Erikoisjoukkojen vastainen toiminta & ammattisotilas vs reserviläinen

[Sardaukar]

Joo, kyse ei ollutkaan siitä etteikö se 20kg (tai mikä ikinä kilomäärä nyt onkaan) ei voisi kulkea 40km/vrk monta vrk:tta peräkkäin ison miehen tai naisen selässä. Kyse oli kommentissani siitä että se sama kilomäärä KULKEE myös sen noin 60-kiloisen ultrajuoksijan selässä 40km/vrk monta vrk:tta peräkkäin.
Urheilemattoman 60-kiloisen selässä ei kulje, ei tosin kulje urheilemattoman isonkaan miehen selässä.
Kyse on kokonaisuutena siitä että ihminen - iso tai pieni - omaa harjoittelemalla rakennetun, riittävän kestävyyspohjan. Silloin kulkee iso ja pieni tyyppi sotilastarpeisiin ihan riittävästi ja "isous" tai "pienuus" ilman sopivaa treeniä ei merkitse juuri mitään suuntaan tai toiseen.

Kyllähän noi kisat on pienempien ja ketterämpien.

Isompi kaveri hyvillä aerobisilla ominaisuuksilla vaan kantaa enemmän. Se nyt kun on ihan fysiikan lakien takia.

Tahtovat esim. "kuperkeikkamiehet" olla pienempää kaliberia poisluettuna ns. "DA = Direct Action", jossa lihasta tarvitaan lujasti.

 

[Kapiainen]

Tähän asiaan kommentoisin varsinkin toiseen kappaleeseen liittyen. Itsekin omaan jonkin verran urheilutaustaa painoluokallisesta urheilusta ja palveluksessa olin hieman rk:ta raskaamman kaluston (krh) kanssa tekemisissä. Ja sillä perusteella en allekirjoita tuota väitettä jossa 60-kiloinen juoksija pärjää kuormasta riippumatta isommalle kaverille. Myöskään PV ei ole samaa mieltä asiasta viitaten Matti Santilan kommentteihin asiasta. Tässä asiassa on rajakäyränsä paino/matka suhteessa mutta väite että 60kg mies kuormasta riippumatta on parempi suorituskyvyltään yli 3k matkalla kuin 80kg ei ole fysiologisesti mahdollinen.

Monesti esimerkkeinä tästä aiheesta käytetään Sherpoja jotka hyvin kevytkokoisina kantavat kuitenkin raskaita taakkoja korkeissa olosuhteissa joissa paljon isompikokoiset valkoiset miehet kirjaimellisesti kuolevat. Jäsen Sardaukar viittasikin hieman tuohon aiheeseen. Kyseessä on tällöin enemmän pitkällinen synnynnäinen sopeutuminen olosuhteisiin. Esim. meren tasolla erot katoavat. Ja kyseessä on myös lihastottuminen. Itse aikanani en ollut todellakaan juoksija (110kg) mutta marssiminen sujui. Kannoin tst-varustuksen lisäksi kevyen heittimen palikoita lukuisia kilometrejä pitkin metsiä ja kankaita. Kun katselin esim. sissien ja kerran ljk:n harjoituksia niin kaverit kyllä kantoivat paljon raskaampia reppuja ja vaikka juoksivat rinkiä allekirjoittaneen ympärillä, mutta kun käsiin iskettiin painoltaan kevyempi mutta ergonomialtaan hankalampi putki/vastin/tuki, niin vauhti hyytyi nopeasti.

Olen monesta asiasta samaa mieltä nimimerkki Kapiaisen kanssa ja ehkä tulkitsin viestiä väärinkin mutta täytyy hieman puolustaa meitä "isompia poikia" ja kykyjämme myös yli 500 metrin matkoilla näitä 60kg kärpäsiä vastaan!

