EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kaira kirjoitti:
Vaikea sanoa:
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32000L0084&from=FI
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä maaliskuun jutussa kerrotaan, että koko direktiivi pitää saada muutetuksi. Onko tällaista eurooppalaista kansalaisaloitetta tehty?

Vaikka moni EU:n direktiivi on luonteeltaan sellainen, että se antaa jäsenvaltioille liikkumavaraa, kesäaikadirektiivi ei ole. Siksi ainoa mahdollisuus kesäajasta eroon pääsemiseksi on muuttaa direktiiviä.

EU-kansalaisten ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottamaan hankeen etenemistä, vaan he voivat tarttua asiaan itse.

Työkalun nimi on eurooppalainen kansalaisaloite. Sen avulla EU-kansalaiset voivat yhdessä pyytää komissiota tekemään säädösehdotuksen tärkeänä pitämästään aiheesta.
Aloitteella on oltava vähintään miljoona allekirjoittajaa, jotka asuvat vähintään seitsemässä EU-maassa. EU-kansalaisia on reilut 500 miljoonaa, joten allekirjoituksia tarvitaan suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa eli vain 0,2 prosentilta väestöstä.

Aloitteelle on kerättävä kussakin maassa tietty vähimmäismäärä allekirjoittajia. Suomessa määrä on 9 750 allekirjoitusta.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/ke...ta-kaverin-kaveritkin-asian-aarelle-24371006/
 
EU julkaisee laajentumissuunnitelman tänään - kuusi Balkanin maata halutaan mukaan vuoteen 2025 mennessä
Tiistai 6.2.2018 klo 12.32
Euroopan Unioni on julkaisemassa tiistaina merkittävimmän laajentumissuunnitelman pariinkymmeneen vuoteen.

EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Bulgaria tekee parhaansa saadakseen loputkin Balkanin valtioista EU:n jäseniksi. Bulgarian omaa jäsenyyttä on liittymisen jälkeen arvostelu ennenaikaiseksi.
EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Bulgaria tekee parhaansa saadakseen loputkin Balkanin valtioista EU:n jäseniksi. Bulgarian omaa jäsenyyttä on liittymisen jälkeen arvostelu ennenaikaiseksi. (MIKA HORELLI)
Etukäteen muun muassa Financial Times -lehden käsiinsä saaman EU:n komission suunnitelman mukaan seitsemän vuoden kuluttua unioniin liittyisivät paitsi Montenegro ja Serbia myös Bosnia ja Herzegovina, Kosovo, FYROM eli Jugoslavian entinen tasavalta Makedonia sekä Albania.

Jokainen näistä maista sijaitsee Balkanin niemimaalla ja Albaniaa lukuun ottamatta ne kaikki ovat itsenäistyneet entisestä Jugoslaviasta vuonna 1991 alkaneiden veristen hajoamissotien seurauksena. Jugoslavian entisistä tasavalloista Euroopan unioniin ovat jo nyt liittyneet Slovenia vuonna 2004 ja Kroatia vuonna 2013.

Kuuden uuden valtion liittyminen unioniin, joka on parhaillaan toipumassa talouskriisistä, pakolaisvyörystä ja brexitin aiheuttamasta järistyksestä, on monen EU-asiantuntijan mukaan erittäin kunnianhimoinen tavoite. Tilanteen vaativuutta lisää osaltaan se, että samalla EU on hakemassa tulevaisuuden suuntaa muun muassa puolustusyhteistyön ja rahapolitiikan osalta. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli vielä marraskuussa 2017 sitä mieltä, että vuoteen 2025 mennessä uusista Balkanin maista unioniin liittyisivät todennäköisesti vain Montenegro ja Serbia.

Balkan halutaan sitoa länteen

Brittiläisen Express-verkkolehden mukaan EU-poliitikkojen suhtautumiseen uuteen laajentumiskierrokseen vaikuttaa kuitenkin yhä selvemmin tieto siitä, että Venäjä yrittää kaikin keinoin lisätä omaa vaikutusvaltaansa entisissä sosialistimaissa. Brysselissä nähdään Balkanin maiden olevan niin maantieteellisesti kuin kulttuurisestikin osa Länsi-Eurooppaa. Vaikka mailla on vielä paljon tekemistä yhteiskuntiensa kehittämisessä liittymiskelpoisiksi, olisi kuitenkin parempi että ne saataisiin sidottua länteen eikä itään.

