EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ben puolusti aikoinaan tv-ohjelmassa leijonan tavoin tilastokeskuksen lukuja. "Koska ne ovat EU:n hyväksymä tilastointitapa." No eurostoliitto perustuu samanlaiseen tilastojen väärentämiseen kuin neuvostoliittokin.

Koska monella muulla EU-maalla ei ollut yhtä hyvää rekisteröintitapaa kuin Suomella, harmonisoitiin sitten Suomen tilastointitapa sen heikoimman mukaan. No olihan tuo poliitikoille ihan win-win kun työttömyysprosentti tipahti kerralla. Eiväthän ne 9€:n päiväkorvauksellakaan työtä/CV:tä tekevät ole työttömiä tilastokeskuksen mukaan, vaikka TE-toimiston kirjoilla vielä ovatkin. Fiksua? Ei, mutta harvoin se itsepetos sitä onkaan.

Nythän tuo aktiivimalli lisäksi laskee kaikki ehdot täyttäneet työllisiksi, joten prosentit putoavat taas. Vale, emävale, tilasto...
 
.....No eurostoliitto perustuu samanlaiseen tilastojen väärentämiseen kuin neuvostoliittokin.....

Niin että koko EU perustuu juuri tähän tilastojen väärentämiseen?

Minä olen tästäkin asiasta vahvasti erimieltä mutta pitäköön jokainen oman uskonsa oikeaan ja väärään.. Demokraattisessa ja vapaassa maassa kaikilla on täysi oikeus omaan mielipiteeseen. Loppuviimeksi tämä oikeus mielipiteeseen on paljon tärkeämpää kuin se ollaanko oikeassa tai väärässä.
 
Koska monella muulla EU-maalla ei ollut yhtä hyvää rekisteröintitapaa kuin Suomella, harmonisoitiin sitten Suomen tilastointitapa sen heikoimman mukaan. No olihan tuo poliitikoille ihan win-win kun työttömyysprosentti tipahti kerralla. Eiväthän ne 9€:n päiväkorvauksellakaan työtä/CV:tä tekevät ole työttömiä tilastokeskuksen mukaan, vaikka TE-toimiston kirjoilla vielä ovatkin. Fiksua? Ei, mutta harvoin se itsepetos sitä onkaan.

Nythän tuo aktiivimalli lisäksi laskee kaikki ehdot täyttäneet työllisiksi, joten prosentit putoavat taas. Vale, emävale, tilasto...

Onneksi tämä aktiivimalli on työmarkkinaosapuolten tekemä/keksimä ratkaisu.
Siitä ei ehkä kannata syyttää maan hallitusta eikä oikeastaan EU:iakaan. Mutta tottahan hallituksen kontolle jää monta muuta epäkohtaa. EU:sta nyt puhumattakaan.
 
Suorastaan säälittää tämän Sampo Terhon toiminta. Kun EU:n budjettikokonaisuus on 150 miljardia niin hänen huolensa keskittyy hallinnon 180 miljoonaan. Tottakai sekin on tuhlausta mutta prioriteetit ovat täysin hukassa.. Kun pitäisi kaataa metsästä tukkipuita niin Sampo keskittyy kanervikkoon ja lillukanvarsiin. Mutta kukin taaplaa kykyjensä mukaan..

Niin. Sinänsä Sampo on varmaan oikeassa, ettei MEPien edestakaisessa muutossa Brysselin ja Strasbourgin välillä ole paljon järkeä. Eikä kaikilla erityisvirastoillakaan ole virkaa.

Mutta isot rahat liikkuvat muualla. Alue- ja maataloustuet täytyisi suunnata sisämarkkinoiden, ulkopolitiikan ja yhteisen (ydin)pelotteen kehittämiseen.
 