Jep, tarkennan
Viittasin siis tilanteeseen jossa kyseessä on "60-kiloinen" (eli siis "heinäseiväs) kilpakestävyysurheilija ja suorituskykyä mitataan pitkällä "reppujuoksulla".
Näissä tilanteissa se heinäseivästä muistuttava kilpakestävyysurheilija on kyllä pirun kova luu - vaikka varmasti vuosikymmeniä ovat isot (eli siis he joiden koko on pääasiassa ylipainoa lihaksen sijaan) joskus kovaankin ääneen väittäneet muuta.
Avainsana tässä on ehkä sana kilpaurheilija..ja siinäkin usein käytännän tilanteissa "reppujuoksuissa" se 70-kiloinen hiihtäjä, triathlonisti tai pyöräilijä kulkee reppu selässä nopeammin saman matkan kuin se 10kg kevyempi kestävyysjuoksija. Eli tottakai sillä lihasmassan tuomalla voimalla on merkityksensä, joten olet aivan oikeassa.

 

[Kapiainen]

Ja vielä korostaisin uudelleen sitä mitä jo aiemminkin:
Turha keskittyä siihen onko heinäseiväs kovempi kuin iso kaveri tai minkä lajin urheilija on sopivin sotilaaksi.
Olennaista on meidän jokaisen keskittyä siihen miten kukin voisimme parantaa omaa suorituskykyämme suhteessa omaan tehtäväämme. SE on se asia, joka on tärkeä.

 

[inscout]

Ja vielä korostaisin uudelleen sitä mitä jo aiemminkin:
Turha keskittyä siihen onko heinäseiväs kovempi kuin iso kaveri tai minkä lajin urheilija on sopivin sotilaaksi.
Olennaista on meidän jokaisen keskittyä siihen miten kukin voisimme parantaa omaa suorituskykyämme suhteessa omaan tehtäväämme. SE on se asia, joka on tärkeä.

Tämän allekirjoitan täysin! Kiitos hyvistä kommenteista Kapiaiselle ja myös Sardaukarille aiheesta.

Lisäksi täytyy sanoa että fyysisen suorituskyvyn lisäksi itseäni kiinnostaa nykyisin paljon myös psykologinen kestävyys. Tämä on aihe johon olen viime vuosina enemmän tutustunut ja luulen että sen mittaamisessa ja kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia. Varsinkin nyt kun on siirrytty yhä tarkempaan materiaalin valintaan.

 

[vastarannankiiski]

Tämän allekirjoitan täysin! Kiitos hyvistä kommenteista Kapiaiselle ja myös Sardaukarille aiheesta.

Lisäksi täytyy sanoa että fyysisen suorituskyvyn lisäksi itseäni kiinnostaa nykyisin paljon myös psykologinen kestävyys. Tämä on aihe johon olen viime vuosina enemmän tutustunut ja luulen että sen mittaamisessa ja kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia. Varsinkin nyt kun on siirrytty yhä tarkempaan materiaalin valintaan.

Fyysinen ja psyykkinen kestävyys ja suorituskyky kulkevat usein käsi-kädessä. Yksilön psyykkinen kestävyys paranee fyysisen kunnon parantuessa. Näitä ei voi erottaa toisistaan ja tämä on vanhastaan yleisesti tunnettu asia. Fyysisesti erittäin huonokuntoinen mutta psyykkisesti erittäin kestävä taistelija kuullostaa jonkinlaiselta oxymoronilta. Toisaalta tällaiselle taistelijalle ei joukossa ole edes käyttöä. Jos fyysinen suorituskyky on ala-arvoinen, ei miehelle/naiselle ole joukossa käyttöä ja tämä psyykkinenkään puoli ei silloin pääsisi käyttöön ja oikeuksiinsa.

Ja vielä korostaisin uudelleen sitä mitä jo aiemminkin:
Turha keskittyä siihen onko heinäseiväs kovempi kuin iso kaveri tai minkä lajin urheilija on sopivin sotilaaksi.
Olennaista on meidän jokaisen keskittyä siihen miten kukin voisimme parantaa omaa suorituskykyämme suhteessa omaan tehtäväämme. SE on se asia, joka on tärkeä.

Joo samaa mieltä pitkälti, mutta se täytyy kaikkien myöntää että toiset lajit vaan ovat soveliaampia sotilaskunnon kehittämiseen kun toiset. Kävely ja juoksulajit, hiihto, pyöräily, suunnistus, uinti, kamppailulajit sekä kehonpainoharjoitteet esimerkiksi ovat mielestäni erinomaisia ja eritoten niiden yhdistelminä koska liikunnan järkevä monipuolisuus on erinomaisen kehittävä asia. Ja etenkin pitkäkestoisina suoritteina.

