala. On nyhvätty pohtien montako täysin turhaa maakuntaa tulee olla tai millaista olutta saa kaupoissa myydä. Suomalaisilta päättäjiltä tulee vaatia enemmän. Tulee vaatia innovatiivisia, yhteiskuntaa roimasti eteenpäin vieviä asioita. Englanti kolmantena virallisena kielenä olisi kunnianhimoinen yhteiskunnallinen uudistus.
Tetra ei ole ainoa henkilö, joka näkee englannin kielen virallistamisen houkuttelevana mahdollisuutena. Muun muassa Risto Siilasmaa, Sanna Lauslahti, Panu Laturi ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat väläytelleet tätä mahdollisuutta.
Pragmaattinen luonteeni, avoin suhtautumiseni uusiin ajatuksiin ja huoli isänmaani kohtalosta pakottaa minut luomaan tämän aiheen. Pohtikaamme tässä aiheessa tätä ajatusta avoimin mielin.
Talous- ja arvoliberaalin ajatuspaja Liberan sivuilta löytyy vakuuttava kannanotto:
Englanti suomen kielen rinnalla ei ole uhka, vaan mahdollisuus
Suomen kielen lautakunta on ilmaissut hiljattain kannanotossaan huolensa Suomen kielen asemasta Suomen kansalliskielenä ja sen yhteiskunnallisesta asemasta. He ovat vaatineet valtiolta poliwww.libera.fi
Katso liite: 41552
Tulkitsinko oikein: mitä tahansa joku marxilainen kannattaakin, sitä pitää vastustaa tai olet hyödyllinen idiootti?
.. se on hienoa että nämä asiat nostavat tunteita. Yks voima sydämehen kätketty on, se voima on puhdas ja pyhä; se tuttuko on vai tuntematon, niin valtaa se mieliä yhä, salamoina se tuntehet saa palamaan, se taivaast’ on kotoisin, kerrotaan, ja isänmaa on sen nimi. ) täällä Stadissa on mestoja, joissa bissen slumppaaminen on mahdotonta ellei bamlaa lontoota. Vastapuolella on joku umpi-irkku, joka uskoo olevansa äärettömän trendikäs, ja haluttu, koska ei osaa sanaakaan suomea. (minä nyt menen alistumaan tähän(koska haluan sen bissen), mutta vaimokulta vetää joka kerta karmeet kilarit, ja vaatii palvelua suomeksi - ja se on sentään kieliasenteita tutkiva tohtoristieteilijä)Karmea polarisoituminen taas päässyt käyntiin
Kuten veli @Tetra tuossa todistaa (anteeksi raamatullinen verbi ..
Toisaalta palasin juuri E-Pohjanmaalta ja täytyy sanoa että on se surkeaa kun mm. asuntojen hinnat menee jyrkästi alasäpäin, tasolla joka on jo valmiiksi täysin naurettava, ja myyntiajat mitataan sadoissa päivissä. Herrajestas. Toisaalta ja toisaalta... elämänlaatua onkin sitten vaikeampi verrata.
Jotta tämä kehitys ja moni muukin rahareikä saadaan hoidettua parempaan asentoon, me kansakuntana tarvitsemme vientituloja. Vain niillä voidaan turvata tasa-arvoinen aluepolitiikka, kulttuuri (suomalainen, jota tämänkin keskustelun nojalla on syytä tukea huomattavasti), korkea koulutustaso (joka on meidän suurin pääomamme), maanpuolustus (jotta täällä jatkossakin puhutaan suomea ja päätetään itse omista asioistamme - tämä ei muuten ole Nato.. eikä EU-kannanotto).
Jotta me saamme vientituloja, meidän on toimittava niiden ulkomaiden kanssa, joiden kanssa pystymme luoman tehokkaat, turvalliset, luotettavat ja hyvin toimivat markkinat. Englannin -kieli on keskeinen tekijä, tällä hetkellä. Jotta saamme turvattua omat etumme, meidän tulisi pyrkiä varnistamaan, että meidän Ruotsilta perimämme erinomainen lainsäädäntö olisi käytössä mahdollisimman laajasti tekemissämme yhteistyö-, vienti- ja tuonti-sopimuksissa.
Irlanti oli mainittu jo aiemmin esimerkkinä, ja meidän kannaltamme hyvä esimerkki onkin .. me pystymme samaan ja kykenemme tekemään sen paljon, paljon paremmin. Brexitin myötä anglosaksinen vaikutus tulee melko varmasti vähenemään EU:ssa, ja meillä on loistava tilaisuus toimia englanninkielisen liikemaailman sillanpääasemana EU:ssa. Säätämällä hieman verotusta ja kieliympäristöä teemme Suomesta houkuttelevan kohteen suurien kansainvälisten yhtiöiden sijaintipaikaksi.
Meidän on tuettava tätä kehitystä, säilytettävä omaleimaisuutemme, oma upea kulttuurimme ja ainutlaatuinen kielemme. Lingua francoja tulee ja menee, suomi pysyy.
Nyt mä singraan tästä skönelle skiglaa, kun blosaa kliffasti ja on nastaa tsiigaa buli daisasii böönii stranduilla.