EU-kansanäänestys Suomessa, edut ja haitat

Äänestyksen ilmeisin haitta on tietenkin siinä, että jengi ei välttämättä perehdy asiaan ja äänestää väärin perustein. Jos juuri äänestyshetken aikoihin tapahtuu jotain niin äänestystulos on esim. erilainen kuin jos sama sattuma olisi tapahtunut 6 kk ennen tai jälkeen. Päivänpolitiikka ja tapahtumat vaikuttavat vaikka ei pitäisi.

Näinhän se epäilemättä on. Tietysti tämä ei ole estänyt julistamasta v. 1994 kansanäänestystäkään legiitiksi. Olisi tekopyhää julistaa että efekti on 'oikein' vain toiseen suuntaan.

Sveitsin kansanäänestyksistä sellainen erityispiirre että siellä pidetään suurena faux pasina jos vaihtoehtojen seurauksia selvitetään julkisuudessa etukäteen liian tarkasti. Se nimittäin viittaa siihen että johto on jo tehnyt päätöksen ja haluaa kansan vain toimivan kumileimaisimena. Tällainen tuntuu omaan korvaan käsittämättömänä, mutta sveitsiläisessä poliittisessa kulttuurissa 'sokkona' tehtyä päätöstä pidetään parempana.
 
Fixitin ja kansanäänestyksen johtohemmoista tulee mieleen entinen sirkutirehtööri, joka kailotti teltan ulkopuolella: Hyvät ihmiset, hyvät ihmiset, tulkaa katsomaan, tulkaa katsomaan miten suuri fakiiri Ahmet työntää kymmenen metriä hehkuvan kuumaa piikkilankaa kaverin perseeseen tuntematta itse kipua lainkaan!


Olen tunnustautunut sekä EU:n että euron kannattajaksi, mutta en fanaattiseksi. Kansantalous ei ole vahvinta alaani, joten en lukemistani jutuista huolimatta osaa täysin arvioida sen etuja ja haittoja. On tietysti niin, että jos euro ei jatkossa pelitä, niin se ei pelitä ja asialle on tehtävä jotain, mutta harkitusti. Suomi ei voi lähteä sooloilemaan vaikka menisi kuinka huonosti, se tulisi mielettömän kalliiksi ja markkinamme olisivat totaalisen sekaisin. Mahdolliset toimenpiteet olisi suoritettava koordinoidusti samanhenkisten maiden kanssa, joista päällimmäisenä tulee mieleen Saksa. Nykytilanteessa äänestys eurosta olisi pelkästään haitallinen ja palvelisi ainoastaan intohimojen nostajana.

Euroopan ja itse asiassa koko maailman taloudellinen tilanne on erittäin herkässä vaiheessa. Turvallisuuspoliittisesti Venäjä ajaa muuta Eurooppaa yhä ahtaammalle. Tähän saumaan Brexitin leviäminen heikentäisi entisestään vapaan Euroopan asemaa sekä taloudellisesti että turvallisuuspoliitisesti. Merkillepantavaa on, että sekä USA että Kiina toivovat Euroopasta yhtä neuvottelukumppania, ei sillisalaattia. USA toivoo lisäksi turvallisuuspoliittista yhtenäisyyttä sillä EU:n hajoaminen heikentäisi myös Nato kansallisten kiistojen noustessa jälleen tapetille. Venäjän edut ja haluthan me tunnemme! Nykytilanteessa äänestys EU:sta olisi pelkästään haitallinen ja palvelisi ainoastaan kansamme hajaannuksen ajajia.

Miksi sitten esimerkiksi suuri osa persuista ajaa näitä äänestyksiä? Persut ja persuministerit ovat hoitaneet leiviskänsä hallituksessa pääasiassa kunnialla, kuten myös Eduskunnan puhemies (-nainen), mutta samaa ei voi sanoa tavasta, jolla he saavuttivat vaalivoittonsa, se perustui fuulaan! Nyt kannatus on romahtanut, onko tavoitteena hajoittaa hallitus sopivalla hetkellä ennen seuraavia vaaleja ja ajaa sitten täysillä Fixitiä, jolloin tavoitteena olisi uusi "jytky"? Ei tämä ainakaan Suomen edun mukaista olisi! Väyrysen etu ei myöskään ole sama kuin Suomen etu.

