Epidemiavarautuminen

Huvittavaa, pari vuotta sitten Itävallassa kiellettiin kaikenlainen naamioituminen. Jopa maskottieläimenä esiintyminen oli kielletty jos naamari päässä.
 
Näissä Euroopan maissa on nyt burkakielto
ANTTI KIRKKALA | 10.07.2018 | 23:55- päivitetty 11.07.2018 | 07:59
Hollannista tuli kesäkuun lopulla viimeisin kasvojen peittämisen kieltänyt eurooppalaismaa.
Uskonnollista vaatetusta koskevaa lainsäädäntöä on kiristetty viime vuosien aikana monissa länsimaissa.
Radio Free Europen listauksen mukaan Länsi-Euroopassa on siirrytty laajasti joko kategoriseen täyskieltoon tai kohdistettuihin rajoituksiin.
Tanskan parlamentti hyväksyi toukokuussa lakiesityksen, jolla koko kasvot peittävän burkan käyttäminen kiellettiin sakon uhalla. Hollanti kielsi kesäkuun lopulla kasvot peittävät vaatteet julkisissa rakennuksissa.
Näin on tehty myös Itävallassa, Bulgariassa, Baijerissa ja Ticinon kantonissa Sveitsissä.
Saksassa burkan käyttäminen kiellettiin viime vuonna siviili- tai asepalvelusta suoritettavien henkilöiden osalta.
Monet italialaiskylät ovat asettaneet musliminaisten asusteille paikallisia kieltoja. Pohjois-Italian Lombardiassa burkat kiellettiin tammikuussa 2016.
Ranska asetti ensimmäisenä eurooppalaismaana vuonna 2011 burkaa ja niqabia koskevan kiellon julkisten tilojen osalta.

Nyt olisi Burkalle hyötykäyttöä härmässäkin : )
 
Itävallassa hengityssuojaimet tulivat pakolliseksi, jos käy ruokakaupassa. Tavoitteena on, että ihmiset käyttäisivät myös muualla.

Miten nämä suositukset voivat olla noin erilaisia maasta riippuen. Itävallassa pakollisia, samoin monessa aasialaisessa maassa, Suomessa niiden käyttöä nähtävästi yritetään - johtopäätös rivien välistä lukien - saada mahdollisimman vähäiseksi :D
 
Nimenomaan tehokkaiden, jopa sotilastason vaatimukset täyttävien, hengityssuojainten valmistuksessa Suomella on takanaan kunniakas historia. Suojaimia valmisti aikanaan muun muassa Rikkihappo Oy, minkä jälkeen valmistusta jatkettiin myös Kemira Safetyn nimellä. Sittemmin toiminnot myytiin ulkomaiselle yritykselle, joka muutamia vuosia sitten lopetti suojaintuotantonsa Suomessa.

 
Mitäs mieltä olette, pitäisikö kotivaran määrä pidentää perinteiseen 14vrk:n? Useimmat ihmiset varmaan tekevätkin näin tämän kriisin jälkeen. Nykyinen 72h suositus on onnettoman lyhyt, eikä anna suojaa vaikkapa ihan influenssan sairastamisen aikoihin. Puheet ruoan kotitoimituksista ovat osoittautuneet vaarallisiksi fantasioiksi - aivan kuten tiedettiin jo etukäteen.
 
Puheet ruoan kotitoimituksista ovat osoittautuneet vaarallisiksi fantasioiksi - aivan kuten tiedettiin jo etukäteen.

Meillä päin toimii ruokatoimitukset ja lääketoimitukset todella hyvin. Toki kyse on periferiasta, väkeä vähän, toisaalta etäisyydet pitkät.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Meillä päin toimii ruokatoimitukset ja lääketoimitukset todella hyvin. Toki kyse on periferiasta, väkeä vähän, toisaalta etäisyydet pitkät.

Täällä isossa kaupungissa kotitoimituksissa ja noutokaupassa on viikon jono, ja pidemmältä ei voi tilata. Jotkut pikkukaupat ovat priorisoineet toimitukset riskiryhmille. Lisäksi, jos raha on tiukilla niin kuljetuskustannukset vievät osansa.

Varmasti tämä alkaa kohta pyörimään, en epäilekään. Siitä huolimatta 2 viikon kotivara on parempi suositus kuin 72h. Varsinkin, kun uhkana saattaa olla, että esimerkiksi tietoliikenneyhteyksiä ja fyysisiä yhteyksiäkin häiritään. Periferioissa tyypillisesti varautuminen on normaalioloissakin parempi.
 