Työkaverin kanssa juteltiin asiasta. Aikoinaan hän oli hakeutunut RVL:lle varusmiespalvelukseen ja jäänyt sinne töihinkin. Sanoi että piti ennen varusmiespalvelustaan itseään kovakuntoisena miehenä kun oli pelannut juniorina kiekkoa paljon. Sanoi, että kyllä luulo varisi aina jokaisella hiihtomarssilla ja maastoharjoituksessa. Sanoi, että olisi pitänyt tajuta juosta ja hiihtää enemmän pitkiä lenkkejä eikä niinkään keskittyä niihin 60s sprintteihin kaukalossa luistimet jalassa...

Omassa työporukassa ikämiesluokissa parhaassa kondiksessa operatiivisen suorituskyvyn osalta ovat sopusuhtaiset miehet jotka harjoittelevat aerobisia lajeja, panostavat kestävyysliikuntaan ja pitkinä suoritteina. Heikoimmassa hapessa ovat ne jotka eivät liiku, ja eniten tules-vaivoja on niillä jotka painoharjoittelevat paljon isoilla painoilla ja voimanostavat tai pelaavat kiekkoa aktiivisesti.

 

[inscout]

Fyysinen ja psyykkinen kestävyys ja suorituskyky kulkevat usein käsi-kädessä. Yksilön psyykkinen kestävyys paranee fyysisen kunnon parantuessa. Näitä ei voi erottaa toisistaan ja tämä on vanhastaan yleisesti tunnettu asia. Fyysisesti erittäin huonokuntoinen mutta psyykkisesti erittäin kestävä taistelija kuullostaa jonkinlaiselta oxymoronilta. Toisaalta tällaiselle taistelijalle ei joukossa ole edes käyttöä. Jos fyysinen suorituskyky on ala-arvoinen, ei miehelle/naiselle ole joukossa käyttöä ja tämä psyykkinenkään puoli ei silloin pääsisi käyttöön ja oikeuksiinsa.



.

Täydellinen fyysinen romahdus voi murtaa psyyken, se on totta. Mutta tuosta syystä tapahtuvat mielenterveyden häiriöt ovat määrältään mitättömiä verrattuna muista syistä johtuviin ongelmiin. Muutama vuosi sitten Englannin armeijan pääpsykologi totesi että vuodesta riippuen 20-25% Irakiin rotaatiolle lähtevistä brittisotilaista palaa takaisin ennen aikojaan psyykkisistä syistä johtuen. Huomattavalla osalla jäljelle jääneistä kehittyi eri asteisia PTSD-oireita. Fyysisellä kestokyvyllä ei ollut mitään tekemistä tuollaisten ongelmien kanssa. Ei huippu-urheilijoilla ole vahvaa psyykettä siksi että he treenaavat kovaa, vaan he treenaavat kovaa koska heillä on vahva psyyke. Voit ottaa 1000 miestä ja ryynätä heitä vuoden joka päivä ilman että kukaan prakaa henkisesti. Ota samat 1000 miestä ja laita heidät yksitellen tunniksi vartioon syksyiseen yöhön varustettuna tiedolla että joku saattaa tulla sahaamaan heidän kaulaansa tylsällä veitsellä. Takaan että osa näistä miehistä sekoaa.

Näistä asioista ei niin hirveästi ole aiemmin puhuttu suomessa eri syistä johtuen mutta mitä tarkempaa spesifiä jakoa joukkojen kesken tehdään, sitä tärkeämpää olisi pyrkiä selvittämään myös psyykkistä kestävyyttä. Fysiikkaa pystytään kuitenkin kehittämään huomattavasti helpommin. Ja monissa tehtävissä vahva psyyke voi olla tärkeämpää kuin hyvä fyysinen kunto. Sinänsä olen toki samaa mieltä että hyvä fyysinen kunto on tärkeä asia.