Täytyy olla melkoisen aivoton puusilmä jos kuvittelee Brexit-äänestyksen lisänneen Suur-Britannian kansalaisten yksimielisyyttä, tulevaisuudeuskoa ja luottamusta politiikkaan ja poliitikkoihin. Maa on lähes hajoamisen partaalla kahteen tai jopa kolmeen osaan, kansalaiset sekä poliitikot käyvät kiivasta sanasotaa keskenään pankit ja kansainväliset yritykset pohtivat vaihtoehtojaan. Ei kai tässä taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomeen kaivata vastaavaa.

Ahmetin osalta ja perstuntumalta totean, että hän on väärässä myös oman "jälkikipunsa" suhteen.

Hittoon haaveet kansanäänestyksistä, odotetaan ja katsotaan miten Brexit ja kansainvälinen tilanne kehittyy!

Perusteltu ja selkeä vastaus.
 
Monissa kommenteissa on tämä: "odotellaan ja katsellaan"....tämä on viisasta EUn suhteen, mutta kotipesän kannalta "odottelu ja katselu" on ajettu kyllä päätyyn. Kunhan ei päättäjilläkin vain menne liikaa nyt -odottelun ja katselun- puolelle? Nyt jos koskaan on aika pistää omia asioitaan järjestykseen, antaa muiden odotella ja katsella vaikka seuraavaan Harmagedoniin.

Fixitiin pitää olla kyllä selvä, konkreettinen näkymä silmänaloissa, että siihen kannattaa ryhtyä. Persu saattaa nyt vapauttaa pullonhengen, joka ei enää sitten suostu menemäänkään takaisin puteliin. Sopivalla asettelulla äänestyksessä voi käydä kuinka vaan.
 
Persu saattaa nyt vapauttaa pullonhengen, joka ei enää sitten suostu menemäänkään takaisin puteliin.

EU omilla touhuillaan on tämän "pullonhengen" päästänyt vapaaksi, ei PS puolue, ja jota Juncker ym muut "fiksut komissaarit" lausunnoillaan ovat lietsoneet vauhtiin...
 
Fixitin ja kansanäänestyksen johtohemmoista tulee mieleen entinen sirkutirehtööri, joka kailotti teltan ulkopuolella: Hyvät ihmiset, hyvät ihmiset, tulkaa katsomaan, tulkaa katsomaan miten suuri fakiiri Ahmet työntää kymmenen metriä hehkuvan kuumaa piikkilankaa kaverin perseeseen tuntematta itse kipua lainkaan!


Olen tunnustautunut sekä EU:n että euron kannattajaksi, mutta en fanaattiseksi. Kansantalous ei ole vahvinta alaani, joten en lukemistani jutuista huolimatta osaa täysin arvioida sen etuja ja haittoja. On tietysti niin, että jos euro ei jatkossa pelitä, niin se ei pelitä ja asialle on tehtävä jotain, mutta harkitusti. Suomi ei voi lähteä sooloilemaan vaikka menisi kuinka huonosti, se tulisi mielettömän kalliiksi ja markkinamme olisivat totaalisen sekaisin. Mahdolliset toimenpiteet olisi suoritettava koordinoidusti samanhenkisten maiden kanssa, joista päällimmäisenä tulee mieleen Saksa. Nykytilanteessa äänestys eurosta olisi pelkästään haitallinen ja palvelisi ainoastaan intohimojen nostajana.

Euroopan ja itse asiassa koko maailman taloudellinen tilanne on erittäin herkässä vaiheessa. Turvallisuuspoliittisesti Venäjä ajaa muuta Eurooppaa yhä ahtaammalle. Tähän saumaan Brexitin leviäminen heikentäisi entisestään vapaan Euroopan asemaa sekä taloudellisesti että turvallisuuspoliitisesti. Merkillepantavaa on, että sekä USA että Kiina toivovat Euroopasta yhtä neuvottelukumppania, ei sillisalaattia. USA toivoo lisäksi turvallisuuspoliittista yhtenäisyyttä sillä EU:n hajoaminen heikentäisi myös Nato kansallisten kiistojen noustessa jälleen tapetille. Venäjän edut ja haluthan me tunnemme! Nykytilanteessa äänestys EU:sta olisi pelkästään haitallinen ja palvelisi ainoastaan kansamme hajaannuksen ajajia.