MItähän on kirjoitettu jutussa, joka julkaistaan ensi torstaina klo 4.30

https://www.talouselama.fi/uutiset/...kandaali/451675e8-e103-3a75-bf91-79427d2d77e7
Likaista rahaa Euroopan ytimessä – Euroopassa historian pahin korruptioskandaali
15.2.2018 04:30
EUKANSANTALOUSEUROMAATPOLITIIKKALAKI
Euroopan neuvostoa kalvaa sen historian pahin korruptioskandaali. Myös Euroopan unioni on helisemässä jäsenmaidensa korruption kanssa.
Maanantai, 16. lokakuuta 2017 kello 15. Maltalainen toimittaja Daphne Caruana Galizia, 53, lähtee autolla kotoaan Mostan pikkukaupungin laidalla. Hän ehtii ajaa joitakin satoja metrejä, kun autoon piilotettu pommi räjähtää. Galizian poika Matthew juoksee paikalle ja näkee auton ja äitinsä kappaleiden levinneen useiden kymmenien metrien säteelle.
 
EU:n budjetissa 15 miljardin aukko brexitin jälkeen.

Brussels is urging EU leaders to consider radical options such as raiding corporate tax receipts and money raised from selling carbon emission permits to fill a €15bn a year budget hole left by Brexit. The departure of the UK, the EU’s third-biggest net contributor to the budget in 2019, coupled with the need to find more money for priorities such as border control and joint defence, mean negotiations are likely to be even more poisonous than previous EU tussles over money.

In terms of cuts, the paper looks as options ranging from no change to slashing spending by 30 per cent in areas such as the common agricultural policy and the EU’s sprawling system of regional aid funds.

1518678169211.webp

One scenario would see farm subsidies focused on small and mid-sized holdings. Currently, about 80 per cent of the CAP’s €95bn budget goes to 20 per cent of farmers. On regional aid, which accounts for 35 per cent of the budget, the paper sets out options for concentrating money on the poorest parts of the EU.In one scenario “support for regions in Austria, Belgium, Denmark, Finland, mainland France, Germany, Ireland, the Netherlands, Sweden, and many regions in Italy and Spain would be discontinued,” the document says. In another, more extreme variant, Portugal would be the only country in western Europe receiving aid. https://www.ft.com/content/0a8799c6-1190-11e8-940e-08320fc2a277

Verotusta ilman edustusta?
 
EU:n budjetissa 15 miljardin aukko brexitin jälkeen.



Verotusta ilman edustusta?

2000px-Gadsden_flag.svg.png
 
Terho tarkentaa.

Brysselissä on alettu käsitellä vuosien 2021–2027 budjettia. Brexit on tekemässä 8 prosentin loven EU:n budjettiin ja nyt on kaksi vaihtoehtoa: pienentää budjettia tai nostaa jäsenmaksuja ja paikata lovi. Suomen hallitus on ajanut budjetin pienentämistä, mistä linjattiin aiemmin jo valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa. Samaan aikaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat julkisuudessa ilmoittaneet tavoittelevansa Suomelle lisää EU-rahaa. Sipilän mukaan Suomi tavoittelee suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Linjauksia on arvosteltu ristiriitaisiksi ja epäselviksi.

Terho ehdottaa, että säästöjä voitaisiin hakea lakkauttamalla Euroopan alueiden komitea ja europarlamentin Strasbourgin istunnot. Pelkästään ensin mainitulla toimenpiteellä säästyisi Terhon mukaan lähes sata miljoonaa euroa vuodessa.

–On kuitenkin selvää, etteivät tämän kaltaiset leikkaukset yksin riitä, koska Brexitin vaikutus seitsenvuotiseen rahoituskehykseen on kokoluokaltaan 185 miljardia euroa. Hallintomenojen leikkaus on oikea, mutta itsessään riittämätön toimenpide. Hallintokustannusten lisäksi myös EU:n jäsenmaille maksamia tukia on joltain osin leikattava. Suomen yksiselitteinen kansallinen etu on leikata nimenomaan EU:n koheesiovaroja mahdollisimman paljon. EU-johtoinen koheesio tulee Suomelle käsittämättömän kalliiksi.

