arix
Respected Leader
Läsnäolo ei taida aina korreloida työtehon kanssa...Ei ne työtunnit kaikkea kerro, voi olla että ollaan monta tuntia töissä mutta saako mitään aikaiseksi?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Läsnäolo ei taida aina korreloida työtehon kanssa...Ei ne työtunnit kaikkea kerro, voi olla että ollaan monta tuntia töissä mutta saako mitään aikaiseksi?
Ei taida ei. Työtehoon vaikuttaa tosin moni muukin asia. Työolojen, - tekniikoiden, - välineiden, - kulttuurien jne. sofistikaatiot vaikuttavat jopa kertaluokkien verran työpanoksen ja tuotoksen välisiin suhteisiin.
Ottamatta kantaa itse ehdotukseen, kun joulukuussa valoa on pohjoisessa noin 10-14 ja etelässä noin 09-15, millä laskuopilla suurin osa maasta eläisi puoli vuotta pimeydessä jos kelloja siirrettäisiin tunti taaksepäin?
Norja on rikas tasan yhden asian ansiosta ja se on öljy. Mitä muuta niillä on? Kalastus, jotain telakkateollisuutta?Kritiikissä pitäisi muistaa tosiasiat. Huhtasaari sanoo sivuillaan, että Norja on rikas maa ja aikoo ilmeisimmin myös pysyä rikkaana, koska ei halua osallistua EU:n jäsenmaksuihin.
Kritiikissä pitäisi muistaa tosiasiat. Huhtasaari sanoo sivuillaan, että Norja on rikas maa ja aikoo ilmeisimmin myös pysyä rikkaana, koska ei halua osallistua EU:n jäsenmaksuihin.
Mietin jo silloin, että kehenkähän tuo puree. Olisihan unionissa oikeatakkin kritikoitavaa (tiesin Norjan maksavan EU:lle enemmän).
Nyt Timo Paunonen tarttui ja muistuttaa Norjan maksavan markkinoista enemmän EU:lle kuin Suomi.
Summa asukasta kohden Suomessa oli vuonna 2016 54 euroa (Vm 3.11.2017).
Nettomaksuissa Ruotsi ja Saksa ovat ykköspaikoilla, mutta Suomea enemmän EU:lle tilittävät asukasta kohden myös Sveitsi ja Norja. Kyllä. Kaksi maata, jotka eivät ole edes EU:n jäsenmaita. Norjan ja Sveitsin EU-maksut asukasta kohden ovat yli 170 euroa molemmilla. Kumpikin maa maksaa siitä, että ne pääsevät EU:n sisämarkkinoille ja voivat toimia EU:n järjestelmissä ja ohjelmissa, siis niissä, jotka ovat kummallekin maalle elintärkeitä – ja kaikki tämä siis ilman poliittista päätösvaltaa EU:n hallinnossa. Norja noudattaa osittain EU:n lainsäädäntöä ja harmonisoi toimintaansa EU:n direktiivien mukaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005560349.html?
Niin..jääköön jokaisen itsensä pohdittavaksi mikä on totuus maksuosuudesta.Norja maksaa EFTA:n ja ETA:n kautta 883,3 miljoonaa euroa erilaisia maksuja [https://www.regjeringen.no/en/topic...s-with-Europe/financil-contribution/id684932/]. Suomen maksut Euroopan unionille on budjetin mukaan 1984 miljoonaa euroa [http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto...ministerionKanta.xml&opennode=0:1:241:517:639:].
Kirjoittaja nähtävästi vertailee Norjan bruttoa ja Suomen nettoa. Bruttoja vertaillen Norjalaiset maksavat n. 168 euroa/naama/vuosi ja suomalaiset n. 359 euroa/naama/vuosi. Laatujournalismiako? Siinä oli tietenkin Huhtasaari väärässä, että ei Norja tyystin maksuitta selviä, vaikkei jäsenmaksua maksakaan.
Niin..jääköön jokaisen itsensä pohdittavaksi mikä on totuus maksuosuudesta.
Mutta, kuinkahan paljon norjalaiset saavat EU:lta palautuksia esimerkiksi maatalouteensa?
- jos EU:n kassasta ei palaudu mitään niin kyseinen summan (880 miljoonaa) on nimeomaan se norjalaisten nettomaksu.
https://www.verkkouutiset.fi/norjan...-ulkopuolella-ette-tule-pitamaan-tasta-51826/
Suomi nettomaksuosuus oli vuonna 2016 vähän alle 300 miljoonaa. https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/
- toisekseen Suomen pääsyllä sisämarkkinoille on vientiteollisuudelle ratkaisevan tärkeä merkitys. Huomattavasti merkittävämpi kuin Norjalle jonka vienti käsittää suurimmalta osaltaan öljyä ja kaasua.
- jäsenmaana Suomi pääsee myös kolmansien maiden markkinoille EU:n yhteisten sopimusten ja säädösten pohjalta. Tällä on pienelle maalle suuri merkitys. Yksinään Suomalainen teollisuus ei kykenisi kilpailemaan ja hankkimaan samantasoisia etuja jne.
- vientiteollisuuden toimintaedellytyksillä on suora vaikutua myös suomalaisten työllisyyteen..ja kansalaisten hyvinvointiin.
Tuo vertailu olikin mielestäni pielessä, koska tuollaista suoraa vertailua ei voi tehdä. Taloudellinen hyöty/haitta pitäisi laskea kokonaisvaltaisemmin. Timo Paunion kirjoitus oli roskaa.
Väitteisiisi voisit laittaa lähteitä.
Niin, jäi epäselväksi, että mikä ilo noita on vertailla?
Tuo vertailu olikin mielestäni pielessä, koska tuollaista suoraa vertailua ei voi tehdä. Taloudellinen hyöty/haitta pitäisi laskea kokonaisvaltaisemmin. Timo Paunion kirjoitus oli roskaa.
Se osoittaa, että EU:n ulkopuolelle jättäytyminen tulee kalliiksi. Britit sen ehkä tulevat havaitsemaan.
Jos kansantaloudelle koituvaa hyötyä ryhdyttäisiin laskemaan, niin laskelma olisi aivan törkeän positiivinen.
Tuo nettomaksujen laskeminen on vastaus siihen väyrysläisten kitinäänsä.
Laske ja todista, niin kitinä vaimenee. Tuskin loppuu ikinä, mistään aiheesta.
Juuri näin...Olen samaa mieltä että Saksassa työn korkea tuottavuus johtuu paljon muustakin kuin pelkästään kovasta työvauhdista ja työpäivän pituudesta