Miksi sitten esimerkiksi suuri osa persuista ajaa näitä äänestyksiä? Persut ja persuministerit ovat hoitaneet leiviskänsä hallituksessa pääasiassa kunnialla, kuten myös Eduskunnan puhemies (-nainen), mutta samaa ei voi sanoa tavasta, jolla he saavuttivat vaalivoittonsa, se perustui fuulaan! Nyt kannatus on romahtanut, onko tavoitteena hajoittaa hallitus sopivalla hetkellä ennen seuraavia vaaleja ja ajaa sitten täysillä Fixitiä, jolloin tavoitteena olisi uusi "jytky"? Ei tämä ainakaan Suomen edun mukaista olisi! Väyrysen etu ei myöskään ole sama kuin Suomen etu.

Täytyy olla melkoisen aivoton puusilmä jos kuvittelee Brexit-äänestyksen lisänneen Suur-Britannian kansalaisten yksimielisyyttä, tulevaisuudeuskoa ja luottamusta politiikkaan ja poliitikkoihin. Maa on lähes hajoamisen partaalla kahteen tai jopa kolmeen osaan, kansalaiset sekä poliitikot käyvät kiivasta sanasotaa keskenään pankit ja kansainväliset yritykset pohtivat vaihtoehtojaan. Ei kai tässä taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomeen kaivata vastaavaa.

Ahmetin osalta ja perstuntumalta totean, että hän on väärässä myös oman "jälkikipunsa" suhteen.

Hittoon haaveet kansanäänestyksistä, odotetaan ja katsotaan miten Brexit ja kansainvälinen tilanne kehittyy!

Juuri näin..

Itse olen jopa tiukemmin EU:n ja Euron puolella. Muutamasta pikkusyystä..

EU puolesta (ja osin NATOnkin):
1. Suomi on muuhun Eurooppaan nähden meren takana oleva pieni pohjoinen maa, jossa asuu pieni muutaman miljoonan asukkaan kansa. Joka kuitenkin pyrkii pyrkii olemaan vapaa markkinatalous ja demokratia. Suomi on geopoliittisesti ajatellen kuin luotu Venäjän luoteiseksi rajamaaksi. Tästä johtuen olemme joutuneet taistelemaan idän innokkaita valtaajia vastaan jo ainakin tuhat vuotta.
2. Loppuviimeksi Eurooppa ei Suomea erityisemmin tarvitse. Ei meitä siellä kukaan sure tai kaipaa jos haluaisimme jäädä omillemme sekä tulevaisuudessa osaksi Venäjää. Näin on jo käynyt muille suomensukuisille kansoille Pohjoisvenäjällä ja osin Siperiassakin. Olihan Suomi jo reilun vuosisadan (1809 - 1917) osana Venäjän imperiumia. Käytännössä Venäjä on jo viime vuosisatojen aikana lohkaissut suuren osan perinteistä suomalaisten/Suomen lähisukuisten kansojen aluetta (karjalan, Inkerinmaan, Itä-Karjalan jne.)
3. Olemme kuitenkin oma erillinen kansa Pohjois-Euroopassa joka on kyennyt ylläpitämään oman itsenäisen kulttuurinsa käytännössä vain tukeutumalla eurooppalaisiin kauppakumppaneihin sekä aikaisemmin myös valtiollisella tasolla Ruotsiin. Pysyäksemmme jatkossa itsenäisenä se on mahdollista vain osana EU:n/länsimaisen poliittisia rakenteita..

Sekä EURO:n puolesta:

1. Maailma on kehittynyt täysin erilaiseksi viimeisen 150 vuoden aikana. Nykyään talouselämä on globaalia jopa pienille yrittäjille ja liiketoiminnalle. Suomen valtio (kansantalous) itsessään on kooltaan pienempi kuin monet yksittäiset ylikansalliset yritykset. Pieni valuutta-alue on aina muiden armoilla, eikä kykene ylläpitämään liiketoiminnalle ja investoinneille välttämätöntä vakautta omalla talousalueellaan. Jos olisimme oman valuutan varassa, suomalaiset yrityksetkin (ylikansallisesti toimivat) joutuisivat käyttämään muuta kuin kotimaan valuuttaa liiketoiminnassaan.