Pisimmällä liittymishankkeissa Montenegro, joka on käynyt EU:n kanssa virallisia liittymisneuvotteluja vuodesta 2012. Seuraavaksi pisimmällä on Serbia, joka aloitti jäsenyysneuvottelut 2014. Serbian liittymisen suuri kynnys on kuitenkin Kosovo, jota se ei ole tunnustanut itsenäiseksi valtioksi vaan pitää sitä edelleen osanaan.

Uusilla jäsenkandidaateilla on joka tapauksessa edessään paljon tekemistä, mikäli ne tosissaan tavoittelevat jäsenyyttä. Suuri ongelma on maiden politiikkaan takertunut korruptio, jonka kitkeminen on erittäin työlästä. Tämä on nähty erityisesti Romanian ja Bulgarian esimerkkien valossa. Maat liittyivät unioniin vuonna 2007 ja jälkeenpäin niiden hyväksymistä on arvosteltu ennenaikaisena.

Kuuden Balkanin maan EU-jäsenyyden puolesta on erityisesti työskennellyt unionin tämänhetkinen puheenjohtajamaa Bulgaria. Maa näkisi oman taloutensa kehittämisen kannalta erittäin hyödylliseksi, jos myös sen läntiset rajanaapurit kuuluisivat EU:n sisämarkkinoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802052200722162_pi.shtml
 
Viimeksi muokattu:
#schengen

https://www.helsinginuutiset.fi/art...sta-kertyy-paivassa-maara-rajahti-10-vuodessa
7.2.2018 - 06.20
PUHEENAIHE
Näin iso lasku ulkomaalaisista vangeista kertyy päivässä – määrä räjähti 10 vuodessa
Ulkomaalaisista vangeista kertyy Suomessa joka päivä noin 35 000 euron lasku. Ulkomaalaisista vangeista iso osa istuu tuomiota huumausainerikoksesta.


1980-luvulla ulkomaalaisia vankeja oli 10, nyt yli 500
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut Suomessa kymmenessä vuodessa 75 prosenttia.

Vuonna 2016 ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä oli Suomen vankiloissa 537.

1980-luvulla ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä oli noin kymmenen.

Ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä oli alle neljä sataa vielä vuonna 2010.

Vankeuspäivän hinta vuonna 2017 oli noin 200 euroa suljetussa vankilassa.

Avovankilassa vankeuspäivä maksaa vähemmän, noin 150 euroa vuonna 2016.

Rikosseuraamuslaitos
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Muistan jo 1980-luvulla käyneeni 26 eri maassa. Totuin näyttämään passini raja-asemilla enkä koe elämäni merkittävästi muuttuneen paremmaksi saadessani ylläpitää ulkomaalaisten rosvojen täyshoitoa.

Shengen edustaa EU-komissiolle kaikkea mahdollista hyvää. Ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin neljästä perusvapaudesta. Muut kolme EU:n perusvapautta ovat tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

Toisaalta sopimus mahdollistaa muukalaisten hallitsemattoman kulun, jos he vain pääsevät ulkorajoilta sisään.
 
Viimeksi muokattu:
Kaira kirjoitti:
Ennustan murtojen ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvavan roimasti Suomessa vuoden 2025 jälkeen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsalaisten kokemukset jo kymmenien vuosien ajalta ovat jonkinlaisia. Jo Tito -antoi- osalle jugoslaaveja vapauden rientää lännelle ja moni polkaisikin Ruotsiin. En tiedä tekikö Tito castrot, mutta ainakin siltä se tilastojen valossa saattaa näyttää.
 
baikal kirjoitti:
Ruotsalaisten kokemukset jo kymmenien vuosien ajalta ovat jonkinlaisia. Jo Tito -antoi- osalle jugoslaaveja vapauden rientää lännelle ja moni polkaisikin Ruotsiin. En tiedä tekikö Tito castrot, mutta ainakin siltä se tilastojen valossa saattaa näyttää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinpä, ei tuo ennustukseni kummoisia lahjoja vaatinut.
 
Vonka kirjoitti:
Muistan jo 1980-luvulla käyneeni 26 eri maassa. Totuin näyttämään passini raja-asemilla enkä koe elämäni merkittävästi muuttuneen paremmaksi saadessani ylläpitää ulkomaalaisten rosvojen täyshoitoa.