Pikaisella vilkaisulla Etelä-Koreassa on tullut viimeisen kolmen viikon aikana ilmi noin 2000 tapausta. Jos tuota tahtia jatketaan, laumavasteen saavuttaminen (olikosenyt 60% väestöstä mitä tarvittiin? Vai 70%?) vie Aika Kauan.

Ymmärrän toki. Ja on totta, että muutamat Aasian valtiot ovat ottaneet erilaisen tulokulman kuin mm. Suomi ja runsas määrä muita maita. Totean edelleen, että nuo muutamat Aasian valtiot omaavat -pitkän historian- influenssanvastaisissa- operaatioissa. Ne ovat luvalla sanoen vuosikymmeniä valmistautuneet.

Tää homma menee nyt niin, että meidän järjestelmämme ja varautumisasteemme ei mahdollista samanlaista metodiikkaa. Valmistautuminen vie vuosia ja edellyttää asioiden resurssointia pidemmällä aikajanalla. Se edellyttää myös aiheen kouluttamista ja organisaatioiden viilausta ja tsadaa: väestön pitää oppia siinä matkan varrella temppuja myös. Lainsäädäntö on fiilattava vastaamaan -tarvittavaksi katsottavaa reagointia-. Harjoittelustakaan ei olisi haittaa.

Nälkärajalle säästetty sote nyt vaan ei lennosta taivu mihinkään multisuorituksiin. THLkin ehdittiin muokata virtaviivaiseksi ja säästää ruvelle. Mikään ei ole niin viisas kuin insinööri.

Päättäjät alkaen kuntatasoilta päätyen valtiotasolle turvautuvat nyt siihen kalupakkiin, joka on....mitään varmuutta toimivuudesta ei oikeasti ole, mutta sitä tehhään, mitä osataan....niin se vaan menee.

Tämä kohdalle osunut epidemia joko opettaa meille jotain tai sitten emme opi ja koemme saman uudestaan ja uudestaan. Teemme ArvoValintoja, joita tahkotaan ArvoPohjilta ponnistaen. Mitä halutaan? Jos aiomme jatkossa pelata laumasuojapeliä, niin sitten okei, pelataan vaan.

Influenssat eivät tästä maailmasta tule loppumaan, saattaa olla, että noissa Aasian ihmiskanitarhoissa sikiää uusia hyvin valmentautuneita viruksia tasaiseen tahtiin.

Eli tämä päällä oleva case menee nyt näillä, mutta otammeko opiksi mitään, saa nähdä. Tahtotilaan vaikuttaa varmasti sekin, että joku muu metodi kuin laumasuojan hankkiminen maksaa fyffeä, rahaa ja manttaalia. Onko intoa aukoa lompakkoa jatkossa enemmän kuin tähän asti, jää nähtäväksi.

Tämä case voi parhaimmillaan poikia paljon hyviä uusia käytäntöjä, se on kiinni itsestämme osaamme ne valjastaa jatkoa hyödyttämään.
 
Eli tämä päällä oleva case menee nyt näillä, mutta otammeko opiksi mitään, saa nähdä. Tahtotilaan vaikuttaa varmasti sekin, että joku muu metodi kuin laumasuojan hankkiminen maksaa fyffeä, rahaa ja manttaalia. Onko intoa aukoa lompakkoa jatkossa enemmän kuin tähän asti, jää nähtäväksi.

Näkisin, että sinä katsot tilannetta realistisesti niin kuin se nyt on. Kuitenkin, ei Saksakaan ollut sen paremmassa lähtötilanteessa, itse asiassa hankalammassa. Siellä on alkanut löytyä tahtoa tilanteen muuttamiseksi. Meillä on samat resurssit, samat voimavarat, mutta pienempi haavoittuvuus levinneen väestön ja sosiaalisen isolaation ansiosta.

Meillä on mahdollisuus muuttaa tämän epidemian kulkua, jos vain haluamme. Poliittinen painostus on tässä keskeinen keino. Se on jo toiminut, nyt tarvitaan vaan lisää vettä myllyyn. Nykyiseen eristyspolitiikkaan ei ole varaa. Ei firmoilla, ei kansalaisilla, ei valtiolla.

