Eränkäynti

[Torni]

Nyt on kyllä paljastettava, että Göbbels on yhtä sekarotuinen kuin minä. Ja sukutaulu on tässä tapauksessa kyllä erikoisen vaikea laadittava, mutta jos nyt oikein muistan, niin venäjän ajokoira, itäsiperianlaika mikseri on isä, äiti on labbis-shäfer.

Venäjän ajuri - itäsip.laika-miksaus on yleensä varsin mainio tiettyihin tarpeisiin.

Olen opettanut tätä erittäin lähihakuiseksi. Syynä on se, että sillä on selvästi siihen sopivia ominaisuuksia ja toiseksi mehtuualueet sellaisia, että kaukohakuisen kanssa on hankalaa susien takia. Oikeasti. Löytää-karkottaa-ravaa pusikot-noin ideaalisti. Todellisuudessa haistelee kaikki toissavuotisetkin narttujen kusilammikot ja maalittaa myös hanakasti vastakkaista sukupuolta.

Päällimmäinen ominaisuus on metsässä laikaperää. Terve, vähän hiton kova juoksemaan, hyvä luonne, aika viksu ja oppivainen. On noita koiria joku ehtinyt olla, tähän olen tykästynyt kunnolla. Ja tämä on eka sekarotuinen.

Ymmärrän kyllä. Minulla sienimetsästys kaverina samanlainen nyt ja tyytyväinen olen. Ei tämä niin vakavaa ole. Ei maailmassa ole niin huonoa koiraa missä siitä ei olisi apua metsässä.

Normi hyvä Suomenpystykorva vetää kevyesti sen 50km päivässä ja ne haukut mistä ammutaan homenokka alkaa yli 500m. Ja jos mennään Oulu-Kuusamo linjan ylä-puolelle 500->

Hyvä koira on älykäs. Ja jonkin verran niillä tuntuu olevan tunne älyäkin.

 

[EK]

Ymmärrän kyllä. Minulla sienimetsästys kaverina samanlainen nyt ja tyytyväinen olen. Ei tämä niin vakavaa ole. Ei maailmassa ole niin huonoa koiraa missä siitä ei olisi apua metsässä.

Riippuu ihan täysin siitä, mitä koiralta haluaa ja mitä koira tekee.

Normi hyvä Suomenpystykorva vetää kevyesti sen 50km päivässä ja ne haukut mistä ammutaan homenokka alkaa yli 500m. Ja jos mennään Oulu-Kuusamo linjan ylä-puolelle 500->

Kevyesti.
Kaverin kanssa rämmittiin Ilomantsin soilla ja katsottiin kävelemämme kuivan juotin reunassa kun sekarotuinen pystikseni juoksi suolle n. 300 metrin päässä etupuolella, veti rapa roiskuen seuraavalle juotille useamman sataa metriä, juoksi karkottamiensa teerien perässä sitä kuivaa kangasta vajaat puoli kilometriä ja sitten sammaa laukkoa takaisin meidän luokse.
Käveltiin reilut kymmenen kilometriä ja sen reissun jälkeen kaveri ylisti sekarotuisia pystäreitä.

Hyvä koira on älykäs. Ja jonkin verran niillä tuntuu olevan tunne älyäkin.

Niinpä. Älykäs koira on hyvä ja hyvä koira on älykäs.

 

[Kveeni]

Voi vitulla päähän ja kyrvällä otsaan!
Olen saatanan tyhmä idiootti, just karkuutin koiran. Lähti painamaan pihasta tuota ladun jälkeä, vittu että vituttaa.
Ja kaiken ilkein koira on vielä, muuten ei olisi haitannut, mutta millä tuon sontiaisen saapi kiinni?
Vituttaa raskaasti, mahan ottaa siivua konjakista, menkään saatana jos kerran pithää mennä.

 

[Kveeni]

Siis tuo terrieri karkasi, muut täällä ei kait karkaillekkaan kun tuo sontiainen.

 

[Kveeni]

Joo, huutelin pihalla, j a ei mittään. Pitää ottaa suksi ja ja perään lähteä. Se lähti tuon vanha ladun suuntaan menemään, sinne on kait suksella lähettävä kyllä. Vitun ilikeä koira on kyllä, mutta kova se on me painamaan, kova tappaja. Siis keh i ja kovs mäyrän syötti, ja ketun varsinb on

 

[EK]

Voi vitulla päähän ja kyrvällä otsaan!
Olen saatanan tyhmä idiootti, just karkuutin koiran. Lähti painamaan pihasta tuota ladun jälkeä, vittu että vituttaa.
Ja kaiken ilkein koira on vielä, muuten ei olisi haitannut, mutta millä tuon sontiaisen saapi kiinni?
Vituttaa raskaasti, mahan ottaa siivua konjakista, menkään saatana jos kerran pithää mennä.

Meillä eilen koiranpentu keksi, että autoa kannattaa jahdata.
Eli vapaudesta suoraan naruun.
Olihan se kova paikka katsoa, kun auto ajaa 80/kmh ja koira juoksee siihen 1/1.