 

[vastarannankiiski]

Täydellinen fyysinen romahdus voi murtaa psyyken, se on totta. Mutta tuosta syystä tapahtuvat mielenterveyden häiriöt ovat määrältään mitättömiä verrattuna muista syistä johtuviin ongelmiin. Muutama vuosi sitten Englannin armeijan pääpsykologi totesi että vuodesta riippuen 20-25% Irakiin rotaatiolle lähtevistä brittisotilaista palaa takaisin ennen aikojaan psyykkisistä syistä johtuen. Huomattavalla osalla jäljelle jääneistä kehittyi eri asteisia PTSD-oireita. Fyysisellä kestokyvyllä ei ollut mitään tekemistä tuollaisten ongelmien kanssa. Ei huippu-urheilijoilla ole vahvaa psyykettä siksi että he treenaavat kovaa, vaan he treenaavat kovaa koska heillä on vahva psyyke. Voit ottaa 1000 miestä ja ryynätä heitä vuoden joka päivä ilman että kukaan prakaa henkisesti. Ota samat 1000 miestä ja laita heidät yksitellen tunniksi vartioon syksyiseen yöhön varustettuna tiedolla että joku saattaa tulla sahaamaan heidän kaulaansa tylsällä veitsellä. Takaan että osa näistä miehistä sekoaa.

Näistä asioista ei niin hirveästi ole aiemmin puhuttu suomessa eri syistä johtuen mutta mitä tarkempaa spesifiä jakoa joukkojen kesken tehdään, sitä tärkeämpää olisi pyrkiä selvittämään myös psyykkistä kestävyyttä. Fysiikkaa pystytään kuitenkin kehittämään huomattavasti helpommin. Ja monissa tehtävissä vahva psyyke voi olla tärkeämpää kuin hyvä fyysinen kunto. Sinänsä olen toki samaa mieltä että hyvä fyysinen kunto on tärkeä asia.

Sinulla on perää asiassa paljon ja olet oikeassa monessa suhteessa. Tuossa Brittiarmeijan vertauksessa verranto psyykkisen ja fyysisen kunnon merkityksestä ei kuitenkaan ole mielestäni ihan yksinkertainen. Syynä se, että otoksessa kaikki miehet ovat varmaankin verraten hyväkuntoisia ja tästä syystä yksilöllisten psyykkisten ominaisuuksien erot verrannossa korostuvat.

Jos kyseiseen otantaan, osastoon tai joukkoon oltaisiin sijoitettu selkeästi huonokuntoisia ja fyysisesti heikkoja, jopa fyysisesti sairaita miehiä raskaisiin ja henkisesti kuormittaviin jalkaväkitehtäviin Irakissa ja Afghanistanissa, oletan että he olisivat murtuneet nopeammin. He kun joutuvat kantamaan sen kaikille yhteisen psyykkisen kuormittavuuden ohella lisätaakkaa siitä, että tietävät ja huomaavat päivittäin olevansa huonokuntoisia, väsyvänsä nopeammin ja epäilevät selviämistään tehtävistä etenkin kovista paikoista. Kuormaa kuorman päälle, joka nopeuttaa prakaamista. Ketju on yhtä vahva kun sen heikoin lenkki.

Kuten sanoit, psyykkisia paineensietotestejä on hankala tehdä massamaisesti ja luotettavasti eikä siltikään pysty takaamaan kestämistä kovassa paikassa. Sen voi ainoastaan sanoa että sama yksilö kestää todennäkäisesti psyykkisessä paineessa paremmin ollessaan hyvä- kun huonokuntoinen. Tästä on niin vahva empiria että pidän siitä väitteestä kiinni.

 

[Benelli]

Eri stressitekijöillä on kasautuva vaikutus.
- Hyvä kestävyys vähentää fyysisestä kuormituksesta johtuvaa stressiä.
- Riittävä ruokahuolto vähentää nälästä johtuvaa stressiä.
- Kahvi ja/tai energiajuomat voivat väliaikaisesti lykätä unenpuutteesta johtuvaa stressiä.
- Ruumiin voi pakottaa rauhoittumaan joko syömällä tai hengittämällä nenän kautta sisään ja suun kautta ulos.
- Selvät ohjeet, käskyt ja tiedotus vähentää epätietoisuudesta johtuvaa stressiä.
- Riittävä pukeutuminen ja lämmitetyt tilat vähentävät kylmästä johtuvaa stressiä.
- Riittävä rotaatio vähentää kaikkea stressiä.