EU:n koheesiorahastosta tuetaan jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, sekä energiaan tai liikenteeseen liittyviä hankkeita. Koheesiorahojen osalta esillä on ollut etenkin Puola oikeusvaltio-ongelmiensa takia. EU:ssa keskustellaan jo siitä, voisiko koheesiotukia leikata, jos maa ei täytä oikeusvaltioperiaatteiden vaatimuksia. Maatalous- ja koheesiopolitiikan osuus on kaksi kolmasosaa EU:n budjetista.

Juha Sipilän mukaan Suomi maksaa tällä kaudella EU-budjettiin vuosittain noin kaksi miljardia euroa ja saa sieltä maksuja noin 1,5 miljardia euroa. Pääministerin mukaan Suomen nykylinjaus asettaisi EU:n budjetin tason hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta. Terhon mukaan Suomen maksuosuus EU:n budjetista on viimeisen seitsemän vuoden ajan ollut noin 1,6 prosenttia.

–EU:n koheesioon käyttämistä varoista olemme saaneet vain 0,48%. Eli käytännössä jokainen EU:n koheesiorahastoihin siirretty suomalaisen veronmaksajan euro palauttaa Suomeen vajaat 30 senttiä.

Terhon mukaan leikkaukset eivät kuitenkaan saa tarkoittaa, että varsinaisia tukia leikattaisiin. Hänen mukaansa koheesiotuissa on siirryttävä kokonaan kansallisiin tukiin, joita Suomi itse maksaisi suomalaisille.

– Jos koheesiorahoitus leikattaisiin EU-budjetista ja kansallistettaisiin, voisimme helposti kasvattaa suomalaisten kohteiden tukia, kun 70% suomalaisten maksamista rahoista ei menisi ulkomaille, vaan saisimme käyttää omat rahamme omaksi hyväksemme.

https://www.uusisuomi.fi/raha/242659-eurooppaministeri-sampo-terhon-yllattava-ulostulo-kritisoi-hallitusta-ja-vaatii
 
Ulkolinja: Köyhä Eurooppa

  • 52 min
  • to 1.3.2018
  • 2 kk 28 pv
  • 4799 katselua

Euroopassa 199 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä, monet lapset näkevät nälkää. Talouskasvusta huolimatta nuorisotyöttömyys rehottaa Portugalissa, Italiassa ja Irlannissa. EU:n säästövaatimukset pahentavat tilannetta.

https://areena.yle.fi/1-4270614
 
Linuksen isä kommentoi budjettia.

RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds arvostelee kovin sanoin EU:n rakennerahastoja ja maataloustukia. Hänen mukaansa on olemassa lukemattomia syitä korjata EU-budjetin vinoutumia ja Britannian EU-ero antaa siihen loistavan mahdollisuuden.

Tutkimus jälkeenjäävistä alueista syksyltä 2017 osoittaa Torvaldsin mukaan, että Etelä-Italia laahaa edelleen ”pahasti perässä”.

- 60 vuotta Rooman sopimusten hienojen tavoitteiden jälkeen mikään ei ole Napolin alueella muuttunut. Sokean Kreetankin luulisi tässä vaiheessa näkevän, etteivät rakennerahastot toimi, hän sanoo.

Torvalds viittaa muun maussa siihen, että Romanian koilliskulmassa elää väestö, joka yli 50-prosenttisesti elää maatalouden varassa.

- Kaiken lisäksi suurin osa maanviljelystä on omavaraismaataloutta – siis ei markkinoita varten – ja viljelijät ovat lisääntyvässä määrin iäkkäitä, joiden koulutustaso on alhainen. Raportti jälkeenjäävistä alueista osoittaa yksiselitteisesti, että tämä alue ei saavuta eikä tule saavuttamaan länsieurooppalaisten etumatkaa nykyisillä tukijärjestelmillä. Kuitenkin jäsenmaiden hallitukset ovat teeskentelevinään, että kaikki on ihan jees, hän kommentoi.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243768-suomalaismepilta-suorat-sanat-eu-rahoista-loytyy-aika-huikeita-esimerkkeja

Meillä on siis lukemattomia syitä korjata EU-budjetin vinoutumia ja lopettaa matalaotsainen taktinen peli. Pitää siis tarttua brittiläisen vaakunan yksisarvisen sarveen ja kiittää brittejä heidän – kylläkin tietämättään – tarjoamasta mahdollisuudesta.

http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252075-eun-budjetin-yhden-koon-sukkahousut-koko-xxs?ref=poiminnat

Sanasta miestä, sarvesta härkää.
 