 

[Kveeni]

Sain onneksi paska-aivob kiinni. Sonta on ttui hll hölmö sika!

 

[baikal]

Mikäs tämä malli on nykypäivän markkinoilla?

Tarpeeksi korkea ja tilava, ettei tarvi ryömiä kuin kärmes. Ja tarpeeksi korkea antaa armoa savun kiertämisellekin eli savu ei pyörteile nukkujan nokassa niin paljon. Jos kankaassa on mahdollisuutta tehdä vielä -lippa- niin aina paree. Materiaalina kevyt on hyvä kannettaessa, heijastinpinta on jees.

Tuossa jäsen @Stokes jo väläyttikin sitä, että tulitaso ei ole optimissaan samalla tasolla kuin nukkumataso. Itse kyhään aina pinotulen, jossa on sekaisin kuivaa ja vähän kosteampaa, palaa kauemmin ja yön tarpeet on helpompi kasailla valmiiksi.

Sulan maan aikana välitön leirialue kuivuu tulilla alle vuorokaudessa miellyttäväksi. Jos siis asentopaikka on käytössä useamman yön, se vaan paranee koko ajan, mielestäni. Toki tässäkin pitää huolehtia paloturvallisuudesta. Eli järkikultaa pitää kuljettaa mukana.

Mehtuuhommissa -yleensä- pelataan lähellä tiestöä ja eipä ole temppukaan käyttää kevytpressua laavukankaana, eikä se ole yhtään hullumpi mielestäni. Ja vaikkei yöpyisikään, niin onhan siinä mukava oikaista ruoto pötkälleen päiväunia varten.

 

[baikal]

Ymmärrän kyllä. Minulla sienimetsästys kaverina samanlainen nyt ja tyytyväinen olen. Ei tämä niin vakavaa ole. Ei maailmassa ole niin huonoa koiraa missä siitä ei olisi apua metsässä.

Viisas koira oppii sienenmehtuun luonnostaan. Se vain yksinkertaisesti katsoo, mitä ihmettä se isäntä emäntä oikein tekee ja tönkii. Ja eipä mene kauan, kun se alkaa leikkiä samaa leikkiä. Toki lajitunnistus ei kokemukseni mukaan ole kaksinen. Mutta onhan se piruvie hauskaa, kun keräät kangasrouskuja ja kohta koira alkaa juosta kuin hupsu edestakaisin sinun ja jonkun petäjän väliä...ja kun menet petäjälle, niin juurella tönöttää riveittäin rouskua. Ja koira kahtoo hiton viisaan näköisenä ja ansaitsee rapsuja ja nokareen voita nokkaan.

 

[lukkarinapulainen]

Ja sukutaulu on tässä tapauksessa kyllä erikoisen vaikea laadittava

Ilmeisesti baikal ei ole ostanut koiraansa tältä herralta, kun sukutaulua ei ole laadittu:

...*****ille, joka oli aikanaan keskeyttänyt sotapalveluksen sen jälkeen, kun sotilaslääkärilautakunta oli lopullisesti julistanut hänet hourupääksi, joka elätti itsensä myymällä koiria, rumia, sekarotuisia otuksia, joiden sukupuut hän väärensi.

 

[proileri]

Tuli käytyä eräilemässä paikallisessa villissä luonnossa, eli 15 minsan automatkan päässä kotoa ja pyssynäkin oli kamera. Mutta ajatus tärkein.

Tämmöinenkin kaveri tuli vastaan. Ei ilmeisesti tykännyt olla väärässä päässä kameraa, hetken puhisi ja kiireellä luikersi kiven alle karkuun. Parin metrin päässä seisoessa siis aika vaaraton otus.

Ovat ainakin etelässä nyt liikenteessä kun aurinko lämmittää kallioisia paikkoja ja lisääntymiskausi on menossa.

 

[Soldierblue]

Olin lauantaina kalastamassa, sain 2 kirjolohta ne painoi 1,4 kg ja se toinen 1,5 kg, ja mun veljeni sai 0,825 grammaa yks joka oli , varmaan joku minkki ollut sen päällä kaikki kalat on istutettu järveen.

Tässä se suurin 1,5 kg ja pituus, 51 cm




Tässä se minkin? kala?

 

[Fremen]

Olin lauantaina kalastamassa, sain 2 kirjolohta ne painoi 1,4 kg ja se toinen 1,5 kg, ja mun veljeni sai 0,825 grammaa yks joka oli , varmaan joku minkki ollut sen päällä kaikki kalat on istutettu järveen.

Tässä se suurin 1,5 kg ja pituus, 51 cm

Katso liite: 29028


Tässä se minkin? kala?

Katso liite: 29026

Ovat voineet olla jonkun tyyppisiä nahkiaisia, yhdeksän niistä noin 40:stä alalajista on aggressiivisia parasiitteja, osa taas (Suomessa esiintyvät) ei aikuisena syö mitään.
Tälläisellä suuvärkillä tulee juuri tuon näköistä jälkeä. Käyvät mielellään vatsarasvaan kiinni.


