Näin paljon sähköauto tarvitsee kilometrejä mittariin ennen kuin se on dieseliä puhtaampi
10.6.2017 14:05
SähköautoAutoSähköYmpäristö
Trondheimin yliopiston laskelmien mukaan Nissan Leaf tuotti valmistusvaiheessa 13,1 tonnia hiilidioksidia, kun dieselmoottorilla varustettu Mercedes-Benz A -malli vai 6,6 tonnia. KUVA: JUSSI TURTIAINEN/KL
Sähköauton ympäristövaikutuksissa on huomioitava koko elinkaari. Toistaiseksi sähköauton päästöt valmistusvaiheessa ovat isommat kuin dieselin, kertovat Trondheimin yliopiston laskelmat.
Liikennesektori on merkittävä energian käyttäjä ja kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Suomessa liikenteestä syntyy viidennes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia ei-päästökauppasektorin päästöistä.
Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä ja siitä yli puolet henkilöautoliikenteestä.
Suurin vaikuttaja päästöjen hillinnässä on autojen, varsinkin henkilöautojen, energiatehokkuuden parantuminen ja uusiutuvan energian käyttöönotto.
Vähähiilinen liikennejärjestelmä hyödyntää polttoaineita, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä käytön aikana sekä muissa elinkaaren vaiheissa raaka-aineista jätehuoltoon asti.
Jotta globaaleissa ilmastotavoitteissa pysyttäisiin, pitäisi sähköautojen määrän nousta 600 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä, laskee Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n raportti.
Toistakymmentä maata on lähtenyt mukaan niin sanottuun EVI-aloitteeseen (Electric Vehicle Initiative), jolla tavoitellaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 miljoonan sähköauton avulla vuoteen 2020 mennessä. Näitä maita ovat muun muassa Yhdysvallat, Kiina, Intia ja useat Euroopan maat.
”Jos päästötavoitteisiin yritetään päästä, sähköauto on tässä hyvä työkalu”, sanoo mekatroniikan professori
Kari Tammi Aalto-yliopistosta.
Aallossa tutkitaan muun muassa autojen sähköistä voimansiirtoa, älyliikennettä ja automaattista ajamista sekä renkaita ja kitkaa.
Sähköllä kulkevien henkilöajoneuvojen määrä kasvoi viime vuonna globaalisti kahteen miljoonaan, mutta siitä huolimatta niiden osuus on yhä noin 0,2 prosenttia kevyen liikenteen ajoneuvomäärästä.
Niinpä hybridi- ja sähköautoilla on vielä pitkä matka kuljettavana, ennen kuin niillä saadaan globaalisti aikaan merkittäviä kasvihuonekaasujen vähennyksiä.
Kansainvälinen konsensus on, että sähköautojen ympäristövaikutuksia voidaan analysoida vain ottamalla huomioon sen koko elinkaari mukaan lukien tuotanto, käyttö ja kierrätys, ja vertaamalla näitä perinteisiin ajoneuvoihin.
Vertailuissa kiinnitetään huomiota elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen. Valmistuksen aikaiset päästöt ovat sähköautoilla korkeammat kuin perinteisellä dieselillä, mikä johtuu koboltin ja litiumin suuresta määrästä akkujen valmistuksessa.
Esimerkiksi Trondheimin yliopiston laskelmien mukaan Nissan Leaf tuotti valmistusvaiheessa 13,1 tonnia hiilidioksidia, kun dieselmoottorilla varustettu Mercedes-Benz A -malli vai 6,6 tonnia.
Sähköautolla pitää tässä vertailussa ajaa 60 000 kilometriä ennen kuin se oli dieseliä puhtaampi.
”Kyse ei ole pelkästään sähköautojen materiaaleista, vaan myös volyymeistä. Sähköautot eivät ole vielä sellaisia massatuotteita, että niiden valmistus olisi pystytty suunnittelemaan teollisesti mahdollisimman pienellä hiilidioksidijalanjäljellä”, Tammi arvioi.
Hän uskoo, että valmistusprosesseihin on tulossa vielä parannuksia, koska tuottajavastuu autoteollisuudessa tiukka.
”EU:lla on myös tavoitteena, että 40 prosenttia vanhoista litium-akuista pitäisi kierrättää. Tämä koskee ennen kaikkea mobiililaitteiden ja tietokoneiden akkuja, joita on paljon enemmän kuin sähköautojen litium-ioniakkuja”, sanoo Tammi.
Sähköauto voi olla joissakin elinkaarivertailuissa polttomoottoriautoa parempi, mutta myös huonompi. Etenkin kestävästi tuotettu puupohjainen diesel on elinkaaripäästöiltään yhtä hyvä kuin vesisähköä käyttävä akkusähköauto. Näitä tutkimustuloksia on puolestaan esittänyt itävaltalainen Joanneum Research-tutkimuslaitos tehdessään ajoneuvojen elinkaarianalyysejä IEA:n hybridi- ja sähköautoja koskevalle tutkimussopimukselle.
Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetään kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa.
Sillä saataisiin puolitettua liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä.
IEA:n Energy Outlookin mukaan merkittäviä kasvihuonekaasuvähennyksiä saadaan aikaan vain, jos sähköautojen kehitys kulkee käsi kädessä hiilidioksidipäästöjä vähentävän energiantuotannon kanssa.
Niinpä Suomen kova tavoite 250 000 sähköautoa pitää sisällään myös sen, että muutkin autot käyvät osittain jollakin muulla kuin fossiilisella polttoaineella.
”Jos sähköauton rinnalla ei olisi muita vaihtoehtoja, pitäisi koko Suomen autokanta sähköistää, että pääsisimme hiilidioksidin vähennystavoitteisiin.”
Trafin tilastojen mukaan Suomessa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat Suomessa maaliskuun alussa 162,2 grammaa kilometriltä. Pienimmät päästöt olivat Uudellamaalla, jossa ajoneuvokanta oli nuorinta.
”Hiilidioksidipäästöt olisivat noin 170–180 grammaa, jos sähköautoa ajaisi puhtaasti hiilisähköllä”, varoittaa Tammi.
Hänen mukaansa pohjoismainen verkkosähkö on sähköautoille erittäin hyvää, koska uusiutuvan ja ydinvoiman osuus on suuri.
”Meillä päästään selvästi alle polttomoottoriautojen hiilidioksidilukujen kilometriä kohden.”
Myös IOSScience-julkaisussa on laskettu, että sähköautojen elinkaarenaikaiset päästöt ovat 12–31 prosenttia perinteisiä ajoneuvoja korkeammat, jos energia on tuotettu hiilivoimalla.
Esimerkiksi Suomessa biopolttoaineiden kulutukseen tavoitellaan merkittävää lisäystä. Ensi vuosikymmenen lopuilla biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineiden kulutuksessa pyritään nostamaan kolmannekseen.
Sen kun vain painaa mennä rajan yli. Ainakin 1 000 000 turvapaikanhakijaa toimi näin ilman mitään ongelmia. Eli vapaa liikkuvuus toimii vaikka ei EU:n jäsen olisikaan.