Toinen keskeinen keino on kansalaisten ja firmojen etukeno. Kansalaiset voivat käyttää parempaa suojausastetta kuin neuvotaan - monet käyttävätkin. Firmat voivat yksityisen terveydenhuollon kautta kustantaa testausta - ne tekevät. Ja voila, THL:n strategia saadaan murretuksi.
 
Kuitenkin, ei Saksakaan ollut sen paremmassa lähtötilanteessa, itse asiassa hankalammassa. Siellä on alkanut löytyä tahtoa tilanteen muuttamiseksi.

Pitää olla tarkkana siinä, kun katsoo mikä on oikeasti vaikuttavaa reagointia ja mikä on silkkaa signalointia, oikeasti. Uskokkee vaan, tämä kriisi hoidellaan pitkälti sillä pakilla, mikä nyt on.
 
Pitää olla tarkkana siinä, kun katsoo mikä on oikeasti vaikuttavaa reagointia ja mikä on silkkaa signalointia, oikeasti. Uskokkee vaan, tämä kriisi hoidellaan pitkälti sillä pakilla, mikä nyt on.

Olen tässä optimisti. Kukapa olisi uskonut hetki sitten, että rajat voidaan laittaa kiinni? Koulut kiinni? Uusimaa kiinni? Kyllä kriisi laittaa politiikoille tulen persauksen alle, jopa virkamiestenkin, kunhan vain potkitaan. Potkimatta asiat eivät toimi, valitettavasti.
 
Mitäs mieltä olette, pitäisikö kotivaran määrä pidentää perinteiseen 14vrk:n? Useimmat ihmiset varmaan tekevätkin näin tämän kriisin jälkeen. Nykyinen 72h suositus on onnettoman lyhyt, eikä anna suojaa vaikkapa ihan influenssan sairastamisen aikoihin. Puheet ruoan kotitoimituksista ovat osoittautuneet vaarallisiksi fantasioiksi - aivan kuten tiedettiin jo etukäteen.

Semmoinen jopa vuosien säilyvyydellä oleva perusrunko olisi hyvä olla vaikka kuukaudeksi.

Jos ajattelee noita täysjyväspagetin, kuivattujen herneiden ja linssien, riisin, jauhojen jne. tapaisia juttuja, niin kuivasta kilosta tulee 3-5 kiloa valmista ruokaa. Jos ihminen syö siihen perusrunkoon kuuluvaa osuutta vaikka puoli kiloa per päivä niin kuivaruokakilo riittää aikuisen perusrungoksi noin viikoksi.

Jos kuukaudeksi laskee viisi kiloa perusrunkoa, niin se ei noiden kamojen kilohinnoilla maksa juuri mitään ja sillä selviää vaikka ovi naulattaisiin ulkoa käsin kiinni.

Ja jos tommoisen kuivaruuan keskihinta on alle kaksi euroa niin kuukauden hätävararunko maksaa alle kympin per nassu.

En näe syytä olla hankkimatta vähintään kuukauden hätävararunkoa.

Kannattaa muistaa sekin, että jos korona aiheuttaa ruokapuolen logistiikkaketjuihin häiriöitä, niin varsinaiset häiriöt ovat yhä näkemättä. Emme tiedä tuleeko niitä vai ei, mutta varautunutta ei vituta yhtä paljon kuin tyhjännaureskelijoita.
 
Viimeksi muokattu:
^ Vähän enemmän tarvitsee. Energiaa kuivassa riisissä 347 kcal/100g, tarve ehkä 1800kcal päivässä eli puolisen kiloa päiväannos. Riisi halvimmillaan 0,6e/kg eli kuukauden annos energiaa olisi 9e. Tylsää, yksitoikkoista ja yksipuolista kyllä.

Makaroni vielä hieman edullisempaa.

Mutta kuitenkin, koko kuukauden hätävaran yhdelle saa pariinkymppiin.
 
Eihän tämä viesti nyt ihan suoraan tähän ketjuun kuulu, mutta kun yllä keskusteltiin näistä tilausjonoista.

Satuin Citymarketissa asioidessani kuulemaan, kuinka työntekijä valitti toiselle kiirettään. Hänellä oli työpäivän aikana kerättävänä 17 noutotilausta ja hän arvioi, ettei ehdi suoriutumaan näistä.

