http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219916-demokratian-halveksunta-ammattina
Demokratian halveksunta ammattina?
i
Demokratian halveksunta ammattina?
Oy Yleisradio Ab on ylpeänä esittänyt tällä viikolla oman erikoisen sovituksensa Aleksis Kiven kesäteatterinäytelmästä
”Selman juonet”.
Tämä rasavilli ilottelu masinoitiin tekemällä PS:n kansanedustajille lenseä kesähaastattelu, joka sokeroitiin mukavilla jutusteluilla. Haastattelun varsinainen koukku oli kysymys siitä pitäisikö Suomessa järjestää samanlainen kansanäänestys.
Tulokset, johon ei suinkaan saatu täydellistä otosta, esiteltiin sen jälkeen suurena uutisena. Ajatuksena oli tämän journalistiikan suursaavutuksen avulla lyödä kiilaa hallituspuolueiden väliin: perussuomalaisten kansanedustajat haluavat äänestystä! Sipilä taas ei. Oliko mahdollista kaataa hallitus tällä tavalla?
Yleisradion junailemassa kesärallatuksessa tosiasiat eivät olleet niin tärkeitä. Se, että PS:n puheenjohtaja oli todennut sen, että tällä hallituskaudella äänestystä ei tulisi, ei merkinnyt mitään. Oli vain saatava skuuppi, johon lopuksi houkuteltiin arvovaltainen tutkija toteamaan johdattelevilla kysymyksillä se, että hallitushan se tässä rakoilee.
Demokratian halveksunta ammattina
Tämän arvottoman kesäteatterikappaleen lähtökohtana oli Brexit - Iso-Britannian ero EU:sta. Jokainen ajatteleva henkilö on epäilemättä äimistellyt Brexit uutisointia: se oli aivan omaa luokkaansa. Ensimmäisen vilpittömän surun jälkeen toimittajat usuttivat kansan toivomaan sitä, että eroa ei tapahdukkaan, tai että kyseessä ei ollut suuri enemmistö tai että brittejä huijattiin äänestämään väärin.
Kysymys kuuluu: mistä näitä senttejä tulee? Mistä näitä demokratian halveksijoita riittää? Voiko kansanvallan ja demokratian halveksiminen olla ammatti? Miten on mahdollista, että valtamedia on näin pitkälle politisoitunut ja altis seuraamaan vallanpitäjiä? Tällä tavallahan näistä journalistiikan toivoista leivotaan tulevaisuuden totalitarismin toimittajia.
Politisoinut media
Entä miksi tämä kaikki? Miksi journalistiikan moraalia on venytettävä näin räikeästi? Miksi ”Selman juonet” oli pakko esittää?
Näyttää siltä, että tilanne on nyt kärjistymässä: syksyllä rämähtää!
Italian järjestelemättömät velat ovat saavuttaneet jo astronomiset mitat ja niitä ollaan kaatamassa EU-alueen veronmaksajien kontolle. Myös Espanja ja Portugali ovat syöneet enemmän kuin tienaavat. Syksyllä edessä on katastrofi, joka uhkaa kaataa koko eurojärjestelmän. Ongelmana on vain se, että Sipilän hallitus ei siihen voi suostua. EU:n on noudatettava omia periaatteitaan (no bailout).
On kuitenkin puolueita, jotka mielellään maksaisivat nämä uudet suolaiset laskut – kunhan vain pääsisivät hallitukseen.
Koko kevään ajan niin SDP kuin vihreät ovat viettäneet kabinettipolitiikan bakkanaalia: unelma uusista vaaleista elää. On keskusteltu ja flirttailtu eri puolueiden kanssa: kenen kanssa seuraava hallitus muodostetaan?
Myös media on kerta kaikkiaan päättänyt korjata omat virheensä. Se päästi PS-puolueen liian helpolla vuonna 2011 ja valitettavasti myös vuoden 2015 korjausliike epäonnistui. Nyt syksyllä on tilanne, jossa tarvittaisiin tottelevaista ja nöyräselkäistä hallitusta, joka maksaisi Italian vuosien rilluttelun.
Sipilän hallitus ei tähän lähde mutta ehkä jonkun toisen hallitus lähtisi? Ehkä Orpo-Rinteen koalitio lähtisi? Luvassa olisi mahtavia palkintoja: kun Katainen pääsi palkoille, niin ehkä joku muukin pääsisi? Kenelle koittaisi
la dolce vita?
On siksi hinnalla millä hyvänsä saatava aikaan bulevardiskandaaleja ja horjutettava hallitusta. Kun kansa äänesti väärin vuonna 2015, se voi ehkä äänestää oikein vuonna 2017?
Tarvitaan median ryhtiliikettä
Tällaisessa tilanteessa olisi hyvä, että mediasta löytyisi jonkinlainen ryhtiliike, joka kykenisi tarkastelemaan sen omaa tilaa kriittisesti ja avoimesti. Valitettavasti tässä tilanteessa se on miltei mahdotonta: valtamedian taloudellinen kriisi on vienyt sen jäseniltä mahdollisuuden riippumattomaan itsekriittiseen toimintaan. Parhaat toimittajat pyrkivät säilyttämään oman integriteettinsä joko vaikenemalla tai kiemurtelemalla.
Suurinta ääntä käyttävät tottelevaiset, serviilit ja matelevaiset – nämä meidän hovitoimittajamme, jotka veisaavat vallanpitäjien ja rahan virttä.
Selman juonet jatkuvat.
Arto Luukkanen
Järvenpää