2. Devalvaatio-vetoinen talous (myös ns. kellutus) ei nykymaailmassa anna enää samanlaisia etuja liike-elämälle kuin joskus aikoinaan. Jotka nekin olivat enemmän kuin kyseenalaisia. Nykyisellään devalvaatio ei antaisi pysyviä kilpailuetuja yrityksille ja kaupalle. Se johtaisi vain työntekijöiden ostovoiman heikkenemiseen, palkkojen ja eläkkeiden reaalitason alentumiseen. Käytännön tasolla devalvaatio johtaa vain ja ainoastaan siihen että rikkaat rikastuvat entisestään ja köyhät köyhtyvät. Mutta ehkä vasemmiston sekä persujen kannattajat haluavat juuri tällaista kehitystä.

3. Käytännössä yrittäjille ja kansalaisillekin on varsin samantekevää minkä niminen valuutta on käytössä. Kunhan se on A)mahdollisimman laajalti käytössä ja
B)sen arvo säilyy globaalisti mahdollisimman vakaana.

Tavallisten kansalaisten osalta toivoisin että katsottaisiin tarkkaan mitä esim. Brittien osalta tapahtuu. Heillä on kuitenkin jo lähtökohdiltaan reilut 10 x Suomea suurempi kansantalous mutta sekin on vielä pieni tekijä globaalin talouden laineilla. Mutta. loppuviimeksi jokainen kansa päättäkööt itse asioistaan, menipä sitten syteen tai saveen..
 
Median pitäisi nyt tiukata näiltä kansanäänestyksen kannattajilta suoraan, että pitäisikö Suomen erota Euroopan rahaliitosta. Kyllähän kansanedustajan pitää osata muodostaa mielipiteensä ilman kansanäänestystäkin. Kansanäänestyksen vaatiminen asiassa kuin asiassa antaa sellaisen vaikutelman, ettei itse haluta ajaa täysillä kyseistä asiaa, vaan ulkoistetaan päätöksenteko kansalle. Lisäksi median pitäisi vaatia kansanedustajia kuvaamaan Euro-eron odotetut seuraukset.

Näin. Ja sama pitäisi tehdä toisinpäin, myös jäämisen kannattajille.

Ylipäänsä poliitikot saisi pistää vähän paremmin tiukille ihan kaikista kannoista tärkeisiin asioihin. Sen sijaan toimittajat tuntuvat aina keksivän jonkin "skandaalin" josta keskitytään vittuilemaan yksittäisille poliitikoille / puolueelle sen sijaan että oikeasti ajaisivat laajalla rintamalla sitä että kantoja pitää selittää ja avata ja jos kritisoi jotain, niin esittää konkreettinen suunnitelma tilalle.
 
Tunteet ovat osa ihmistä ja tunteet sinänsä ei ole huono peruste. Ihminen tässä äänestää ja vaikka kuinka tunnekin olisi pelissä, tunnetasonkin validius vaihtelee. Esim. tunnettu rakkaus isänmaata kohtaan, pelko työpaikasta tai tunnettu inho kaukaista hallintojärjestelmää kohtaan ovat enemmän valideja pointteja kuin esim. inho EU-mannekiini Stubbia kohtaan. Tunteita ei voi erottaa pois kokonaan ja mielestäni kyse ei ole tunne/järki-vastakkainasettelusta.

Se on oikeasti hankalaa, kun jokin asia henkilöityy vahvasti johonkin ihmiseen. Äänestyspäätöksiin voi vaikuttaa jopa se, että tietää jonkun kannan johtavan siihen että joku omahyväinen ja kiistelty tyyppi vetää sen omaksi saavutuksekseen ja henkilökohtaiseksi luottamuslauseeksi. Jos äänestettäisiin EU-erosta niin äänestäisin että ei erota (tämänhetkisen tiedon ja tilanteen mukaan) mutta ärsyttäisi jo vaalikopissa se, miten jotkut EU-fanaatikot tulevat tulkitsemaan tuloksen avoimeksi mandaatikseen ajaa kaikkia mahdollisia liittovaltiosekoiluja eteenpäin ja oletettavasti myös joku Juhana Vartiaisen tyyppinen kaveri innostuu oikein olan takaa vittuilemaan ja puhumaan alentavasti niistä, jotka ovat sitten äänestäneet "väärin".

