EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kaira kirjoitti:
14/705. Siinä se painoarvo on.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin. Aikaisemmin oli 13/751 (= 1.73%). Jatkossa 14/705 (=1.99%) Pientä parannusta painoarvoon.

EU-mailla on paikkoja Euroopan parlamentissa seuraavasti vaalikaudella 2014–2019.[10] Paikkajako ei vastaa suoraan väkilukua, vaan pienillä mailla on suhteessa enemmän paikkoja kuin suurilla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_parlamentti
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse pienentäisin parlamenttia edelleenkin. Nytkin on vaikea muistaa, ketkä 13 edustajaa siellä edustavat.

Ja jakaisin EU-parlamentin vielä kahtia: ylähuone senaattoreineen Strasbourgiin ja alahuone supistettuna Brysseliin.
 
Suomi alkaa ajaa kesäajasta luopumista koko EU:ssa – kansallinen päätös ei riitä
MARRASKUUSSAeduskunta keskusteli kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin kesäajasta luopumista. Yli 70 000 kannatusilmoitusta kerännyt aloite jouduttiin kuitenkin hylkäämään, sillä Suomi ei voi yksin irtautua kesäajasta kansallisella päätöksellä. Viisareiden siirrosta säädetään EU-direktiivissä, joka sitoo Suomea EU:n jäsenmaana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä ne direktiivit sitovat, päinvastoin kuin on täälläkin väitetty. "Itsenäisen" maan kansalaisaloite lakimuutoksesta tyssäsi ylikansalliseen lainsäädäntöön.

Olisivatko Etelä-Euroopan maat "pyyhkineet perseensä moisella direktiivillä", onko tämä suomalaisten poliitikkojen salajuoni ja EU on syntipukki,pysähtyisikö kaikki kaupankäynti ja liikenne rajojemme ylitse jos tuo asia voitaisiin päättää omin voimin, siirtyisivätkö kellot muutoksen myötä näyttämään ikuisesti vuotta 1970?
 
Kaira kirjoitti:
Suomi alkaa ajaa kesäajasta luopumista koko EU:ssa – kansallinen päätös ei riitä


Kyllä ne direktiivit sitovat, päinvastoin kuin on täälläkin väitetty. "Itsenäisen" maan kansalaisaloite lakimuutoksesta tyssäsi ylikansalliseen lainsäädäntöön.

Olisivatko Etelä-Euroopan maat "pyyhkineet perseensä moisella direktiivillä", onko tämä suomalaisten poliitikkojen salajuoni ja EU on syntipukki,pysähtyisikö kaikki kaupankäynti ja liikenne rajojemme ylitse jos tuo asia voitaisiin päättää omin voimin, siirtyisivätkö kellot muutoksen myötä näyttämään ikuisesti vuotta 1970?
Klikkaa laajentaaksesi...

Älä sure, Helsinki varmaan siirretään Berliinin aikaan palkintona nöyrästä palvelusta.
 
Kuka jyrää kenet?

Suomesta tulee EU-puheenjohtaja kesällä 2019 erittäin sekavana aikana: eduskuntavaalit ja eurovaalit on juuri pidetty, komissio valitsematta ja lainsäädäntötyö puolihalvaannuksen tilassa. Tuleva EU-puheenjohtajuus työllistää suurlähettiläs Marja Rislakkia jo nyt.

Rislakille ovat tärkeitä länsimaiset perusarvot demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet. Mutta kiinalaiset näkevät asiat eri tavoin ja nyt esimerkiksi Itä-Euroopan rajapinnassa kilvoitellaan siitä, mikä järjestelmä on houkuttelevampi: suoraviivainen autoritaarisuus vai konsultoiva liberaali demokratia.

EU:ssa on juuri nyt sekä paljon optimismia ja uudistustarmoa että suurta huolta siitä, miten meidän käy. Siinä missä suomalainen pelkää EU:n isojen jyräävän meitin, EU itse saa pelätä jyrätyksi tulemista globaaleilla areenoilla. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005543999.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Juicen mukaan Heinola. https://www.youtube.com/watch?v=xAcu6P6WP4Q
 
Säästöpossu.

