Kaikesta rappiostaan ja turmiollisuudestaan huolimatta, onkohan niin että Unioni mallia Euroopan on vähemmän ns. ison pharman tossun alla ku vertaa jenkkilöihin.
Sielläpäin vissiin aika hyvät provikat näiden puskemisesta potilaille, mutta huhuihin ja vassaripropagandaan perustan tämän näkemykseni.
Hyvä arviointiseula:
Ota selvää millä tavalla lääkekehitys faaseineen menee, millainen se hyväksymismenettely on, paljonko kuluu aikaa ja rahaa. Eli hankit ne keskeisimmät yleistieedot asiasta.
Vertaat sitten niitä yleistietoja huhuihin ja vasssaripropagandaan.
Ton kun tekee, niin huomaa että noin 127% lääketeollisuutta, lääkekehitystä ja lääkkeiden tuotteistamista koskevasta huhu-, vassari-, SJW-, foliohattu- jne. hourailusta saa turvallisin mielin tunkea sinne minne aurinko ei paista. Suurin osa siitä öyhöttämisestä kun osoittautuu jo heti kättelyssä matemaattisesti, taloudellisesti tai jollain muulla ratkaisevalla tavalla mahdottomaksi.
Se tietenkin pitää paikkansa, että lääkäreistä kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä silloin kun lääketehtaan esittelevät juttujaan.
Se, että määräävätkö lääkärit niiden firmojen lääkkeitä joiden osakkeita omistavat voi olla vähän mielenkiintoisempi kysymys. Itse kuvittelisin asian niin päin, että hankkivat mieluummin laadukkaampia ja uudenaikaisempia lääkkeitä kemiallisesti puhtaammin menetelmin tekevien firmojen osakkeita ja määräävät niiden lääkkeitä samoilla perusteilla kuin ostavat osakkeita: laatu ja toimivuus.
Sitä on vaikea uskoa, että lääkärit olisivat niin tyhmiä, että kuvittelisivat että se 5.7 miljardia vuodessa tuotekehitykseen 29 miljardin liikevaihdolla upottava Roche jakaisi enemmän osinkoja lekurille, joka määrää valiumia vähän kevyemmin perustein. Ei kuulosta uskottavalta. Lääkärit osaavat laskea.