Hienosti on esim. briteissä joku UKIP ottanut "ansiokseen" äänestystuloksen vaikka on hyvin tiedossa että siihen vaikuttivat suurimmaksi osaksi ihan toiset piirit.

Näiden ihmisten pitäisi ymmärtää pitää etäisyyttä ajamaansa asiaan ja tajuta, että jos vaakakuppi kallistuu karkeasti siihen suuntaan niin ei voida tulkita niin että nyt on "piikki auki" vetää laitaan asti kaikki kiistanalaiset asiat. Juurikin Alexander Stubb voisi hyvinkin olla tämäntyyppinen hahmo.
 
Monissa kommenteissa on tämä: "odotellaan ja katsellaan"....tämä on viisasta EUn suhteen, mutta kotipesän kannalta "odottelu ja katselu" on ajettu kyllä päätyyn. Kunhan ei päättäjilläkin vain menne liikaa nyt -odottelun ja katselun- puolelle? Nyt jos koskaan on aika pistää omia asioitaan järjestykseen, antaa muiden odotella ja katsella vaikka seuraavaan Harmagedoniin.

Fixitiin pitää olla kyllä selvä, konkreettinen näkymä silmänaloissa, että siihen kannattaa ryhtyä. Persu saattaa nyt vapauttaa pullonhengen, joka ei enää sitten suostu menemäänkään takaisin puteliin. Sopivalla asettelulla äänestyksessä voi käydä kuinka vaan.

Suomalaiset yritykset pärjäävät jatkossa hyvin. Kilpailukykyä on tavoiteltu ja saavutettu. Monilta osin ollaan jo Saksan tasolla. Se riittää Euroalueella ns. eliittiin. Euron kelluessa Suomen kilpailukyky muuhun maailmaan nähden vain paranee. Kunhan vain pidämme jatkossa oman kilpailukykymme parempana suhteessa muihin eurooppalaisiin kilpailijoihin.

Suomen keskeisimmät ongelmat ovat julkishallinnossa.

Niiden korjaaminen on täysin meidän omissa käsissämme. EU:ia tai Euro-valuuttaa on turha huutaa syyllisiksi siihen että meillä Suomessa jaetaan kansalaisille enemmän sosiaaliturvaa ja muita etuuksia kuin yhteiskunnalla on tuloja. Erotus kustannetaan ottamalla lisää velkaa. Suomen kokonainveroaste on jo maailman korkein. Siksi ei enää ole mahdollista nostaa verotusta. Se johtaisi myös yksityisen sektorin kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Suomelle olisi parasta jos EU:sta kehittyisi mahdollisimman nopeasti liittovaltio. Verot harmonisoitaisiin koko EU:n alueella. Se olisi ilon päivä suomalaisille veronmaksajille. Sosiaaliturva toteutettaisiin keskimääräisellä eurooppalaisella tasolla. Siinäkään tuskin jäisimme häviäjiksi.

Kaiken lisäksi EU:n liittovaltio olisi turvallisuuspoliittisesti vahva kaikkia mahdollisia uhkia vastaan.
 
Kun kerran äänestin EU-jäsenyyden puolesta niin miksi en saisi äänestää uudelleen eron puolesta tai eroa vastaan?

Jottei tulisi jälkipulinoita niin kansanäänestyksissä pitäisi soveltaa 2/3 määräenemmistö -periaatetta. Muuten kansaa jaetaan eikä Suomi kaipaa sellaista. Viimeisen vuoden aikana on jo tehty riittävästi virheitä mm. hallitsemattoman maahantulon suhteen ja jaettu kansaa, lisää ei tarvita.
 