Petromyzon marinus

Sea lamprey attach to a host fish, rasp and puncture its skin, and drain its body fluids, often killing the host fish. Their preferred hosts are salmon and lake trout, however they also feed on other fish species, including lake whitefish, walleye, northern pike, burbot, and lake sturgeon.

Sea lampreys, Petromyzon marinus, are found only in the Mediterranean and North Atlantic, in the coastal seas off the North East USA, Nova Scotia, southern Greenland, the UK, Ireland and Scandinavia. They are also found in the Great Lakes and enters inland freshwater rivers and streams to breed.

Sea Lamprey Impacts - NYS Dept. of Environmental Conservation
https://www.dec.ny.gov/animals/7234.html

 

[Merten sheriffi]

Tuli käytyä eräilemässä paikallisessa villissä luonnossa, eli 15 minsan automatkan päässä kotoa ja pyssynäkin oli kamera. Mutta ajatus tärkein.

Tämmöinenkin kaveri tuli vastaan. Ei ilmeisesti tykännyt olla väärässä päässä kameraa, hetken puhisi ja kiireellä luikersi kiven alle karkuun. Parin metrin päässä seisoessa siis aika vaaraton otus.

Ovat ainakin etelässä nyt liikenteessä kun aurinko lämmittää kallioisia paikkoja ja lisääntymiskausi on menossa.


Katso liite: 29019

Paljon olen luonnossa elämäni aikana liikkunut ja ainostaan kerran olen kyyn nähnyt.

 

[Erkki]

Tässä se minkin? kala?

Kalan kyljessä näkyy juovat, niin kuin se olisi ollut kiinni verkossa. Olen joskus saanut verkosta kalan, joka oli puhkaistu hiemaan tuohon tapaan, ja siltä oli syöty maksa.

 

[proileri]

Paljon olen luonnossa elämäni aikana liikkunut ja ainostaan kerran olen kyyn nähnyt.

Ovat melko arkoja ja menevät mieluiten varpujen alla, ja ovat myös hyviä pysymään liikkumatta puskassa jos epäilyttävä otus lähestyy. Eivät kauheana piittaa aukeista kohdista kun on riski tulla syödyksi. Kuivilla kankailla tai kallioisilla paikoilla helpompi bongata, kun on vain vähän kasvillisuutta eikä pääse piiloon helposti.

 

[Herman30]

Paljon olen luonnossa elämäni aikana liikkunut ja ainostaan kerran olen kyyn nähnyt.

Onnenpekka että vain yhden kerran. Itse olen nähnyt niitä ihan tarpeeksi ja kerran teininä melkein astunut päälle mökkisaaressa. Inhoan niitä saatanan luikeroita sydämeni pohjasta. Lapsuudessa kun tultiin ensimmäistä kertaa keväällä mökille piti aina varoa käärmeitä. Silloin tällöin niitä näkikin. Meidän tontilla kun on runsaasti kalliota.

 

[Nhhk]

Paljon olen luonnossa elämäni aikana liikkunut ja ainostaan kerran olen kyyn nähnyt.

Riippuu tietenkin missä liikkuu, mutta itse näen niitä noin 10-20 pelkästään metsästyskaudella.

Editoidaan sen verran että tuossa luvussa on ne mitä näkee autostakin.

 

[baikal]

Riippuu tietenkin missä liikkuu, mutta itse näen niitä noin 10-20 pelkästään metsästyskaudella.

Editoidaan sen verran että tuossa luvussa on ne mitä näkee autostakin.

Sen olen oppinut, että kaikki ihmiset niitä eivät -näe- vaikka mikä olisi. Niinkuin moni muukin luonnossa nähtävä: on opittava näkemään.

 

[proileri]

Onnenpekka että vain yhden kerran. Itse olen nähnyt niitä ihan tarpeeksi ja kerran teininä melkein astunut päälle mökkisaaressa. Inhoan niitä saatanan luikeroita sydämeni pohjasta. Lapsuudessa kun tultiin ensimmäistä kertaa keväällä mökille piti aina varoa käärmeitä. Silloin tällöin niitä näkikin. Meidän tontilla kun on runsaasti kalliota.

Mistäs tämä kokemus juontaa että on syntynyt ihan inho niitä kohtaan? Varoiteltu niin paljon että syntynyt kammo? Tämähän ei tietenkään ole mitenkään epänormaalia, aika monet ihmiset kammoavat vaikkapa käärmeitä tai ampiaisia, kun ne voivat pistää ja ovat vähän myrkyllisiä. Mutta esim. itselleni ampiaiset ovat huomattavasti vittumaisempia elikoita kuin käärmeet, ampparit kun tunkevat naamaan. Kyyt ovat taas melko vaarattomia, ainakin jos on pitkävartiset kengät jalassa.

Voisit Herman ihan ajatuskokeena testata että seuraavan kerran kyyn nähdessäsi jäät muutaman metrin päähän rauhassa katsomaan mitä se tekee. En tiedä auttaako tämä käärmekammoon, mutta ehkä ainakin näkee vähän miten käärme eläimenä käyttäytyy. Saatat huomata että ei se mitenkään erityisen pahantahtoinen otus ole.