Kasvomaskin hyödyt jakavat tietäjiä – Listasimme syitä väittelyyn suojaimista
Suojaako kaulaliina mikrobeilta? Miksi muualla Euroopassa kasvosuojukset ovat yleisiä?
Koronavirus
30.3.2020 klo 17.19
Yle, Tero Kyllönen
Santtu Natri
Onko kasvomaskin käytöstä hyötyä sairaaloiden ulkopuolella? Pysähtyvätkö tartuttavat roiskeet? Asiantuntijoiden näkemykset jakavat maailman karkeasti koronalta suojautuviin aasialaisiin ja maskitta liikkuviin länsimaalaisiin.
Tässä jutussa käydään läpi suojusten hyötyjä ja haittoja.
Esimerkiksi Kiinan tartuntatautien keskuksen
johtajan mielestä suojaavaa naamiota täytyy käyttää, koska puhuessa suusta tulee aina pisaroita. Euroopassa jo pari viikkoa sitten Tshekin
johto määräsi(siirryt toiseen palveluun) kansalaiset peittämään suunsa ja nenänsä yleisillä paikoilla.
Suomessa ei ole voimassa suositusta, jonka mukaan tavallisten ihmisten pitäisi käyttää kasvosuojaimia koronan torjumiseen. Ainakin seuraavien näkökulmien vuoksi suojainten käytöstä väitellään.
1) Suomen linja on sama kuin Maailman terveysjärjestöllä(siirryt toiseen palveluun) WHO:lla.
Suojus kuuluu sairaalaoloihin ja sairastaville.
– Suomessa [korkeimman tehokkuusluokan FFP2- ja FFP3] maskit on keskitetty hygieeniseen käyttöön koulutetuille terveydenhuollon ammattilaisille, sanoo Työterveyslaitoksen johtkava asiantuntija
Martti Humppila.
2) Kosket kasvoihisi, jos asennat suojuksen väärin.
Hengityksensuojaimia pitää osata käyttää oikein, eli olla viemättä taudinaiheuttajia kasvoihin, ja suojain tulee vaihtaa usein. Näin kuuluu neuvo muun muassa THL:lta. Suojaimen käyttäminen sitä tahraamatta on erittäin vaikeaa, sanoo Työterveyslaitoksen (TTL) vanhempi tutkija
Erja Mäkelä.
Mutta eikö vähäkin kasvojen suojaaminen kannattaisi? väittää moni vastaan.
3) Omatekoisten kasvosuojusten tehokkuuteen voi liittyä harhaluuloja.
Käsityöläinen ei saa väittää, että hänen tekemänsä kaunis kasvosuoja suojaa koronalta, painottaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
TTL:n
Erja Mäkelä ei tyrmää kasvopukinetta, mutta maskin läpi pitää pystyä hengittämään kunnolla.
Sitä ei saa ottaa välillä pois, ja se pitää pestä heti käytön jälkeen. Eikä kotitekoinen maski anna hengityksensuojaimen vertaista suojaa.
4) Edes "virallinen" maski ei suodata kunnolla.
Kun koronaan sairastunutta tai tartunnan saaneeksi epäiltyä kuljetetaan esimerkiksi sairaalaan, viranomaiset kehottavat pukemaan tälle suu-nenäsuojuksen.
Uloshengitysventtiilillä varustettu, uutiskuvista tuttu suodattimellinen hengityssuojain on tilanteessa kuitenkin väärä valinta. Se suodattaa ilmaa vain yhteen suuntaan eli se suojaa vain käyttäjäänsä.
Mikrobit leviävät edelleen potilaan hengitysilman mukana maskista ulos. Koronan kanssa ilmassa leviävyydestä ei ole vielä tutkittua tietoa.
Kasvomaskeja kaipaavissa keskusteluissa maskien mekaanisista ominaisuuksista muistuttaa muun muassa
THL(siirryt toiseen palveluun).
5) Suojain on merkki siitä, että kunnioittaa muiden terveyttä.
Esimerkiksi aiemmista epidemioista kärsineissä Aasian maissa maskista on tullut arkipäiväinen näky kaduilla ja osa tapakulttuuria, kuten
BBC kertoo(siirryt toiseen palveluun) jutussaan.
Ihmiset käyttävät niitä tavallisen flunssan aikaan suojatakseen toisia, ja nyt koronan aikaan maskit ovat viesti siitä, että suojautunut henkilö ottaa hygienian vakavasti.
6) Suojainten hyödystä etsitään tutkimusnäyttöä.
Koronaviruksen tarttuvuutta vasta selvitetään, mutta erilaisten hengityksensuojainten tehoja on tutkittu. Twitter-keskustelijat ja erilaiset verkkojulkaisut ovat innolla
nostaneet esiin(siirryt toiseen palveluun) vertailuja maskillisten ja maskittomien tartunta-alttiudesta esimerkiksi kausiflunssien kohdalla.
Eräässä liki vuosikymmenen takaisessa
tutkimuksessa Cambridgen tutkijat kokeilivat(siirryt toiseen palveluun), kuinka tehokkaasti eri materiaaleista tehdyt maskit pysäyttävät [koronavirusta pienempiä] hiukkasia. Siinä missä leikkaussalimaskin läpi ei päässyt 89 prosenttia hiukkasista, lähes samaan ylsi pölynimuripussi ja t-paitakin pysäytti 70 prosenttia partikkeleista.
TTL:n Erja Mäkelä korostaa, että suojainten tehoa on tutkimusasetelmilla vaikea todentaa, mutta esimerkiksi ebola-epidemian taltuttaminen osoitti suojaimilla voivan olla laajasti käytettynä merkitystä.
7) Kaulahuivin turva ja kohtelias karttelu
Suomen katukuvassa näkyy jo kasvonsa huivilla peittäviä kulkijoita. Huivista tai kaulaliinasta on hyötyä, jos aivastuttaa. Se rajoittaa roiskimista. THL:kin kanta on silti se, että kaulaliinan käyttäjää itseään ei liina suojaa ympäröiviltä mikrobeilta.
– Siksi kannattaisi pitää suosiolla turvaväliä muihin. Meillä on Suomessa tilaa väistää aivan eri lailla kuin Aasian suurkaupungeissa, vanhempi tutkija Erja Mäkelä sanoo.
Kotitekoisista suojaimista kansanliike
Kasvomaskien käyttö arjen tilanteissa ei ole Suomessa vielä järin pitkällä. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos mallia otetaan Manner-Euroopasta.
Saksassa hallituksenkin kuuntelema virologi
on jakanut(siirryt toiseen palveluun) kotitekoisen hengityssuojaimen valmistusohjetta.
Slovakiassa itse tehtyjä maskeja näkyy Tshekin tapaan kaikkialla. Oikeista maskeista on pulaa joka puolella, ja kunnon varusteet halutaan jättää sairaanhoitohenkilöstölle.
Nähtäväksi jää, miten viranomaisten suositus kasvomaskeista kehittyy meillä ja muualla.
Suojaako kaulaliina mikrobeilta? Miksi muualla Euroopassa kasvosuojukset ovat yleisiä?
yle.fi