9 minuutissa huipulle...


Saksalaisvirkamiehen rakettimainen nousu komission huipulle äimistytti EU-parlamentissa
Martin Selmayrin nimityksestä tehdään parlamentissa selvitys. Komission mukaan nimityksessä noudatettiin kaikkia soveltuvia pykäliä.
Euroopan komissio
13.3.2018 klo 07:11
13-3-10113602.jpg

Martin SelmayrOlivier Hoslet / EPA
13-3-9076224.jpg

Petri Raivio
EU-kirjeenvaihtaja
@PetriRaivio
Jaa artikkeli Facebookissa
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa

BRYSSEL
Euroopan komissio puolusti eilen illalla parlamentissa jyrkästi tapaa, jolla komission pääsihteeriksi nostettiin hiljattain komission puheenjohtajan kabinettipäällikkö Martin Selmayr.
Selmayr nimitettiin ensin komission varapääsihteeriksi ja muutamaa minuuttia myöhemmin pääsihteeriksi, sen jälkeen kun oli käynyt ilmi että entinen pääsihteeri on yllättäen jäämässä eläkkeelle.
Pääsihteeri on korkein virkamies 32 000 työntekijän komissiossa, jolla on yksinoikeus antaa lakiesityksiä ja valvoa EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa.
Huoli EU:n uskottavuudesta
Parlamentin jäsenet yli puoluerajojen kritisoivat kovasanaisesti nimitysmenettelyä täysistunnossa. Heidän mukaansa Selmayrin pikaylennys komission ylimmäksi virkamieheksi rikkoo vähintään sääntöjen henkeä, jos ei välttämättä kirjainta.
– Komission pitää valita, kumpi on tärkeämpää: Selmayrin ura vai EU:n uskottavuus, sanoi puolestaan liberaaliryhmän hollantilainen Sophie in 't Veld.
Moni euroedustaja arvioi, että nimitysmenettely voi kääntyä EU:ta vastaan, koska se antaa kyseenalaisen kuvan komission hallintokulttuurista.
– Tällainen tekee EU:n haavoittuvaksi yleisen mielipiteen suhteen, sanoi vihreiden Sven Giegold Saksasta.
Martin Selmayr(siirryt toiseen palveluun) on saksalaisjuristi, joka on ollut tunnettu Brysselissä ja tuiki tuntematon kaikkialla muualla. Helmikuun lopulle saakka hän toimi komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kabinettipäällikkönä eli oikeana kätenä, joka varmisti, että Junckerin ajamat asiat etenevät.
13-3-10113604.jpg