 

[inscout]

Eri stressitekijöillä on kasautuva vaikutus.
- Hyvä kestävyys vähentää fyysisestä kuormituksesta johtuvaa stressiä.
- Riittävä ruokahuolto vähentää nälästä johtuvaa stressiä.
- Kahvi ja/tai energiajuomat voivat väliaikaisesti lykätä unenpuutteesta johtuvaa stressiä.
- Ruumiin voi pakottaa rauhoittumaan joko syömällä tai hengittämällä nenän kautta sisään ja suun kautta ulos.
- Selvät ohjeet, käskyt ja tiedotus vähentää epätietoisuudesta johtuvaa stressiä.
- Riittävä pukeutuminen ja lämmitetyt tilat vähentävät kylmästä johtuvaa stressiä.
- Riittävä rotaatio vähentää kaikkea stressiä.

Psykologian mukaan kolme merkittävintä stressin aiheuttajaa ovat:

1. Kontrollin puute = kykenemättömyys vaikuttaa tilanteeseen
2. Äkilliset yllättävät tilanteen muutokset
3. Jatkuva sosiaalinen tarkkailu

Kun miettii näitä tekijöitä suhteessa armeijan tehtäviin ja esim. tilanteeseen Irakissa tai missä tahansa konfliktissa, ei ole ihme että monella pönttö viheltää. Liitetään tuohon vielä traumaattiset näkymät niin avot...

 

[vastarannankiiski]

Psykologian mukaan kolme merkittävintä stressin aiheuttajaa ovat:

1. Kontrollin puute = kykenemättömyys vaikuttaa tilanteeseen
2. Äkilliset yllättävät tilanteen muutokset
3. Jatkuva sosiaalinen tarkkailu

Kun miettii näitä tekijöitä suhteessa armeijan tehtäviin ja esim. tilanteeseen Irakissa tai missä tahansa konfliktissa, ei ole ihme että monella pönttö viheltää. Liitetään tuohon vielä traumaattiset näkymät niin avot...

Mies on selkeästi perehtynyt asiaan ainakin allekirjoittanutta paremmin kun näitä postejasi lukee.

 

[vastarannankiiski]

- Kahvi ja/tai energiajuomat voivat väliaikaisesti lykätä unenpuutteesta johtuvaa stressiä.

Benelli, mihin sulta unohtui listasta perv... eikun ei mitään, ei mitään sittenkään.

 

[Helikopteri]

Heti alkoi timanttinen keskustelu, kun itse oli hetkisen aikaa poissa, tarttis varmaan pitää taukoja useamminkin!

Kapiaisella oli todella hyvä pointti tuon henkilökohtaisen suorituskyvyn miettimisestä suhteessa tehtäväänsä. Otetaan esimerkiksemme se toiseksi hohdokkain tehtävä koko PV:ssä eli nurmipora.

Jos vielä kuvitellaan, että reserviläisemme, ei ole tämän alan ammattilainen, vaan ihan tavallinen MAAK:in sunnuntairambo ja perheenisä, niin miten rajallinen vapaa-aika ja palautumisresurssit tulisi optimaalisimmalla tavalla hyödynnettyä oman kenttäkelpoisuutensa parantamiseksi?

1. Taidot, niiltä osin kun niitä voi vapaa-aikana harjoitella. Aseenkäsittely/ampuminen, ensiapu, maastotaidot, suunnistus, selviytyminen, taistelu kylmillä aseilla, aseeton taistelu ja voimankäyttö yleisesti jne.

2. Fyysiset ominaisuudet:
- Peruskestävyys ja perusvoima.
- Taloudellisuus ja hermostollinen voima tärkeimmissä suoritteissa:
Esimerkiksi pyöräilykestävyys ei siirry suoraan raskaan taakan kanssa marssimiseen. Vaikka pyöräily parantaakin hapenottokykyä, niin reppumarssista se ei tee taloudellisempaa.
Puhdas hermostollinen voima on myös aika liikespesifistä. Lihasmassan tuoma voima on geneerisempää, eli siirtyy paremmin motorisesta suoritteesta toiseen, mutta ei ole yhtä taloudellista ja asettaa hapenottokyvyn kovemmalle.
Mitkä motoriset suoritteet sitten ovat niitä tärkeimpiä jalkaväelle?

Mitenkäs noita edellisiä asettaisi tärkeysjärjestykseen ja harjoittelua optimoisi, jos viikossa on vaikka kuusi tuntia aikaa omille harrastuksille?