EU-komissio jalkautui Suomeen puhumaan Euroopan valuuttarahaston puolesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF huolehtii jatkossa vähemmän EU-maiden veloista. Sen sijaan EU perustaa oman rahastonsa, joka kulkee nimellä Euroopan valuuttarahasto EMF. EMF puolestaan on vasta suunnitelma, jota EU-komissio ajaa eteenpäin. EMF lainaisi rahaa kriisiin ajautuneille euromaille. Tätä varten EMF tarvitsee jäsenmailtaan rahaa. Kaikeksi onneksi sitä on olemassa jo nyt. Euromaat perustivat näet vuonna 2012 Euroopan vakausmekanismin, joka lyhennetään kirjaimin EVM.

EVM:n tavoite oli sama kuin tulevan EMF:n: pelastaa kriisiin joutuneita euromaita. Eurovaltiot sijoittivat EVM:ään pääomia 80 miljardia euroa, ja tarvittaessa EVM voi lainata markkinoilta rahaa 420 miljardia euroa ja lainata sitä eteenpäin kriisimaille. Jos Euroopan valuuttarahasto EMF toteutuu, EVM:n varat siirtyvät sen käyttöön. Samalla tapahtuu muuan merkittävä hallinnollinen muutos, koska EMF:stä tulee osa EU:ta. Päätökset tehtäisiin EU-parlamentissa ja EU-neuvostossa EU-lakien mukaisesti. Tarvittaessa voidaan turvautua nopeutettuun menettelyyn, jos kriisimaahan täytyy ohjata pääomia nopeasti.

– Kansallisilla parlamenteilla tulee olemaan avainrooli, ja sehän on ollut tärkeä asia Suomessa, Felke lisää.

https://www.verkkouutiset.fi/eu-uudistaa-sanahirvioitaan-emf-korvaa-evmn-ja-imfn-rooli-vahenee/
Klikkaa laajentaaksesi...

Avainrooli – rahakirstun avaajana.
 
Suomella on itselläänkin niin paljon velkaa että....
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF huolehtii jatkossa vähemmän EU-maiden veloista. Sen sijaan EU perustaa oman rahastonsa, joka kulkee nimellä Euroopan valuuttarahasto EMF. EMF puolestaan on vasta suunnitelma, jota EU-komissio ajaa eteenpäin. EMF lainaisi rahaa kriisiin ajautuneille euromaille. Tätä varten EMF tarvitsee jäsenmailtaan rahaa. Kaikeksi onneksi sitä on olemassa jo nyt. Euromaat perustivat näet vuonna 2012 Euroopan vakausmekanismin, joka lyhennetään kirjaimin EVM.

EVM:n tavoite oli sama kuin tulevan EMF:n: pelastaa kriisiin joutuneita euromaita. Eurovaltiot sijoittivat EVM:ään pääomia 80 miljardia euroa, ja tarvittaessa EVM voi lainata markkinoilta rahaa 420 miljardia euroa ja lainata sitä eteenpäin kriisimaille. Jos Euroopan valuuttarahasto EMF toteutuu, EVM:n varat siirtyvät sen käyttöön. Samalla tapahtuu muuan merkittävä hallinnollinen muutos, koska EMF:stä tulee osa EU:ta. Päätökset tehtäisiin EU-parlamentissa ja EU-neuvostossa EU-lakien mukaisesti. Tarvittaessa voidaan turvautua nopeutettuun menettelyyn, jos kriisimaahan täytyy ohjata pääomia nopeasti.

– Kansallisilla parlamenteilla tulee olemaan avainrooli, ja sehän on ollut tärkeä asia Suomessa, Felke lisää.
Klikkaa laajentaaksesi...
.. meillä on tuskin mahdollista jäädä tämän järjestelmän ulkopuolelle. Tästä on hyötyä myös meille.

