vlad
Respected Leader
Suomeen kohdistuvasta hybridivaikuttamisesta on oma ketjunsa, siinä on sivuttu myös EU:hun kohdistuvaa hybridivaikuttamista, mutta mielestäni aihe vaatii oman ketjunsa koska Venäjä eri puolueille ja NGO-toimijoille kohdistamansa tuen avulla pyrkii vaikuttamaan EU:ssa harjoitettuun politiikkaan sekä EU:n Venäjään kohtaan harjoittamaan politiikkaan.
Aihe nousi entistäkin ajankohtaisemmaksi paristakin syytä johtuen. Ensinnä Telegraphin uutinen
Russia accused of clandestine funding of European parties as US conducts major review of Vladimir Putin's strategy.
Josta ainakin minulle nousee mieleen myös ajatus siitä, että pitäisikö EU:n itsensä tavalla tai toisella olla aktiivinen ja tutkia eri puolueiden saaman rahoituksen taustoja ja etenkin sitä mikä osa rahoituksesta tulee ulkovaltojen taholta - tehdä siis itsenäisiä päätöksiä ja linjanvetoja sen sijaan, että on "sivustaseuraaja" asiassa mikä koskettaa erityisesti sitä itseään.
Telegraphin artikkeliin liittyen, Wilfried Martens Centre for European Studies on tehnyt laajan analyysin Venäjän ja eurooppalaisen äärioikeiston yhteistyöstä: http://www.martenscentre.eu/sites/d...tical-parties-in-europe-and-putins-russia.pdf
Vaikka koko tekstiä ei jaksaisikaan lukea, kannattaa vähintäänkin lukea (ajatuksella) Policy recommendations sivulta 58/59. Neljä merkityksellistä kohtaa poimittu esille:
Stress the importance of political debate.
Inform civil society as part of a general communication strategy.
Expose financial contacts more clearly.
Confront Russian representatives with inconsistencies.
Venäjän EU:hun kohdistamassa vaikuttamisessa tämä on yksi elementti - vaikuttaminen puolueiden ja NGO-toimijoiden osalta, Martens Centren analyysissä keskitytään tiiviisti puolueiden kautta harjoitettuun vaikuttamiseen. Venäjällä on toki muitakin vaikuttamisen keinoja - energiapolitiikka on eräs sellainen ja tänä päivänä - viime vuoden tapahtumien seurauksena - jokaisen on syytä muistaa se, että nyt energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. tämä aspekti on huomioitava ja EU:ta kollektiivisemmin tämä koskettaa energiakytkösten myötä.
Kauppalehti: Komissio ei usko Nord Streamin putkeen.
"Sisäisen asiakirjan mukaan kaasu-putki on osa Venäjän hajota ja hallitse -strategiaa.
...
Komission asiakirjassa todetaankin, että putkihanke on omiaan kylvämään riitaa jäsenmaiden välille.
”Jälleen kerran Venäjän hajota ja hallitse -strategia on toiminut, kun se pystyy nopeasti siirtymään yhdestä energiahankkeesta [EU-lainsäädäntöön törmänneestä South Streamista] toiseen”, asiakirjassa todetaan.
Komissio on toistuvasti ilmaissut kriittisen kantansa hanketta kohtaan, ja asiakirja avaa ajattelun taustoja. Samalla paperissa todetaan, ettei komissiolla ole keinoja hankkeen pysäyttämiseksi. Kyseessä on yksityinen hanke, jota rahoittavat Gazpromin lisäksi Shell, E.On, Basf, OMV ja Engie. Paperissa arvioidaan, että yhtiöiden tuki liittyy Venäjällä olevien investointien ja kaasunetsintälupien turvaamiseen.
Komissio arvioi, onko putkihanke EU-lainsäädännön mukainen."
Tietenkin EU:hun voi kohdistua hybridivaikuttamista myös muilta tahoilta - Turkki tulee ensinnä mieleen maasta, jossa voisin kuvitella olevan halua vaikuttaa eurooppalaiseen päätöksentekoon, mutta tässä avausviestissä kohdistin huomion nyt pariin viimepäivien uutiseen joissa kiinnitetään huomiota Venäjän EU:hun kohdistamiin toimiin. Niinpä en halunnut otsikossa määrittää mitään tiettyä valtiota, joka pyrkii vaikuttamaan eurooppalaiseen päätöksentekoon, halukkaita kun on useita eivätkä niiden tarkoitusperät välttämättä ole yhtenevät. Yhteistä on se, että EU:hun pyritään vaikuttamaan ulkopuolelta ja tämä heijastelee sitten tavalla tai toisella myös Suomeen - tietyissä tapauksissa Suomi voi olla "asema maa", jonka kautta pyritään vaikuttamaan eurooppalaiseen päätöksentekoon.
vlad
Aihe nousi entistäkin ajankohtaisemmaksi paristakin syytä johtuen. Ensinnä Telegraphin uutinen
Russia accused of clandestine funding of European parties as US conducts major review of Vladimir Putin's strategy.