EDIT:
Unohdin varmaan valtavan läjän tarpeellisia ominaisuuksia ja taitoja, joten täydentäkää..

 

[AJJV]

Heti alkoi timanttinen keskustelu, kun itse oli hetkisen aikaa poissa, tarttis varmaan pitää taukoja useamminkin!

Kapiaisella oli todella hyvä pointti tuon henkilökohtaisen suorituskyvyn miettimisestä suhteessa tehtäväänsä. Otetaan esimerkiksemme se toiseksi hohdokkain tehtävä koko PV:ssä eli nurmipora.

Jos vielä kuvitellaan, että reserviläisemme, ei ole tämän alan ammattilainen, vaan ihan tavallinen MAAK:in sunnuntairambo ja perheenisä, niin miten rajallinen vapaa-aika ja palautumisresurssit tulisi optimaalisimmalla tavalla hyödynnettyä oman kenttäkelpoisuutensa parantamiseksi?

1. Taidot, niiltä osin kun niitä voi vapaa-aikana harjoitella. Aseenkäsittely/ampuminen, ensiapu, maastotaidot, suunnistus, selviytyminen, taistelu kylmillä aseilla, aseeton taistelu ja voimankäyttö yleisesti jne.

2. Fyysiset ominaisuudet:
- Peruskestävyys ja perusvoima.
- Taloudellisuus ja hermostollinen voima tärkeimmissä suoritteissa:
Esimerkiksi pyöräilykestävyys ei siirry suoraan raskaan taakan kanssa marssimiseen. Vaikka pyöräily parantaakin hapenottokykyä, niin reppumarssista se ei tee taloudellisempaa.
Puhdas hermostollinen voima on myös aika liikespesifistä. Lihasmassan tuoma voima on geneerisempää, eli siirtyy paremmin motorisesta suoritteesta toiseen, mutta ei ole yhtä taloudellista ja asettaa hapenottokyvyn kovemmalle.
Mitkä motoriset suoritteet sitten ovat niitä tärkeimpiä jalkaväelle?

Mitenkäs noita edellisiä asettaisi tärkeysjärjestykseen ja harjoittelua optimoisi, jos viikossa on vaikka kuusi tuntia aikaa omille harrastuksille?

EDIT:
Unohdin varmaan valtavan läjän tarpeellisia ominaisuuksia ja taitoja, joten täydentäkää..

Kellä hitolla on 6h viikossa aikaa jos on mukuloita?

Mutta: oletataan ettei aloiteta nolla tasosta, vaan coopper pyörii n. 2500m kieppeillä ja lihaskunto hyvä/erinomainen.

Lähtisin siitä että on kahden kuukauden jalo kuukausi 1 kestävyyttä kuukausi 2 Max voima ja räjähtävyys

Tyyliin 1 kertaviikossa kamppailulaji paini/lukkopaini/judo/nyrkkeily/potkunyrkkeilyä/kravmaga/defendo/väsy. Noin 1.5h

Kerta viikkoon ammunta 1h 15min

Juoksu peruskestävyys 1h

puntti/kuntopiiri 1h

Juoksu vauhtikestävyys 45min

Peruskestävyys treeniä voi kasvattaa ottamalla ammunnasta 15min sekä kamppailusta 15min ja käydä repoukävelyllä.

kuukausi 2

ammunta 1h 15min
Kamppailu 1.5h

Juoksu 30min Max kestävyys esim. 4x1000m intervalleja

Puntti 1h vetävät
Puntti 1h tylntävät
Juoksu 45min 10min petuskestävyys 25vauhtikestävyys 10min Max kestävyys.

Esim jotain tuollaista vois olla.

Edit. Täähän on oikeastaan väärässä ketjussa kuuluisi liikuntaan.

 

[vastarannankiiski]

Heti alkoi timanttinen keskustelu, kun itse oli hetkisen aikaa poissa, tarttis varmaan pitää taukoja useamminkin!

Mitkä motoriset suoritteet sitten ovat niitä tärkeimpiä jalkaväelle?

En ole tiukkapipoinen asian suhteen ja asetan raamit väljiksi.