Shengen edustaa EU-komissiolle kaikkea mahdollista hyvää. Ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin neljästä perusvapaudesta. Muut kolme EU:n perusvapautta ovat tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

Toisaalta sopimus mahdollistaa muukalaisten hallitsemattoman kulun, jos he vain pääsevät ulkorajoilta sisään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksi ehdotus ongelman osaratkaisuksi.

Hallituspuolue Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho toistaa puolueen vaatimuksen turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämisestä Euroopan ulkopuolelle.

– Ehdotan Sinisten puheenjohtajana siksi jälleen kerran, että turvapaikkahakemusten käsittely siirretään EU-alueen ulkopuolelle. Se on paras keino torjua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Samalla vapautuu paljon resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen, hän linjaa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/241268-vaatimus-hallituksesta-turvapaikkahakemusten-kasittely-siirrettava-eun-ulkopuolelle
Klikkaa laajentaaksesi...
 
http://murphyssoninlaw.blogspot.fi/2018/02/eun-komissio-kaarmeiden-pesana.html
keskiviikko 7. helmikuuta 2018
EU:n komissio käärmeiden pesänä

Tunnettu sanonta on, että valta korruptoi ja ehdoton valta ehdottomasti. Suomalaisen vallankäytön huipulla 25 vuotta riehunut Urho Kekkonen jätti valtaistuimen 30 vuodeksi sosiaalidemokraateille, joilta ote on nyt lipsahtanut Kokoomukselle. Kokoomuksen perintöprinsseistä Jyrki Katainen osui vaikeaan saumaan. Suomessa eli vielä pieni toivonkipinä siitä, että vaaleissa juuri jytkyn saanut Timo Soini Perussuomalaisten tuolloisena puheenjohtajana, estäisi Suomen hallitusta tukemasta Kreikalle annettavaa tukipakettia. Katainen tiesi, että hän ei tarvitse oman tulevaisuutensa kannalta suomalaisia äänestäjiä vaan EU:n komissiota.

Kataisen aseenkantajana hääri jo tuolloin Juho Romakkaniemi (41v), joka seurasi esimiestään EU:n komissioon kovapalkkaiseen ja ilman vastuuta olevaan kiitosvirkaan. Näin EU palkitsee kiltit aisankannattajansa, eikä Romakkaniemi tehnyt poikkeusta. Romakkaniemi otti ilon irti ja haukkui Putinin ja Trumpin ja kaikki muutkin mielensä mukaan. Allekirjoittaneen Romakkaniemi blokkasi pois Twitterissä, mikä oli hyvä ennakkovaroitus hänen taidoistaan.

Juho Romakkaniemi on saanut äidinmaidossaan punavihreää uutetta. Häntä kuvaillaan ärsyttäväksi, kusipäiseksi ja yksisilmäiseksi. Twitterissä hän on - kuten jo todettua - omaksunut trollaavan provokaattorin roolin, mutta ei tunnu kestävän seurauksia.

Nyt Romakkaniemi on kohdannut hiekkalaatikon koviksen, joka vei Juhon muovisen sora-auton. Maaseudun Tulevaisuusden mukaan erittäin arroganttina tunnetun komission puheenjohtajana toimivan Jean-Claude Junckerin kabinettipäällikkö Martin Selmayr (47v) on vetänyt natsilipun nenäänsä ja savustanut Romakkaniemen pihalle komissiosta. Ei Juho toki tyhjän päälle jäänyt, vaan puolue-eliitti järjesteli uuden palkkioviran Keskuskauppakamarista.

Johtamisen taso on huonointa diktatuureissa, koska johtaja ei ole kenellekään vastuussa. Suomessa perinteisesti johtaja on saanut vapaasti riehua erityisesti kirkon ja valtion johtoviroissa, koska ne ovat olleet elinikäisiä. Elinkeinoelämässä yrittäjä on oman onnensa seppä ja saa toimia niin kuin parhaaksi näkee, vaikka nykyisin lainsäädännöllä onkin rajoitettu oikeutta irtisanoa ja muita vastaavia koston muotoja. Martin Selmayr ja Juho Romakkaniemi työskentelevät paikassa, joka imee kusipäitä magneetin lailla. Heidän omat matalaotsaiset esimiehensä omalla toiminnallaan paljastavat, minkälainen Eurooppaa johtava EU:n komissio on työpaikkana.

