18.5.2018 08:53
Arto Luukkanen
Kuten Saksan suurimman aikakauslehden Der Spiegelin internet-versio julisti pari päivää sitten: ”Länttä ei ole enää olemassa” - "
Der Westen existiert nicht mehr". Der Spiegel-lehden päätoimittaja
Klaus Brinkbäumer totesi myös, että “meidän suhdettamme USA:han ei voi määritellä ystävyydeksi tai edes kumppanuudeksi”.
Lehden mukaan syy tähän liiton loppumiseen on USA:n presidentti Donald Trump ja että Euroopan pitää nyt puolustautua USA:n uhkaa vastaan omalla tavallaan. Hän kuulutti maamiehiltään: ”vastarintaa Amerikkaa vastaan”.
Uutinen oli shokki. Saksalaiset ovat viimeinen kansa Euroopassa, joka kommentoisi tärkeistä asioista näin kevytmielisesti. Kun tällaista lausutaan, sillä on myös painoa. Ovatko Saksa, Ranska ja EU jättämässä euroatlanttisen laivan? Onko USA:n valtakausi Euroopassa ohitse?
Trump jätti sopimukset
Kitkerä keskustelu alkoi kun USA:n presidentti hylkäsi Iranin kanssa solmitun kansainvälisen ydinsulkusopimuksen. Eurooppalaisten mukaan Trumpin yksipuolinen julistus romuttaa sopimuksiin perustuvan monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän.
Saksalla ja Ranskalla on kuitenkin myös raadollisempia syitä: Trumpin lupaus siitä, että hän aikoo asettaa pakotteita Iranille ja niille firmoille, jotka ovat sen kanssa tekemisissä, merkitsee sitä, että muun muassa Iranin solmimat kaupat yli sadasta ranskalaisesta matkustajalentokoneesta voivat peruuntua. Kyseessä on monien miljardien liiketoiminta.
Trumpin mukaan syy tähän sopimuksen mitätöintiin 8. pnä toukokuuta oli siinä, että USA ei usko Iranin noudattavan sitä ja ennen kaikkea siksi, että Iran on sen mielestä terrorismia sponsoroiva valtio.
Amerikkalaisten mukaan Iran vie ohjuksia, rahoittaa konflikteja Lähi-Idässä ja on Hizbollahin, Hamasin, Talibanin ja al-Qaidan takana ja että se on salaisesti jatkanut omia ydinohjelmiaan sopimuksista huolimatta.
Saksan CDU tyrmäsi väitteen Iranin sopimusrikkomuksista ja piti sitä puhtaana huijauksena. Myös entinen CIA:n ja NSA:n johtaja, amerikkalaiskenraali
Michael Hayden arveli Iranin noudattaneen sopimusta täydellisesti.
Mikäli Trumpin allekirjoittama mitätöinti pannaan täytäntöön, se merkitsee tuntuvaa iskua Iranin energia-, öljy- ja talousaloille. Se myös löisi näpeille niitä läntisiä yhtiöitä, jotka käyvät Iranin kanssa kauppaa. Erityisesti EU on nyt puun ja kuoren välissä – se joutuu taistelemaan USA:ta vastaan terästullien täytäntöönpanoa vastaan sekä puolustamaan sitä, että sen suuryhtiöt käyvät kauppaa Iranin kanssa.
Saksalle ja Ranskalle Trumpin oma politiikka merkitsee pakottavaa syytä oman itsenäisemmän politiikan omaksumiseksi. Erityisesti Saksan poliittisen eliitin puhunta on nyt merkityksellistä.
”Jenkki-Grenell” ärsyttää
Saksalaisten puheissa on sävy, että jotain peruuttamatonta on tapahtunut: sen tulkinnan mukaan USA toimillaan tuhoaa euroatlanttisen siteen ja pakottaa nämä maat johtamaan EU:n integraatiota liittovaltion suuntaan.
Saksan mielialaa on myös terävöittänyt USA:n uuden suurlähettilään
Richard Grenellin twitter-diplomatia, jossa hän vaatii sitä, että saksalaisten firmojen on hetimiten lopetettava toimintansa Iranissa.
Saksalaisten karvat nousivat heti pystyyn. Saksalaiset valittavat, että tämä ”jenkki” neuvoo heidän talouttaan siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei pitäisi tehdä. Hallituspuolue SPD:n puheenjohtaja
Andrea Nahles totesi jo happamasti, että hänen tehtävänsä ei ole ketään diplomatian vaikeassa taidossa mutta, että uusi USA:n suurlähettiläs tarvitsisi hieman opastusta siinä.