Komission pääsihteeri Martin Selmayr (vas.) ja puheenjohtaja Jean-Claude Juncker (oik.) komission kollegion kokouksessa Brysselissä viime viikon keskiviikkona.Olivier Hoslet / EPANimitys yllätti komissaarit
Helmikuun 21. päivä komissaarit kokoontuivat viikoittaiseen kokoukseensa. Asialistalla oli paketti virkanimityksiä, muttei pääsihteerin tehtävää.
Ensin kokous päätti Junckerin esityksestä nimittää Selmayrin avoinna olleeseen komission varapääsihteerin tehtävään. Seuraavaksi Juncker ilmoitti, että komission istuva pääsihteeri Alexander Italianer, 61, on päättänyt jäädä eläkkeelle reilun viikon kuluttua.
Sitten Juncker esitti, että hänen entinen kabinettipäällikkönsä Selmayr nimitetään Italianerin seuraajaksi. Sanomalehti Libérationin lähteiden mukaan koko tapahtumasarja kesti yhdeksän minuuttia.
Varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi italialaislehti Il sole 24 oren(siirryt toiseen palveluun)haastattelussa, että niin Italianerin eläköityminen kuin Selmayrin nimityskin yllätti kaikki komissaarit huoneessa.
"Fake news"
Menettelyä parlamentin keskustelussa eilen puolustanut komissaari Günther Oettinger sanoi, että nimitys noudatti kaikkia pykäliä ja tehtiin täysin laillisesti. Hän ei kuitenkaan perustellut, miksi se tehtiin poikkeuksellisen nopeassa menettelyssä.
– Selmayr ei ole puolueen mies eikä hirviö. Antakaa hänelle mahdollisuus, Oettinger sanoi.
Hän kiisti myös Libérationin uutisen(siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Selmayr olisi valmistelemassa pääsihteerinä uudistusta, joka antaisi entisille komissaareille hulppeat edut, kuten autonkuljettajan, työhuoneen ja sihteeripalvelut.
– Se on fake news, Oettinger sanoi.
Selmayrin pikanimitys varapääsihteeriksi oli tarpeen, jotta pääsihteerinimitys olisi noudattanut protokollaa. Varapääsihteerin tehtävään oli komission mukaan kaksi hakijaa, joista toinen jättäytyi loppuvaiheessa pois.
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) oli ainoa suomalaismeppi, joka käytti puheenvuoron Selmayr-keskustelussa.
– Poliittiset virkanimitykset ovat korruptiota, Ruohonen-Lerner sanoi.
Parlamentin talousarvion valvontavaliokunta aikoo selvittää Selmayrin nimityksen käänteet. Parlamentti ei voi suoraan purkaa Selmayrin nimitystä, mutta se voi painostaa komissiota koska komissaarien on nautittava parlamentin luottamusta.
https://yle.fi/uutiset/3-10113526?origin=rss
 
Puolet petäjäistä.

EU-komissio esittänee, että Ison-Britannian jättämä aukko EU-budjetissa paikattaisiin puoliksi leikkauksilla ja puoliksi lisärahalla.

Komissio antaa esityksensä EU:n budjetiksi toukokuussa. Brexitin jättämä aukko budjetissa on noin 12 miljardia euroa vuodessa.

– Todennäköisesti komission ehdotus tulee olemaan kuusi miljardia leikkauksia ja kuusi miljardia pyydetään lisää rahaa, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok./EPP) kertoi tänään talouspoliittisessa keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Leikkaukset olisivat kohdistumassa sinne, missä on eniten rahaa eli suurimpiin pääluokkiin maatalouteen ja koheesiopolitiikka, jotka muodostavat 70 prosenttia EU:n budjetista. Tutkimuksesta eli Horizon 2020 ja Erasmus Plus -ohjelmista ei leikattaisi.

Kataisen mielestä budjetista vastaavan komissaarin Günther Oettingerin ehdotus on hyvä, sillä se mahdollistaisi uudenlaiset painotukset budjetissa. Kataisen mukaan jäsenmaat ovat viestittäneet, että lisää rahaa pitäisi saada puolustukseen, kyberturvallisuuteen, rajaturvallisuuteen ja maahanmuuton hallintaan.

https://www.verkkouutiset.fi/ei-heru-sampo-terho-tyrmasi-jyrki-kataisen-lisarahapyynnon/




 
Nissen vastine: rakenneraastot.

Joskus tämä tuntuu epätoivoiselta: tässä yrittää parhaansa mukaan avata keskustelua jostain – itse asiassa – aika tärkeästä rakenteellisesta EU-ongelmasta ja välittömästi tulee korville joku instituutioiden etujen vartija. Tässä mielessä Markku Markkula kulkee vanhaa polkua.
Yritin nostaa esille todella ongelmallisen asian, joka liittyy EU:n rakennerahastoihin. Esimerkkini oli laitimmasta päästä: Italian Campania-alue Napolin ympärillä. Rakennerahastot eivät ole pystyneet pureutumaan alueen ongelmiin vaan vielä 60 vuoden jälkeen alue laahaa edelleen perässä. Markkula työntää asian sivuun huomauttamalla, että yksityinen sektori on heikko ja investoinnin laahaavat.