Romakkaniemen kohtalo Selmayrin hampaissa huvittaisi, ellei kyseessä olisi eurooppalaisen kannalta niin merkittävä vallankäyttäjä, johon verrattuna Kreml tai Valkoinen talo näyttää nukkekodilta. Maailmalla vouhkataan #MeToo -kampanjan nimissä sukupuoleen perustuvalta häirinnältä. Kummallista, että kaikkialta muualta löytyy seksuaalista häirintää (jopa Suomen ja Ruotsin eduskunnasta), mutta ei läpikorruptoituneesta Euroopan Unionin päämajasta. Uskoo ken haluaa...
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Saksan hallitus ja euron tie – vaihtoehtoina eivät ole liittovaltio tai kuolema
Suomessa puheet liittovaltiosta herättävät pelkoja siitä, että joudumme maksumiehiksi ja menetämme kansallisen itsemääräämisoikeuden. Pelot ovat kuitenkin aiheettomia tai ainakin kovin liioiteltuja, kirjoittaa Sixten Korkman kolumnissaan.

Sixten Korkman
Julkaistu: 7.2. 20:55
UUSI HALLITUS on Saksassa syntymässä – jos sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) jäsenet sen ohjelman äänestyksessään
1518030564346.gif
hyväksyvät. Tämä olisi Euroopan kannalta hyvä uutinen. Silti uusi hallitus näyttää Suomessa herättävän myös huolia.

EU- ja euromyönteinen SPD saa sekä valtiovarain- että ulkoministerin salkun ja siten vahvan aseman Angela Merkelin hallituksessa. Nyt näköpiirissä on, että Saksa-Ranska kaksikko voi ajaa poliittisen integraation syventämistä.

SPD:n eroava puheenjohtaja Martin Schulz on esittänyt kireän finanssipolitiikan lopettamista ja investointien elvyttämistä euroalueella. Lisäksi hän on toivonut ”Euroopan Yhdysvaltojen” luomista.

Viimeksi mainittu tarkoittaisi yhteisvastuuta, yhteisiä veroja ja yhteistä budjettia. Odotettavissa onkin vilkasta keskustelua ja aloitteiden runsautta.

Schulzin lailla monet uskovat, että rahaliitto ja keskusjohteinen liittovaltio kulkevat vääjäämättä käsi kädessä. Usko tähän kohtalonyhteyteen on joillekin unelma, toisille painajainen.

RAHALIITTO ei toimi, näin sanotaan, ellei se nojaa poliittiseen unioniin. Näin väitti Bundesbank vastustaessaan aikoinaan EMU:n synnyttämistä. Liittovaltio jäi kuitenkin luomatta.

Siksi rahaliittoa on nyt täydennettävä tekemällä siitä kunnon liittovaltio. Näin ajattelevat useat etelän poliitikot, jotkut amerikkalaiset ekonomistit – ja Paavo Väyrynen.

Suomessa puheet liittovaltiosta herättävät pelkoja siitä, että joudumme maksumiehiksi ja menetämme kansallisen itsemääräämisoikeuden. Pelot ovat kuitenkin aiheettomia tai ainakin kovin liioiteltuja.

Ruotsalainen taloushistorioitsija Lars Jonung on tutkinut rahaliittojen historiaa. Hänen tuloksensa eivät tue teesiä liittovaltion välttämättömyydestä.

Hänen löydöksensä on, että toimivan rahaliiton edellytys on ns. no bailout -säännön kunnioittaminen. Suomeksi tämä tarkoittaa sijoittajavastuun toteuttamista tai sitä, että kukin maksaa omat laskunsa.

Yhdysvallat on sekä liittovaltio että rahaliitto. Mutta liittovaltiota olennaisempaa on, että osavaltiot ovat aina vastuussa veloistaan. Niitä ei voi siirtää liittovaltion tai keskuspankin kontolle.

EUROALUE joutui vuonna 2011 kriisiin, jossa no bailout -sääntöä vastaan rikottiin rumasti. Tämän ei soisi toistuvan. Nyt, hyvän sään aikana, on kattoa korjattava.

Pankkiunionin loppuun saattaminen on tärkeä osa tätä korjaustyötä. Se tarkoittaa yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän luomista, mikä samalla vaatii pankkien taseiden tervehdyttämistä.