Suomella olisi tässä yhteydessä mahdollista toimia siten että monissa muissa asioissa päätäntävaltaa lisättisiin yksityisille valtioille. Nykyään ajetaan liikaa kansalliseen ja alueelliseen päätösvaltaan kuuluvia asioita EU:n kautta. Näin ikään kuin ohitetaan yksittäisten valtioiden lainsäädäntö/eduskunta/parlamentit jne.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Yksi maa, yksi kansa, yksi aika.
Klikkaa laajentaaksesi...

Keskieuroopan aikaan siirtyminen olisi kyllä melkoista typeryyttä. Suurin osa maasta joutuisi elämään pimeydessä puolet vuodesta.

On kuvaavaa että Pakarinen perustelee muutosta sillä miten kätevää se olisi Brysselissä elävän kannalta. Ilmeisesti ei ole niin väliä, miltä se tuntuu Suomessa elävän kannalta.
 
fulcrum kirjoitti:
Keskieuroopan aikaan siirtyminen olisi kyllä melkoista typeryyttä. Suurin osa maasta joutuisi elämään pimeydessä puolet vuodesta.

On kuvaavaa että Pakarinen perustelee muutosta sillä miten kätevää se olisi Brysselissä elävän kannalta. Ilmeisesti ei ole niin väliä, miltä se tuntuu Suomessa elävän kannalta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ottamatta kantaa itse ehdotukseen, kun joulukuussa valoa on pohjoisessa noin 10-14 ja etelässä noin 09-15, millä laskuopilla suurin osa maasta eläisi puoli vuotta pimeydessä jos kelloja siirrettäisiin tunti taaksepäin?
 
https://www.kansalainen.fi/itavalta-liittyy-keski-euroopan-siirtolaisvastaiseen-blokkiin/
Itävalta liittyy Keski-Euroopan siirtolaisvastaiseen blokkiin
Klikkaa laajentaaksesi...
30.1.2018 23:23
Petri Saarela
D_KOS20180130017-990x556.jpg
Kuva Szilárd Koszticsák/ MTI
Itävallan liittokansleri kertoi tänään tukevansa Visegrád-maita ja sanoi, että EU:n turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitusjärjestelmä ei toimi.
Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz tapasi tiistaina Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Wienissä. Siirtolaiskriisin alusta saakka Visegrád-maat (Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari) ovat vastustaneet EU:n siirtolaispolitiikkaa, ja nyt Itävallan liittokansleri tuki avoimesti V4-ryhmän tiukkaa kantaa siirtolaisuuteen.
Kurz sanoi olevansa V4-maiden kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitus ei toimi, ja että EU:n ulkorajoja tulee vahvistaa.
Näytä kuva Twitterissä

https://twitter.com/RegSprecher_AT/status/958404866417811456
Peter Launsky

✔@RegSprecher_AT

Chancellor @sebastiankurz had a constructive working meeting with the Hungarian Prime Minister Viktor Orban today. It was an open discussion not only about similar positions like our common efforts to secure the EU’s external borders & stop illegal migration 1/2
20.21 - 30. tammikuuta 2018
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys



Kurz sanoi myös Itävallan voivan toimia siltana Visegrád-maiden sekä Länsi-Euroopan välillä.
Bulgaria ja Kroatia ovat myös ottaneet V4-maiden kannan siirtolaisuuteen ja ovat ilmoittaneet vastustavansa EU:n turvapaikanhakijoiden pakollista uudelleensijoittamista EU-jäsenmaihin.
Washington Post
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.kansalainen.fi/mita-tapahtuu-brittien-paikoille-eu-parlamentissa/
 
Budjettivaroja tukiaisista puolustukseen ja ulkorajojen valvontaan. Suunta on oikea.

EU-parlamentti valmistelee EU:n seuraavaa 2020 voimaan tulevaa budjettia, josta käydään vilkasta keskustelua Brysselissä. Parlamentin valiokuntakeskusteluissa viime viikolla yhteinen puolustus ja ulkorajojen valvonta nousivat vahvasti esille ja niille esitetään yleisesti lisäresursseja. Yhtä selvästi myös aluetukia jakavaa koheesiorahastoa ollaan valmiita leikkaamaan.