Joitakin vuosi sitten Gregor Mendel Yliopisto Brnossa teki tutkimuksen rakennerahastojen vaikutuksesta ja päättyi samanlaiseen lopputulokseen: rakennerahastot eivät toimi niin kuin joskus oletettiin. Eroavuudet EU:n alueiden välillä eivät kavennu.

Tähän on ilmeisesti ainakin kaksi syytä. On olemassa vahvoja viittauksia siitä, että jäsenvaltiot astuvat ulos samalla kun EU astuu sisään. Jäsenmaat ovat siis ainakin jossain määrin luopumassa vastustaan aluepolitiikasta. Ihan samanlaista suuntausta voidaan havaita tutkimuspuolella. Kun EU otti 100-prosenttisen vastuun tutkimusten rahoituksesta, tutkimusmäärärahat vähenivät koska jäsenmaat vetäytyivät vastuusta.

Toinen syy liittyy kehittyneiden alueiden kehitykseen. Tilanteessa jossa alustat, infra ja tieto määrittelevät miten talous kehittyy, kehittyneemmät alueet edistyvät nopeammin. Hylkysyrjät jäävät kehityksen jalkoihin.

Markku vaatii nyt minulta ratkaisuesityksiä. Kohtuullista olisi ehkä, että Markun oma instituutio – EU:n aluekomitea – uskaltaisi katsoa totuutta silmiin. Mutta annan hyvän vinkin. Komission tutkimus ”Economic Challenges and Lagging Regions” osoittaa – kylläkin vähän rivien välissä – että ainoa toimiva apu liittyy opetukseen ja tutkimukseen. Jos maanviljelijän koulutustaso nousee hän keksii aika suurella todennäköisyydellä jotain uutta tai on ainakin avoimempi uudistusehdotuksille. Sama pätee PKT-yrityksiin. Opetus on kansallista kompetenssia, mutta EU:n panos voisi olla koko tämän tietoklusterin tukemisessa.

http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot

Rakennerahastot eivät auta, jos rakenteet eivät muutu. Jos paimentolaisen poika jatkaa paimentolaisena, ei pojasta polvi parane. Tai mafioson poika mafiosona.
 
Maalittaminen käynnissä.

Katainen kaipaa positiivisuutta EU:ssa - Puolustukseen ei pidä jumittua, tarvitaan maaleja
Katainen korostaa, että riskien vähentäminen ja jakaminen eivät ole toistensa vastakohtia. Moni työkalu toteuttaa kumpaakin tavoitetta. Esimerkiksi valtion hallittu velkajärjestelymahdollisuus luo markkinapainetta, kun tehdään selväksi, että verotusoikeudesta huolimatta valtiokin voi mennä vararikkoon.

”Se lisää kannusteita hyvään taloudenpitoon ja vähentää osaltaan riskejä.”

Jos halutaan rajoittaa pankkien mahdollisuutta ostaa kotivaltion joukkovelkakirjoja, pitäisi luoda rajatusti saatavilla oleva yhteisvastuullinen velkakirja. Se vähentäisi kotivaltioriskiä.

”Tässä riskinjakaminen on instrumentti. Sillä ei ole mitään varsinaista tekemistä solidaarisuuden ja vielä vähemmän pysyvän tulonsiirron kanssa.”

Hallitus suhtautuu penseästi EU-tason suhdannevakauttajiin. Suomi nojaa markkinakuriin, rakenneuudistuksiin ja filosofiaan, että jokainen hoitakoon tonttinsa. Katainen tukee tätä, mutta muistuttaa rakenneuudistusten ottavan aikansa. Hänestä rakenneuudistusten varjon taakse ei kannata mennä, koska ”on muitakin riskejä kuin vain normaalit kansalliset riskit.”

Myös eurooppalaista työttömyysvakuutusta Katainen kehottaa tarkastelemaan ennakkoluulottomasti. Hänestä vapaamatkustajista ei olisi huolta, jos työttömyysvakuutus toteutetaan jälleenvakuutuksena. Kaikki rahastoisivat maksuja ennakkoon. Apu olisi määrällisesti ja ajallisesti rajattua ja tarkoitettu vain vakavaan kriisiin. Kataisen mielestä on kotiinpäin, jos suhdannekuoppaa voidaan tasoittaa kestävästi.

