9-vuotiaan tyttären kanssa sovittiin, että sunnuntaina hiihdetään mummolaan, koska nyt on hankikeli.
Tänään oli kaverin synttärit (siis tyttärellä) ja meni myöhään, mutta säätiedotus on koko viikon luvannut epävakaista. Myöskin huomiselle.
Koska synttäreiltä palatessa oli hyvä keli, sovittiin, että hiihdetään mummolaan tänään.
Kaikki meni hyvin, kunnes oltiin hiihdetty reilut neljä kilometriä. Silloin taivas synkkeni ja alkoi sataa noin jalkarätin kokoisia hiutaleita Helwetillisesti!. Pysähdyttiin ja keskusteltiin, että pitäisikö kääntyä takaisin, mutta lopuksi todettiin, että:
"SAATANA! LOPETA SE ITKEMINEN JA NOUSE YLÖS SIELTÄ HANGESTA! AIKUINEN MIES! TÄSTÄ ON VAJAA KILOMETRI MUMMOLAAN! NYT HIIHDÄT LOPPUUN ASTI REIPPAASTI TAI TULEE REMMISTÄ!"
Ja päästiinkin sitten perille ihan hienosti.