Saksalaisten ja ranskalaisten korkean tason ekonomistiryhmä esitti vastikään (voxeu 17.1.2018) ehdotuksia rahaliiton uudistamiseksi. Valtaosa ehdotuksista tähtää sijoittajavastuun terävöittämiseen ja tarjoavat myös meidän kannalta hyviä lähtökohtia uudistustyölle.

Suomella on hyvä valmius keskustella EMU:n kehittämisestä. Ei ole aihetta pelkoon että ”meidät jyrätään”. EU:n perussopimus takaa sen, että minkään jäsenmaan yli ei kävellä.

Ei se ole niin, että vaihtoehtoina on liittovaltio tai kuolema. Sen sijaan on kyse siitä, että yhdessä haetaan sijoittajavastuuta ja euron toimivuutta edistäviä ratkaisuja. Se on euromaiden yhteinen etu.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005557164.html?ref=rss1518030564346.gif1518030564346.gif1518030564346.gif
 
Vaikka meilläkin arvostellaan Saksan johtajuutta EU:ssa niin jossain määrin saksalaisten ahkeruudesta hyötyy myös köyhemmät jäsenmaat:

28 tunnin työviikko hyväksyttiin - Suomi hyötyy suuresti Saksan historiallisesta työmarkkinaratkaisusta
Suomi hyötyy suuresti Saksan historiallisesta työmarkkinaratkaisusta, Iltalehden haastattelemat talousasiantuntijat sanovat. Työnantajapuoli on hyväksynyt Saksan suurimman ammattiliitton IG Metallin vaatimuksen 28-tuntisesta työviikosta. Vaikutus tulee kahta kautta. Kun Saksan palkat nousevat, saksalaisten ostovoima ja kulutus kasvavat, mikä lisää Suomen vientiä Saksaan.
Saksa on Suomen täkein kauppakumppani. Suomen tavaravienti Saksaan kasvoi 2017 Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan viidenneksen tammi-syyskuussa vuoden 2016 tammi-syyskuuhun verrattuna ja oli arvoltaan hieman yli 6,2 miljardia euroa. Saksa on Suomen tärkein vientimaa. Sen osuus Suomen viennistä oli viime vuoden tammi-syyskuussa 14,1 prosenttia.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.iltalehti.fi/talous/201802082200728312_ta.shtml

Suomalaisen AY-liikkeen pitää vain ymmärtää ettei Suomella ole vielä vuosikymmeniin varaa samanlaiseen lyhennettyyn työviikkoon, oleellisesti nykyistä korkeampaan palkkatasoon tai vastaavan tasoiseen sosiaaliturvaan kuin saksalaisilla. Ensin pitää rakentaa perusta ja edellytykset hyvälle elintasolle. Vasta sen jälkeen tulee jakopolitiikan aika.

Saksassa kunnioitetaan perinteitä, yksityistä omistusoikeutta sekä arvostetaan yritteliäisyyttä, ahkeruutta ja osaamista. Siellä yhteiskunta myös kannustaa menestymään kaikenlaisen yrittämisen ja työnteon myötä. Valtiovalta ei rankaise järjettömän korkealla verotuksella hyvin pärjääviä yrityksiä eikä ahkeria työntekijöitä.

Suomalaisen yhteiskunnan pitää muuttua ja kehittyä paljon että saavutamme vastaavan yhteiskunnallisen kilpailukyvyn kuin Keski-Euroopassa. Meidän taloudessamme on jo päästy hyvään kasvusuuntaan. Viime vuosina hyvin alkanutta yhteistyötä Saksan (saksalaisten yritysten ja investoijien) kanssa pitää yhä kehittää ja lisätä. Periaatteessa ja käytännössä kaikki edellytykset myös suomalaisten menestymiseen ovat olemassa. Kysymys on oikeastaan vain siitä haluaako suomalaiset/suomalainen yhteiskunta jatkaa alkanutta kehityssuuntaa ja kasvaa muun Euroopan mukana.

Tai onko tosiaan niin että suomalaiset haluavat jättäytyä muusta Euroopasta irralliseksi, jonkilaiseksi merentakaiseksi reservaatiksi?
Ehkä huonossa tapauksessa jopa Venäjän etupiiriksi? Siihenkin suuntaan meiltä tuntuu löytyvän halukkuutta jopa liiankin kanssa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top