Suomen keskeisimmät ongelmat ovat julkishallinnossa. Niiden korjaaminen on täysin meidän omissa käsissämme.
Mitäs tämä täällä tekee?
Otsikon aiheena on keskustella EU:n eroamisen haitoista ja mikäli siihen sekoitetaan kansallisia ongelmia niin homma menee juuri siihen väärään suuntaan mitä niomenomaan ei haluta vaikuttamaan.
Eli katse palloon, siis EU:hun.
 
Mitäs tämä täällä tekee?
Otsikon aiheena on keskustella EU:n eroamisen haitoista ja mikäli siihen sekoitetaan kansallisia ongelmia niin homma menee juuri siihen väärään suuntaan mitä niomenomaan ei haluta vaikuttamaan.
Eli katse palloon, siis EU:hun.

Muuten samaa mieltä, mutta EU-direktiivien tyhmästä toteuttamisesta ja omista kansallisista lisäyksistä johtuvat ongelmat menevät ehkä sekä kansallisten ongelmien että keppihevosena käytetyn EU-keskustelun piikkiin.
 
Kun kerran äänestin EU-jäsenyyden puolesta niin miksi en saisi äänestää uudelleen eron puolesta tai eroa vastaan?

Ei millään pahalla, mutta tuo ei ole mikään argumentti eikä tuossa ole mitään logiikkaa.

Vastaavasti:

- britti voisi sanoa: koska kerran äänestin EU-jäsenyyttä vastaan, niin miksi en saisi äänestää uudelleen eron puolesta tai eroa vastaan

- ruotsalainen voisi sanoa: koska kerran äänestin oikeanpuoleisen liikenteen puolesta, niin miksi en saisi äänestää uudelleen paluusta vasemmanpuoliseen liikenteeseen. (tai ydinvoimasta, mikä osoitti mitä kansanäänestys on pahimmillaan)

- tai mä voisin vaatia oikeutta saada äänestää kieltolain palauttamisesta...

Vai oliko se pointti, että sinä tai minä olemme äänestäneet? Silloinhan useiden brittien vaatimus saada äänestää uudelleen olisi legit.

jne.
 
Muuten samaa mieltä, mutta EU-direktiivien tyhmästä toteuttamisesta ja omista kansallisista lisäyksistä johtuvat ongelmat menevät ehkä sekä kansallisten ongelmien että keppihevosena käytetyn EU-keskustelun piikkiin.

Sikäli kyllä, että kansalaiset eivät aina tiedä, mikä on EU-byrokratiaa ja mikä kansallista lapinlisää. Tästä joku tutkiva journalisti saisi mojovan jutun. Tarvittaisiin uusi Hannu Karpo vähän tekemään "kirveelle töitä". Miten äänestäisi mökkiläinen, joka juuri kunnan valvonnassa laittaa jätevesisysteemiin 7000 euroa ja naapuri laskee sadalle hehtaarille EU-tukipeltoa sammioittain sianpaskaa? Melkein arvaan.

Valvonta on omissa käsissämme. Ei EU:n byrokratia valvo mitään, vaan omat TE-keskukset kyttäävät ja kielivät, että nyt oli Törösen Oipalla yhden päivän puoli lehmää liian vähän. Jos Italiassa olisi näin innokas virkamies, taitaisi Camorran laki olla pian käytössä. EU voi lisätä byrokratiaa vaikka tuhatkertaisesti, mutta tuhat kertaa nolla ei ole mitään. Meillä se on 1000 × 100, kun oma hallinto saa intomoottorin oikein käyntiin.

En tarkoita, että pelaisimme filunkia, mutta virkamiehistömme ei käytä harkintavaltaa tarpeeksi asiakkaan eduksi, vahingoksi joskus ja se taas on mielivaltaa.

Kaikella tällä on vaikutuksensa mahdolliseen äänestyskäyttäytymiseen.

Olisiko parempi olla vain "omien direktiivien" varassa? Ei välttämättä, ja äänestäjälle pitäisi avata, missä asioissa virkamies on mennyt EU:n taakse piiloon.

Kansanäänestyksessä pienet asiat ratkaisisivat. Tulos olisi silti arvattavissa. Suomessa isänmaan kohtalonkysymykset ratkaisee kaksi laitosta: Sanoma Oy ja Yle.
 