Mutta lyhyesti sanottuna, kaikki sellaiset lajit mitkä kehittävät miestä/naista kävelemään ja kantamaan. Koska sitähän jalkaväki tekee eniten, kävelee ja varsinkin kantaa. Lihasryhmissä laittaisin pääpainon niinkin suppeille anatomisille alueille kun selälle mukaanlukien vatsa ja jaloille.

Suunnistus on itselle lähellä sydäntä, koska siinä kehittyvät eivät pelkästään aerobinen kunto vaan myös suunnistustaidot ja hyvä suunnistaja on aina painossaan kultaa omalle joukolleen. Suunnistaa voi kuten haluaa, vaikka juosten tai painorepun kanssa kävellen. Oman maun mukaan.

Sauvakävelyä suosittelen myös. Ottaa mukavasti selkään ja hartioihin sekä yllättäen pakaroihin. Ja tätä voi myös varioida oman mielen mukaan. Erityisen mukavat sauvat ovat kumpareisessa maastossa nousuissa ja laskuissa sekä painorepun kanssa.

Kamppailulajit ovat erinomaisia. Varsinkin painilajit. Saa vedettyä itsensä uskomattoman nopeasti piippuun. Uinti on toinen hieno laji joka vaatii ja kehittää kehon motoriikkaa ja kehon lihaksia kattavasti jos sitä tekee vähänkin tosissaan.

Kellä hitolla on 6h viikossa aikaa jos on mukuloita?

Ei ole lapsia, mutta kummasti perheellisiä helpottaa kun töissä on pakollinen liikuntaosio asemapalvelusohjelmassa. Eikä tämän osion kestolla ole käytännössä ylärajaa.

 

[Helikopteri]

Kellä hitolla on 6h viikossa aikaa jos on mukuloita?

Mutta: oletataan ettei aloiteta nolla tasosta, vaan coopper pyörii n. 2500m kieppeillä ja lihaskunto hyvä/erinomainen.

Lähtisin siitä että on kahden kuukauden jalo kuukausi 1 kestävyyttä kuukausi 2 Max voima ja räjähtävyys

Tyyliin 1 kertaviikossa kamppailulaji paini/lukkopaini/judo/nyrkkeily/potkunyrkkeilyä/kravmaga/defendo/väsy. Noin 1.5h

Kerta viikkoon ammunta 1h 15min

Juoksu peruskestävyys 1h

puntti/kuntopiiri 1h

Juoksu vauhtikestävyys 45min

Peruskestävyys treeniä voi kasvattaa ottamalla ammunnasta 15min sekä kamppailusta 15min ja käydä repoukävelyllä.

kuukausi 2

ammunta 1h 15min
Kamppailu 1.5h

Juoksu 30min Max kestävyys esim. 4x1000m intervalleja

Puntti 1h vetävät
Puntti 1h tylntävät
Juoksu 45min 10min petuskestävyys 25vauhtikestävyys 10min Max kestävyys.

Esim jotain tuollaista vois olla.

Edit. Täähän on oikeastaan väärässä ketjussa kuuluisi liikuntaan.

Ei ainakaan minulla ole oikeasti kuutta tuntia aikaa harrastaa, kun pitää laskea matkat kans
Tunti matkoihin ja parin tunnin hätäiset sra-treenit, niin sinne meni jo puolet tuosta.

Yksi hyvä "ilmaisen" treenin vinkki perheellisille on viikonloppuiset retket lähimaastoon lapsukaisten kanssa. Isi tietysti kantaa kamppeet ja rinkkaan voi piilottaa lisäksi sopivan määrän levypainoja, niin päästään peruskestävyyden puolelle..
Samalla voi opettaa lapsukaisille suunnistusta, tulentekoa jne..

EDIT
Eikä ole poissa henkilökohtaisesta ajasta

 

[Pihatonttu]

Ota samat 1000 miestä ja laita heidät yksitellen tunniksi vartioon syksyiseen yöhön varustettuna tiedolla että joku saattaa tulla sahaamaan heidän kaulaansa tylsällä veitsellä. Takaan että osa näistä miehistä sekoaa.

Otan sekoamista lievemmän, mutta mielestäni tärkeän asian esille: kyky tilannekuvan hahmottamiseen ja siitä viestimiseen.

