EU-maiden työikäisen väestön määrä romahtaa 40 miljoonalla vuoteen 2070 mennessä – Suomen väkiluku on silloin lähes sama kuin tänään mutta yli 65-vuotiaita on roimasti enemmän
Komission massiivinen raportti ennustaa, että yli puolet EU-maista joutuu tottumaan pienempään väestöön. Ruotsin väkiluku paisuu neljällä miljoonalla, kun Suomen määrä pysyy miltei ennallaan.
Ennusteen mukaan EU:n työikäisten määrä tulee romahtamaan. Kuvassa työmatkalaisia Frankfurtissa toukokuussa 2015. (KUVA: RALPH ORLOWSKI / REUTERS)
Pekka Mykkänen HS
Julkaistu: 25.5. 16:31
BRYSSEL
EUROOPAN unionin väestössä nähdään seuraavan 50 vuoden aikana monin paikoin hurjia muutoksia, jotka lisäävät harmaita hiuksia paitsi jäsenmaiden kansalaisille, myös kansantalouden pyörien pyörittäjille.
Euroopan komission perjantaina julkaiseman massiivisen ennusteraportin mukaan EU:n väkiluku kasvaa nykyisestä noin 511 miljoonasta noin 520 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Samalla aikavälillä työikäisten (15–64-vuotiaiden) lukumäärä putoaa 333 miljoonasta 292 miljoonaan.
Työikäisten määrä putoaisi siis noin 41 miljoonalla EU-alueella. Se vastaa yli seitsemää Suomen väkimäärää.
SUOMI kuuluu – nippa nappa – siihen kahdentoista jäsenmaan joukkoon, jossa väestön odotetaan hieman kasvavan puolen vuosisadan jänteellä. Väestö kasvaisi nykyisestä 5,5 miljoonasta noin 2,3 prosentilla ja olisi vuonna 2070 runsaat 5,6 miljoonaa.
Välillä Suomen väestö käy hieman korkeammalla, 5,7 miljoonassa, minkä jälkeen tapahtuu loiva lasku. Tällaista aaltoilua tapahtuu muissakin maissa. Komissio käyttää
400-sivuisessa raportissaan lähtöarvona enimmäkseen vuoden 2016 lukuja.
RAPORTTI ei jätä epäselväksi, että monessa EU-maassa on edessä suuri muutos, joissakin suorastaan hätätila. Viidessätoista jäsenmaassa 27:stä pitää valmistautua väkimäärän kutistumiseen: Liettuassa jopa 40 prosenttia, minkä lisäksi Bulgaria ja Latviakin menettävät noin kolmanneksen väkimäärästään.
Toisaalla taas pitää oppia ”sopu sijaa antaa” -ajattelua. Pikkuriikkisen Luxemburgin väkiluvun odotetaan kasvavan 78 prosentilla, Ruotsin 40 prosentilla ja Irlannin noin 29 prosentilla.
Ruotsin väkiluku kasvaisi siis noin neljällä miljoonalla nousten noin 14 miljoonaan samalla kun Suomen pysyy miltei ennallaan. Ruotsissa naisten odotetaan synnyttävän enemmän lapsia ja maahanmuuton olevan vilkkaampaa kuin Suomessa.
PITKÄN aikavälin ennusteet ovat hyödyllisiä, vaikka ne usein pieleen menevätkin.
Suomessa naisten hedelmällisyysluku – eli synnytettyjä lapsia per nainen – nousee komission ennusteessa nykyisestä noin 1,6 prosentista noin 1,8 prosenttiin. Se ei riitä yksinään lisäämään väestöä, vaan uusia ihmisiä tulee maahanmuuton kautta.
Maahanmuuton oletetaan kuitenkin pysyvän maltillisena jatkossakin. Suomen nettomaahanmuutto – joka tarkoittaa maahan- ja maastamuuton erotusta – lisää väestöön vuositasolla jatkossa ensin noin 16 000 ihmistä vuosittain, mutta luvut laskevat ollen vuonna 2070 noin 7 000 vuositasolla.
Työikäisen väestön määrä laskee myös Suomessa, mutta hillitymmin kuin EU:ssa keskimäärin. Työikäisiä suomalaisia on nyt noin 3,4 miljoonaa, mutta vuonna 2070 noin 3,16 miljoonaa, komissio ennustaa.
Suomalaislasten osuus väestöstä putoaa pitkällä aikavälillä runsaasta 16 prosentista hieman alle 15 prosenttiin. Yli 65-vuotiaiden osuus sen sijaan nousee noin 21 prosentista yli 29 prosenttiin.
SUOMESSA toteutuu karkeasti ottaen sama kaava kuin EU:ssa keskimäärin. Nyt työikäisiä on jokaista 65-vuotiasta tai vanhempaa kohti kolme, mutta vuonna 2070 enää kaksi.
Eläköitymisikien odotetaan kuitenkin nousevan. Suomalaismiehet jäävät vuonna 2070 eläkkeelle keskimäärin 67,9-vuotiaina, kun nyt ikä on 63,9 vuodessa, naisilla joitakin kuukausia vähemmän molempina ajankohtina.
Eläkemaksujen osuus Suomen bkt:hen verrattuna nousee 50 vuodessa nykyisestä 13,4 prosentista 13,9 prosenttiin, komissio ennustaa.
Vuonna 2070 suomalaismiesten eliniänodote on noin 86 vuotta (nykyisin 78,5) ja naisten 90,2 vuotta (nykyisin 84,1).
EU-MAIDEN valtiovarainministerit totesivat perjantaisen kokouksensa päätelmissä, että ”työikäisten määrän odotettu väheneminen jarruttaa kasvua pitkällä aikavälillä, ja työn tuottavuus jää ainoaksi keinoksi lisätä kasvua”.
Suomi yksinään ja EU keskimäärin voivat varautua siihen, että bkt kasvaa keskimäärin 1,3 prosenttia vuosittain seuraavan puolen vuosisadan aikana.