Josta ainakin minulle nousee mieleen myös ajatus siitä, että pitäisikö EU:n itsensä tavalla tai toisella olla aktiivinen ja tutkia eri puolueiden saaman rahoituksen taustoja ja etenkin sitä mikä osa rahoituksesta tulee ulkovaltojen taholta - tehdä siis itsenäisiä päätöksiä ja linjanvetoja sen sijaan, että on "sivustaseuraaja" asiassa mikä koskettaa erityisesti sitä itseään.
Telegraphin artikkeliin liittyen, Wilfried Martens Centre for European Studies on tehnyt laajan analyysin Venäjän ja eurooppalaisen äärioikeiston yhteistyöstä: http://www.martenscentre.eu/sites/d...tical-parties-in-europe-and-putins-russia.pdf
Vaikka koko tekstiä ei jaksaisikaan lukea, kannattaa vähintäänkin lukea (ajatuksella) Policy recommendations sivulta 58/59. Neljä merkityksellistä kohtaa poimittu esille:
Stress the importance of political debate.
Inform civil society as part of a general communication strategy.
Expose financial contacts more clearly.
Confront Russian representatives with inconsistencies.
Venäjän EU:hun kohdistamassa vaikuttamisessa tämä on yksi elementti - vaikuttaminen puolueiden ja NGO-toimijoiden osalta, Martens Centren analyysissä keskitytään tiiviisti puolueiden kautta harjoitettuun vaikuttamiseen. Venäjällä on toki muitakin vaikuttamisen keinoja - energiapolitiikka on eräs sellainen ja tänä päivänä - viime vuoden tapahtumien seurauksena - jokaisen on syytä muistaa se, että nyt energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. tämä aspekti on huomioitava ja EU:ta kollektiivisemmin tämä koskettaa energiakytkösten myötä.
Kauppalehti: Komissio ei usko Nord Streamin putkeen.
"Sisäisen asiakirjan mukaan kaasu-putki on osa Venäjän hajota ja hallitse -strategiaa.
...
Komission asiakirjassa todetaankin, että putkihanke on omiaan kylvämään riitaa jäsenmaiden välille.
”Jälleen kerran Venäjän hajota ja hallitse -strategia on toiminut, kun se pystyy nopeasti siirtymään yhdestä energiahankkeesta [EU-lainsäädäntöön törmänneestä South Streamista] toiseen”, asiakirjassa todetaan.
Komissio on toistuvasti ilmaissut kriittisen kantansa hanketta kohtaan, ja asiakirja avaa ajattelun taustoja. Samalla paperissa todetaan, ettei komissiolla ole keinoja hankkeen pysäyttämiseksi. Kyseessä on yksityinen hanke, jota rahoittavat Gazpromin lisäksi Shell, E.On, Basf, OMV ja Engie. Paperissa arvioidaan, että yhtiöiden tuki liittyy Venäjällä olevien investointien ja kaasunetsintälupien turvaamiseen.
Komissio arvioi, onko putkihanke EU-lainsäädännön mukainen."
Tietenkin EU:hun voi kohdistua hybridivaikuttamista myös muilta tahoilta - Turkki tulee ensinnä mieleen maasta, jossa voisin kuvitella olevan halua vaikuttaa eurooppalaiseen päätöksentekoon, mutta tässä avausviestissä kohdistin huomion nyt pariin viimepäivien uutiseen joissa kiinnitetään huomiota Venäjän EU:hun kohdistamiin toimiin. Niinpä en halunnut otsikossa määrittää mitään tiettyä valtiota, joka pyrkii vaikuttamaan eurooppalaiseen päätöksentekoon, halukkaita kun on useita eivätkä niiden tarkoitusperät välttämättä ole yhtenevät. Yhteistä on se, että EU:hun pyritään vaikuttamaan ulkopuolelta ja tämä heijastelee sitten tavalla tai toisella myös Suomeen - tietyissä tapauksissa Suomi voi olla "asema maa", jonka kautta pyritään vaikuttamaan eurooppalaiseen päätöksentekoon.
vlad