Mitäs tämä täällä tekee?
Otsikon aiheena on keskustella EU:n eroamisen haitoista ja mikäli siihen sekoitetaan kansallisia ongelmia niin homma menee juuri siihen väärään suuntaan mitä niomenomaan ei haluta vaikuttamaan.
Eli katse palloon, siis EU:hun.

Juuri siksi koska EU:n liittovaltiokehitys on ainoa oikea ratkaisu Suomelle jos aiomme saada taloutemme kuntoon.

Siis koko EU-alueen kattava yhtenäinen verotus, jossa olisi mahdollisesti joku osavaltiokomponenti tai erillinen valtiokohtainen osuus. Vrt. valtion vero + kunnallisvero. EU:ssa voisi olla EU:n liittovaltioverotus joka olisi kaikille sama ja lisäksi valtiokohtainen verotus jossa otettaisiin tietyssä määrin huomioon osavaltiokohtainen eroavaisuus.

Näin suomalaiset olisivat tasavertaisia muun Euroopan kansalaisten kanssa verorasituksen osalta.

Luonnollisesti samassa remontissa tulee korjata myös kansallista palvelu-/sosiaalipakettia siten että se kyetään kustantamaan kunkin osavaltion omilla verotuloilla.

Jos topic'issa keskustellaan Unionista eroamisesta niin totta kai siinä pitää kyetä ottamaan kantaa myös eron vaihtoehtoihin.
 
Jatkan vielä tuohon edelliseen viestiini, kun tuli pieni keskeytys väliin...

Siis jos meillä halutaan kansanäänestystä (neuvoa-antavaa?) niin sen yhteydessä tulisi kyllä tehdä selväksi että mistä asiassa on kysymys. Eroaminen pelkästään eron vuoksi ei ole järkevää.

Kansalaisilta voisi varsin hyvin kysyä (neuvoa-antava kansanäänestys) seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä mielipidettä.

A) Tulisiko Suomen erota EU:sta ja neuvotella kauppasuhteet uudelleen EU:n tai EU:n jäsenmaiden kanssa.
B) Pitäisikö Suomen syventää yhteistyötä EU:n kanssa, esim. yhteisen verotuksen suuntaan jne. yhtenäistää sosiaaliturvaa jne.
C) Jatkaa yhteistyötä EU:ssa nykyiseltä pohjalta.

Näin kansalaisilla olisi todellisia vaihtoehtoja valittavana.

Ei kai siinä ole mitään järkeä jos ryhdymme topic-ketjussa, keskustelun sijaan, ylistämään vain yhtä vaihtoehtoa.
 
Italian pankkien ongelmat ovat toki vaikeita, mutta suurimmasta osasta ongelmia päästäisiin jo pelkällä roskapankin perustamisella.

Katseet kannattaa sen sijaan kääntää Deutsche Bankiin, joka on tällä hetkellä pääomavajeen vuoksi erittäin vakavassa vaarassa kaatua. Ottaen huomioon sen, että DB on n. viisi kertaa vuonna 2008 kaatuneen Lehman Brothersin kokoinen ja vielä tiukemmin sidoksissa globaaleihin rahoitusmarkkinoihin, niin käytännössä pankki jouduttaisiin pelastamaan Saksan valtion ja mahdollisesti EU:n jäsenmaiden rahoilla.

http://www.bloomberg.com/news/artic...problems-may-be-insurmountable-berenberg-says
 
Miten äänestäisi mökkiläinen, joka juuri kunnan valvonnassa laittaa jätevesisysteemiin 7000 euroa ja naapuri laskee sadalle hehtaarille EU-tukipeltoa sammioittain sianpaskaa? Melkein arvaan.

Just. Ja näitä hölmöntölväyksiä ei pidä vaan saatana niellä. Niistä pitää koroittaa äänensä ja vaikka viimein kieltää paskaosuuskunnan kaivuria poikkeamaan omille mailleen. Tiedän tapauksia ja eivätpä ole ainakaan vielä käräjille joutuneet.
 
No niin, tämä keskustelu voidaan julistaa päätetyksi. Kaija Ahtela ei petä (Kauppalehti, 12.7.2016).

:salut:

2yxj11e.jpg


Adolf-Hitler-cosmo-code.jpg
 
Back
Top