Trumpin uusi diplomaattinen avaus merkitsee ilmeisesti sitä, että USA aikoo päättävästi asettua Iranin alueellisten suurvaltapyrkimysten tielle. Sen Lähi-Idän tärkein liittolainen Israel katsoo Iranin olevan sen vaarallisin vihollinen. Onko siihen syytä? Toisaalta on ja toisaalta ei ole. Iran on hitaasti ja varmasti kasvattanut omaa merkitystään tällä alueella; sen sotilaita on Syyriassa ja Irakissa. Se toimii myös hyvässä yhteisymmärryksessä Venäjän ja Kiinan kanssa.
Toisaalta, kyse voi olla vain uudesta tavasta tehdä parempi diili Iranin kanssa. Ajatus on, että kovan voimapolitiikan avulla USA saisi paremman otteen alueesta. Jotkut ovat jo ajatelleet, että länsi pelaa ovelasti kahta peliä: USA pelaa ”paha poliisi” peliä samalla kun EU voi sitten toimia ”hyvänä poliisina”. Sopimuksen muut allekirjoittajat kuten Venäjä ja EU ovat siksi jo ilmoittaneet, että ne aikovat kunnioittaa ydinsulkusopimusta.
Saksalle ja Ranskalle USA:n toimet merkitsevät kuitenkin eurooppalaista lähtösignaalia.
Sodan jälkeinen Saksan nojaaminen USA:n voimaan ja turvallisuustakeisiin on järkkymässä. Kyseessä on myös hyvä syy jättää läntinen laiva: tämä voi merkitä sitä, että ne aikovat yhä päättävämmin johtaa EU:ta kohti todellista liittovaltiota. Mikäli USA:n kauppapakotteet iskevät eurooppalaisiin tuottajiin, niin EU:n syventämistä on helpompi perustella.
Trump – EU:n Federaation ”kätilö”?
Toimiiko Trump näin EU:n todellisen federaation kätilönä? Nythän nimittäin tilanne on se, että EU ja sen komissio toimivat kuin EU olisi federaatio – mutta valtiot taas toimivat kuin kyseessä oli talousliitto.
Saksalle kyse on uuden saksalaisen turvallisuuspolitiikan synnystä. Äskettäin
Angela Merkel totesi, että Euroopan pitää ottaa oma kohtalonsa omiin käsiinsä.
Emmanuel Macron taas on sitä mieltä, että EU ei voi olla USA:n vasalli ja että USA:lla ei ole oikeutta sotkea sen miljardisopimuksia Iranin kanssa. Tai kuten Ranskan talousministeri
Bruno Le Maire totesi: Euroopan ei pidä hyväksyä USA:ta ”maailman talouspoliisiksi”.
E
nsimmäinen askel olisi EU:n vuoden 1996 ns. torjuntalain aktivointi ('blocking statute'). Se pannaan toimeen tänään (0730 GMT). Se kieltää eurooppalaisia firmoja noudattamasta pakotteiden ehtoja ja takaisi niille korvauksen pakotehaitoista. Aktivointiin tarvitaan EU-maiden enemmistön hyväksyntä. Torjuntalaki toteaa tylysti näin: pakotteista kärsivien firmojen kulut maksaa syyllinen ja sen omaisuutta takavarikoidaan ja myydään tarvittava määrä!!! Samaan aikaan Angela Merkel lähti Putinin puheille Sotshiin. Mistähän siellä keskustellaan?
Toinen askel on sotilasbudjetin kasvattaminen. Saksa aikoo nostaa armeijamenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2025 mennessä. Rahassa se merkitsee noin 63 miljardia euroa. Kyse on isosta summasta, joka toisaalta ei ole Saksalle iso juttu.
Vai onko kyse vain ja ainoastaan rahasta. Saksan kauppaylijäämä USA:han on peräti 67 miljardia euroa. Trump aikoo korjata asian keskustelemalla ja rangaistustulleilla. Hän on samalla huomauttanut, että Saksa käyttää omaan puolustusbudjettiinsa liian vähän rahaa ja antaa näin amerikkalaisten veronmaksajien hoitaa Saksan turvallisuuden ilmaiseksi.
Mutta nyt Saksa nousee. EU:ta rakennetaan. Ja Suomi ”koohottaa Saksan malliin”.
Arto Luukkanen
Kaikille rauhallista ja hyvää helluntaiviikonloppua!
PS. Keisari Konstantius määräsi 18 toukokuuta vuonna 332 Konstantinopolin asukkaille ilmaisen ruokatarjoilun. Sen kunniaksi julistan amnetian kaikille niille, jotka olen laittanut asiattoman kirjoittelun takia banniin. Uskon, että he ovat parantaneet tapansa)))