Euroopan vakausmekanismi EVM:n hallinasta on erimielisyyttä. Pohjoisen liitto pitäisi EVM:n jäsenval- tioiden hyppysissä. Komissio ja isot jäsenmaat haluaisivat siitä unionin toimielimen. Katainen ymmärtää, että hallitukset haluavat olla päättämässä kansallisesti kerättyjen verovarojen käytöstä. Toisaalta nyt yksittäinen pienikin tai populistinen jäsenmaa voi estää EVM:ssä päätöksenteon ja sysätä pahimmillaan koko euroalueen kaaokseen. ”Ei sekään ihan oikein ole”, Katainen sanoo.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/katainen-kaipaa-positiivisuutta-eussa---puolustukseen-ei-pida-jumittua--tarvitaan-maaleja/WaEcPbL7

 
Toisaalta on jo sanottu että sarkasmi on vihan ruma pikkuserkku, eli sarkasmia sisältävä puhekin on kohta määriteltävä vihapuheeksi. Joku kampanja varmaan kohta määrätään kitkemään verkossa rehottava sarkasmipuhe, kuin myös rivienvälistä lukeminen ja asioiden käänteisesti ilmaiseminen. Tätä odotellessa.. (niin ja lauseen päättäminen kahteen pisteeseen on erityisesti aivan Isästä Perkeleestä kun ajatus jatkuu vaikka teksti loppuu joten lukija voi itse ajatella mitä tässä on tarkoitettu)

Näinhän se menee.
Diktatuuri ei koskaan hyväksy itseensä kohdistuvaa oppositiota tai arvostelua..Siksi se pyrkii estämään kaikki vaihtoehtoiset/erilaiset mielipiteet.

Suomalaisessa mediassa mielipidevallan ovat anastaneet vihersosialistit..
Journalistiikan ja viestinnän opiskelijat olivat kaikkein vihrein ryhmä. Vihreitä kannatti 47,7 prosenttia ja vasemmistoliittoa 27,3 prosenttia toimittajiksi opiskelevista. Sosiaalidemokraatteja kannatti 11,4 prosenttia, eli punavihreiden kannatus oli ilman Sdp:tä 75 prosenttia ja Sdp mukaanluettuna 86,4 prosenttia. Sekä kokoomus että keskusta saivat 4,5 prosentin kannatuksen, kuten myös piraattipuolue.
https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-tutkittu-journalistiyliopistot-lapikotaisin-punavihreita/

Luonnollisesti tämä näkyy myös siinä minkälaista uutisointia eri mediavälineissä pyritään tuomaan esille.

Siinä vaiheessa kun vapaasti syntyneet mielipiteet eivät enää pääse läpi sensuurista joudutaan esittämään asiat erilaisilla kiertoilmaisuilla mikä luonnollisesti johtaa ajan myötä sarkasmiin, satiiriin, ironiaan jne. Se pyritään tietysti estämään. Nimittäin kaikkein vaarallisinta vaikuttamista on se kun diktatuuri (tässä tapauksessa median pakkovalta) tehdään julkisesti naurunalaiseksi.

Järki katoaa kun ideologia sumentaa vallanpitäjien ajatukset..
 
Toisaalta on jo sanottu että sarkasmi on vihan ruma pikkuserkku, eli sarkasmia sisältävä puhekin on kohta määriteltävä vihapuheeksi. Joku kampanja varmaan kohta määrätään kitkemään verkossa rehottava sarkasmipuhe, kuin myös rivienvälistä lukeminen ja asioiden käänteisesti ilmaiseminen. Tätä odotellessa.. (niin ja lauseen päättäminen kahteen pisteeseen on erityisesti aivan Isästä Perkeleestä kun ajatus jatkuu vaikka teksti loppuu joten lukija voi itse ajatella mitä tässä on tarkoitettu)

Täytyy oppia puhumaan uuskieltä, tai muutoin Rakkauden Ministeriö vie riemuleirille!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuskieli
 
Back
Top