Brexit ja sen tuoma aukko EU:n seuraavassa budjetissa on yksi asia, joka puhuttaa. Myös maataloustukiin on tulossa muutoksia, kun Ranskan jyrkät kannat ovat lieventyneet presidentti Emmanuel Macronin valtaantulon myötä. Budjettikeskusteluissa puhutaan vilkkaasti myös ensimmäisestä EU-verosta, jota suunnitellaan IT-jäteille, kuten Facebookille ja Googlelle. Yhtiöt kykenevät nykyisellään välttelemään veroja tehokkaasti samalla, kun ne keräävät yhä suuremman osan Euroopan mainoseuroista. https://www.verkkouutiset.fi/eun-aluetukien-leikkauksesta-tulossa-tiukka-vaanto/
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta uhkana lymyää EU-vero.
 
Kaira kirjoitti:
Suomi alkaa ajaa kesäajasta luopumista koko EU:ssa – kansallinen päätös ei riitä


Kyllä ne direktiivit sitovat, päinvastoin kuin on täälläkin väitetty. "Itsenäisen" maan kansalaisaloite lakimuutoksesta tyssäsi ylikansalliseen lainsäädäntöön.

Olisivatko Etelä-Euroopan maat "pyyhkineet perseensä moisella direktiivillä", onko tämä suomalaisten poliitikkojen salajuoni ja EU on syntipukki,pysähtyisikö kaikki kaupankäynti ja liikenne rajojemme ylitse jos tuo asia voitaisiin päättää omin voimin, siirtyisivätkö kellot muutoksen myötä näyttämään ikuisesti vuotta 1970?
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, ei direktiivejä voi niin vain ohittaa. Mutta se on silti tulkinnanvaraisempi ja jakautuneempi kuin asetus. Lisäksi direktiivi tehdään osaksi kansallista lainsäädäntöä. Toisin kuin direktiiviä, asetusta ei oteta osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaan asetus on voimassa jäsenmaissa sellaisenaan

Direktiivien tavoitteet toteuttavat jäsenet itse. Jäsenmaiden lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi valtion tulee määräajassa antaa oman oikeusjärjestelmänsä mukainen säädös (Suomessa laki tai asetus), jolla direktiivin tavoitteista tulee osa kansallista lainsäädäntöä.

Mikähän näistä direktiiveistä tuo kesäaikahommeli on?

Vähimmäisdirektiivi määrää kansallisen sääntelyn vähimmäistason, mutta sallii tiukemmankin sääntelyn. Kansallinen lainsäätäjä voi antaa lisäehtoja ja direktiivin ehtoja ankarampia määräyksiä.

Puitedirektiivi antaa yleiset suuntaviivat. Se edellyttää voimaan tullakseen tarkempia täytäntöönpanosäännöksiä, erityisdirektiivejä, joita myös tytärdirektiiveiksi kutsutaan. Tekniset yksityiskohdat voidaan myös jättää asiantuntijoiden ratkaistaviksi viittaamalla eurooppalaisiin standardeihin.

Perusdirektiivi on nimensä mukaisesti perusta, jota voidaan myöhemmin täydentää tai jonka soveltamisalaa voidaan myöhemmin laajentaa muutosdirektiivillä.

Tytärdirektiivi on jotakin direktiiviä (puite- tai perusdirektiiviä) tarkentava direktiivi. Esimerkiksi puitedirektiivillä voidaan määritellä yleiset periaatteet jollekin mittausvelvoitteelle, ja tytärdirektiivillä määritellään sitten yksityiskohtaisesti mittausmenetelmät ja laatutavoitteet.

Harmonisointidirektiivin tarkoituksena on samankaltaistaa kansallinen säännöstö muiden eu-maiden säännöstöjen kanssa. Jäsenmaat eivät voi omassa lainsäädännössään poiketa harmonisointidirektiivin säännöksistä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top