Aidosti ja pitkäkestoisesti vaarallisiin tilanteisiin liittyy usein se, että ensimmäiset merkit akuutista vaarasta voivat olla hyvin pieniä.

Jotkut luonnon tai asutun ympäristön äänet vaimenevat. Jotkut alkavat poistua paikalta. Jotkut alkavat viipyä paikalla. Jossain ei ole pölyä. Lintu ei olekaan lintu vaan UAV. Juoma tai ruoka maistuu oudolta. Kaveri muuttuu hiljaisemmaksi saatuaan kirjeen tai reagointi vittuiluun muuttuu. Jostain heijastuu kerran valoa tai kuuluu yksi vaimea ääni...

Ylikuormittunut ylireagoi tai ei reagoi ollenkaan tilannekuvavihjeisiin jotka pitäisi tarkistaa jotta saataisiin tietoa.

Molemmat voivat tuottaa vaaraa tai tehottomuutta.

 

[Pihatonttu]

EDIT:
Unohdin varmaan valtavan läjän tarpeellisia ominaisuuksia ja taitoja, joten täydentäkää..

Ei keskity nurmiporaamiseen vaan kehen tahansa:

- Riittävä määrä riittävän laadukasta unta.
- Rakkaus ja seksi.
- Aivotoiminnan tehokkuuden parantaminen.
- Tupakan, nuuskan, alkoholin yms. jättäminen.
- Ajankäytön optimoinnissa läheisten kanssa treenaaminen.

 

[Sardaukar]

Ei keskity nurmiporaamiseen vaan kehen tahansa:

- Riittävä määrä riittävän laadukasta unta.
- Rakkaus ja seksi.
- Aivotoiminnan tehokkuuden parantaminen.
- Tupakan, nuuskan, alkoholin yms. jättäminen.
- Ajankäytön optimoinnissa läheisten kanssa treenaaminen.

Kännissä snagarilla on hauskempi treenata. Motoriikasta ja tekniikasta löytyy ihan uusia ulottuvuuksia Toimii myös aivotoiminnan kehittämisessä, saa ns. "hyviä ideoita" Voi myös kokeilla iskeä jonkun ison karjun muijaa, niin tulee se rakkaus ja seksi myös.

Noh, leikki leikkinä, hyviä ajatuksia.

Mutta jossain väijyssä homma alkaa olla ohi, jos joku pätevä saa yllätysmomentin ns. "0-dark hour".

 

[vastarannankiiski]

Ei ainakaan minulla ole oikeasti kuutta tuntia aikaa harrastaa, kun pitää laskea matkat kans
Tunti matkoihin ja parin tunnin hätäiset sra-treenit, niin sinne meni jo puolet tuosta.

Yksi hyvä "ilmaisen" treenin vinkki perheellisille on viikonloppuiset retket lähimaastoon lapsukaisten kanssa. Isi tietysti kantaa kamppeet ja rinkkaan voi piilottaa lisäksi sopivan määrän levypainoja, niin päästään peruskestävyyden puolelle..
Samalla voi opettaa lapsukaisille suunnistusta, tulentekoa jne..

EDIT
Eikä ole poissa henkilökohtaisesta ajasta

Mulla menee ampumaratareissuun melkein 8h matkoinen. Sisältää melkein 250km ajoa. Päivän homma.

Ipanoiden kanssa liikkumiseen, olen joskus lainannut lapsia siihen hommaan. Kärryihin vauva tai taapero ja juoksemaan. On muuten raskasta, ottaa pohkeisiin ja on tavallisilla rattailla tai kärryillä melko lailla perseestä. Silleen hyvällä tavalla.

 

[vastarannankiiski]

- Tupakan, nuuskan, alkoholin yms. jättäminen.

Absolutisimiin näiden kanssa ei tarvitse mielestäni ryhtyä mutta päivittäiskäyttö pitää jättää ehdottomasti pois siitä olen samaa mieltä. "Kuuluu juhlaan mutta ei arkeen" on hyvä nyrkkisääntö. Jos käy vaikka 4-6/krt vuodessa radalla ja silloin tulee vedettyä tupangia ja läträttyä viinalla niin se ei haittaa isossa kuvassa kenenkään kondista ja kehitystä. Tai lauantaina saunakalja tai pari ei missään nimessä haittaa.