Jos työpäivän pituus on 8h (onko? en tiedä kaupantätien työpäivien pituutta) ja tässä ajassa ehditään hädintuskin käsitellä 17 tilausta, tarkoittaa tämä, että aikaa on yksittäisen tilauksen keräilyyn 28 minuuttia. Tuossa ajassa pitäisi onnistua tilauksen keräily, vaikka ostoslista olisi satunnaisessa järjestyksessä. Jos lista taas on tulostettu keräilyjärjestyksessä (onhan? pitäisi olla!) ja kerralla keräillään vaikka kolmen tilauksen tavarat, pitäisi keräilyyn kuluvaa aikaa saada lyhennettyä radikaalisti.

Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta siitä, miten nämä hommat toimivat? Nykyinen toimintamalli kuulostaa omaan korvaani todella tehottomalta.
 
^ Vähän enemmän tarvitsee. Energiaa kuivassa riisissä 347 kcal/100g, tarve ehkä 1800kcal päivässä eli puolisen kiloa päiväannos. Riisi halvimmillaan 0,6e/kg eli kuukauden annos energiaa olisi 9e. Tylsää, yksitoikkoista ja yksipuolista kyllä.

Makaroni vielä hieman edullisempaa.

Mutta kuitenkin, koko kuukauden hätävaran yhdelle saa pariinkymppiin.

Kyllä, ja helpointahan on ostaa tuon hätähätävaran lisäksi aina viikon-parin puskuri niitä ruokia joita syö normaaliolosuhteissa.
 
Eihän tämä viesti nyt ihan suoraan tähän ketjuun kuulu, mutta kun yllä keskusteltiin näistä tilausjonoista.

Satuin Citymarketissa asioidessani kuulemaan, kuinka työntekijä valitti toiselle kiirettään. Hänellä oli työpäivän aikana kerättävänä 17 noutotilausta ja hän arvioi, ettei ehdi suoriutumaan näistä.

Jos työpäivän pituus on 8h (onko? en tiedä kaupantätien työpäivien pituutta) ja tässä ajassa ehditään hädintuskin käsitellä 17 tilausta, tarkoittaa tämä, että aikaa on yksittäisen tilauksen keräilyyn 28 minuuttia. Tuossa ajassa pitäisi onnistua tilauksen keräily, vaikka ostoslista olisi satunnaisessa järjestyksessä. Jos lista taas on tulostettu keräilyjärjestyksessä (onhan? pitäisi olla!) ja kerralla keräillään vaikka kolmen tilauksen tavarat, pitäisi keräilyyn kuluvaa aikaa saada lyhennettyä radikaalisti.

Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta siitä, miten nämä hommat toimivat? Nykyinen toimintamalli kuulostaa omaan korvaani todella tehottomalta.

Varmasti tässä oppimiskäyrä on käynnissä. Mainittakoon, että ainakin omalla seudullani kauppiasvetoiset K-kaupat ovat kehittäneet nouto- ja kotiinkuljetusjärjestelynsä sellaisessa hujauksessa että S-ryhmä on jäänyt kauas taakse, vaikka S-ryhmä on siirtänyt hotelli- ja ravintola-alan henkilöstä kauppoihin. Joustauus tulee esille.
 
Eihän tämä viesti nyt ihan suoraan tähän ketjuun kuulu, mutta kun yllä keskusteltiin näistä tilausjonoista.

Satuin Citymarketissa asioidessani kuulemaan, kuinka työntekijä valitti toiselle kiirettään. Hänellä oli työpäivän aikana kerättävänä 17 noutotilausta ja hän arvioi, ettei ehdi suoriutumaan näistä.

Jos työpäivän pituus on 8h (onko? en tiedä kaupantätien työpäivien pituutta) ja tässä ajassa ehditään hädintuskin käsitellä 17 tilausta, tarkoittaa tämä, että aikaa on yksittäisen tilauksen keräilyyn 28 minuuttia. Tuossa ajassa pitäisi onnistua tilauksen keräily, vaikka ostoslista olisi satunnaisessa järjestyksessä. Jos lista taas on tulostettu keräilyjärjestyksessä (onhan? pitäisi olla!) ja kerralla keräillään vaikka kolmen tilauksen tavarat, pitäisi keräilyyn kuluvaa aikaa saada lyhennettyä radikaalisti.

Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta siitä, miten nämä hommat toimivat? Nykyinen toimintamalli kuulostaa omaan korvaani todella tehottomalta.
Olettaisin, että muitakin työtehtäviä on. Jos hän on muiden toimiensa ohessa vastuussa tilausten keräämisestä ja ennen ollut ehkä yksi tilaus päivässä, niin onhan tuo aika kova lisäys...
 
Back
Top