Talvilaidun on meidänkin alue. Vasta lumen mukana tulee hirvet. Kun kerääntyvät tokkiin pitäisi päivystää milloin ovat omalla alueella.
Tuosta kuvakulmasta en saa ihan varmaa käsitystä tuon ajokaverin rodusta? Ilmeisesti teillä ei vielä ole kovin paljon lunta, kun jäi kikkailemaan metsän puolelle.
Koira on italianajokoira/beagle- risteytys. Tuolla sattui olemaan isoa kuusikkoa, jonka alla lunta ei ole vielä haitaksi asti.
Kun puhutaan luontokadosta metsähakkuiden yhteydessä niiin... mitä itse huomannut liikkuessa luonnossa nämä metsäkanalinnut ainakin viihtyy juuri nuorissa metsissä.
Verrokiksi:
Kyllä niitä liito-oravien paskoja voi löytyä ihan mistä vaan, vaikka sitten joltain parkkipaikalle unohtuneen auton katolta jos tarve niin vaatii.
Onko mahdollista, että jahtia koitellaan kohdistaa selkeisiin sekulilaumoihin, mitä arvelette? Onko tässä nyt kyse siitä noin pääasiassa?Noin pienellä määrällä ei ole vaikutusta ainakaan kannan määrään, sekuleitahan ne taitaa olla kaikki.Teeriä on ollut aika hyvin. Mehtojen määrä ei ole ollut kummoinen näillä minun kulkualueilla. Metsäjäniksiä ja rusakoita on paljon ja peltoalueilla viljelijöiden riesaksi asti, repostelevat paaleja auki. Metsäkauriit säilyvät, kun älyävät pysyä kulttuurialueen tuntumassa. Syrjäisemmät esiintymät katoavat joutuin. Paaliruokinnan turvin ne näillä tanhuvilla selviävät, ei muuten. Ja eivät kysy lupaa nekään, kun aterioivat seisovassa pöydässä. Aika tyypillistä taitaa olla, että jänis-rusakko-kauris-esiintymä aiheuttaa yli 10 prosentin paalirehutappion????
Susien kannanhoidollinen mehtuu menee juuri niinkuin arvelinkin. Poistoja tehdään siellä, missä niistä on eniten riesaa.
Metsäpeura ja poro on tosiaankin lähellä toisiaan, lajin oikea tunnistus ei ole helppo. Etenkään ihmiselle, joka niitä näkee harvakseltaan. (Poromies tunnistaa oikein luultavasti yhdellä silmäyksellä.) Kaikeksi onneksi metsäpeuroja ei juuri metsästetä, joitakin lupia myönnetään vahinkoalueille.Tämä oli kommenttina HS:ssän jutussa, jossa käsiteltiin vitosen spåraan noussutta poroa.
Jari Pulliainen
11:43
"Kun Peura vilahtaa metsässä, on metsästäjällä muutama sekunti aikaa tunnistaa laji, tehdä arvio turvallisesta laukauksesta ja osua täydellisesti. Jos ilmeneekin, että eläin oli Poro, lähteet ase valtiolle ja metsästyskielto päälle ja postiluukusta tulee sakko.
Nyt keskellä Helsinkiä on vajaan viikon jolkotellut eläin, jota ei tunnista kukaan.
Eläin makaa eläintarhassa untenmailla ja eläintarhan lääkärikään ei eläintä tunnista.
Onkohan meillä rangaistukset metsästysvahinkoihin suhteessa todellisuuteen"
Onko värikin sama? Minusta se näyttää porolta, mutta eihän täällä ole kuin valkohäntiä.
Mutta se oli totta, että vaikea sitä nopeaan on päättää, kun asiantuntijoilta vie päiviä.
Se on keskenkasvuinen vasa, vaikeuttaa tunnistamista. Jonkun videon pätkän siitä katsoin ja maallikkona veikkaan sitä metsäpeuraksi. Poroja olen nähnyt kyllä, metsäpeuraa livenä en koskaan.
Edelleenkin muistutan, että kun Kuhmossa viriteltiin 1990-luvulla metsäpeuran metsästystä, piti kaadot kohdistaa pororisteymiin. Yliopiston tutkijat yrittivät sitten näytteiden perusteella selvittää, oliko kyseessä peura vai risteymä. Tulokset jäivät epävarmoiksi.
Jos aikuisen eläimen korvat on ehjät, niin peura. Poroerotuksessa niihin korviin käsittääkseni veistellään omistajan lovi tai pykälä. Jos peurajahdissa kupsahtaa lovikorva, niin hups.
