Eurouskovaisten pelottelua, vastakysymys miksi ennen EUta ulkomaankauppa toimi ja miksi EUn ulkopuolelta tapahtuva vienti/tuonti toimii
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Eurouskovaisten pelottelua, vastakysymys miksi ennen EUta ulkomaankauppa toimi ja miksi EUn ulkopuolelta tapahtuva vienti/tuonti toimii
Koska oli paikallaan yhteisesti sovitut käytännöt tavaroiden liikuttelemiseksi valtiorajojen yli.miksi ennen EUta ulkomaankauppa toimi ja miksi EUn ulkopuolelta tapahtuva vienti/tuonti toimii
Korrelaatio ei ole kausaliteettia.
Sekä Tanska ja Ruotsi ovat tehneet talousreformeja joita Suomessa ei ole tehty, kuten poistaneet työehtosopimusten yleissitovuuden, joka jäykistää taloutta ja alentaa työllisyysastetta. Suomessa on hoidettu "hyvinvointia" kasvun puuttuesssa lainanotolla ja valtiontuilla. Tällä hetkellä esim asumistuet ovat kutakuinkin puolustusbudjetin suuruisia. Aivan järjetöntä hommaa.
Mutta helppoahan sitä on EU:ta haukkua kun on kustu housuihin.
Merkel lateli näkemyksiään Euroopan uudistamisesta: EU:lle yhteinen turvapaikkapolitiikka ja oma valuuttarahasto
https://yle.fi/uutiset/3-10236291?origin=rss
Merkelin mukaan on tarpeen kehittää rajavalvontavirasto Frontexista Euroopan yhteinen rajapoliisi, jolla olisi oikeus toimia itsenäisesti EU:n ulkorajoilla. Nykyisin Frontex voi tulla kansallisten viranomaisten avuksi vain pyynnöstä.
Otsikon aiheiden lisäksi mm.:
Merkelin mukaan on tarpeen kehittää rajavalvontavirasto Frontexista Euroopan yhteinen rajapoliisi, jolla olisi oikeus toimia itsenäisesti EU:n ulkorajoilla.
Herättääkö jotain ajatuksia?
Herättääkö jotain ajatuksia?
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005706786.html?ref=rssVaalitulos syöksi Slovenian epävarmuuden aikaan – Harva puolue suostuu hallitukseen siirtolaisvastaisen vaalivoittajan kanssa
Hallitusneuvotteluista odotetaan pitkiä ja vaikeita.
Vaalivoittaja Janez Janša puhui toimittajille sunnuntaina Velenjessä.(KUVA: BORUT ZIVULOVIC / REUTERS)
Minttu Mikkonen HS
Julkaistu: 4.6. 20:00
SLOVENIAAN on odotettavissa lähikuukausiksi poliittista turbulenssia sunnuntaisten parlamenttivaalien jälkeen. Hallitusneuvotteluista odotetaan hankalia ja pitkiä.
Vaalit voitti siirtolaisvastainen demokraattipuolue SDS, joka ei kuitenkaan saanut enemmistöä parlamenttiin. Puolue sai 25 paikkaa 90:stä.
Suurin osa maan kahdeksasta puolueesta on ilmoittanut, että ne eivät lähde hallitukseen kaksinkertaisen entisen pääministerin Janez Janšan johtaman SDS:n kanssa.
Uutistoimisto Reutersin mukaan kaksi puoluetta on ilmoittanut valmiudesta hallitukseen, konservatiivinen Uusi Slovenia ja äärioikeistolainen Slovenian kansallispuolue. Ne ovat kuitenkin pienpuolueita, ja kolmen puolueen koalitiolla olisi parlamentissa vain 36 paikkaa.
JANŠAN tärkein liittolainen on Unkarin pääministeri Viktor Orbán, joka on profiloitunut muun muassa EU:n yhteisvastuullisen maahanmuuttopolitiikan vastustajana ja kansalaisten sananvapauden ja muiden oikeuksien rajoittajana.
Janša ja Orban muistuttivat vaalikampanjan aikana slovenialaisia niistä puolesta miljoonasta ihmisestä, jotka kulkivat Slovenian läpi pakolaiskriisin aikana vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 alussa. Enimmillään tuhat ihmistä vuodessa on hakenut turvapaikkaa Sloveniasta.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi kuitenkin maanantaina tiedottajansa välityksellä uskovansa, että Slovenian tuleva hallitus osallistuu ”rakentavasti” entistä vahvemman EU:n rakentamiseen, uutistoimisto Reuters kertoi.
EPÄVARMUUS tulevasta näkyi heti maanantaina koroissa. Slovenian kauppakamari vaati nopeita hallitusneuvotteluja, jotta suuremmat vahingot maan taloudelle vältettäisiin.
”Toivomme, että muodostettaisiin laaja koalitio, jossa olisi keskustaoikeistolaisia ja keskustavasemmistolaisia puolueita ja jonka ohjelma mahdollistaisi talouskasvun jatkumisen”, sanoi kauppakamarin johtaja Sonja Smuc uutistoimisto Reutersille.
Asiantuntijat ennakoivat kuitenkin kuukausien neuvotteluja.
Slovenian presidentti Borut Pahor tapaa Janšan myöhemmin tällä viikolla. Pahor on aiemmin sanonut, että hän nimittää suurimman puolueen johtajan pääministeriksi parin viikon sisällä.
Janšan voi kuitenkin olla vaikea saada parlamentista riittävää kannatusta pääministeriksi.
Toiseksi eniten ääniä vaaleissa sai entisen koomikon Marjan Sarecin johtama liberaali ja euromielinen keskustalainen lista LMŠ. Sekin sai vain 13 paikkaa parlamenttiin.
Äänestysprosentti jäi 52:een.
ENNENAIKAISET vaalit järjestettiin, koska pääministeri Miro Cerar erosi maaliskuussa. Eroa edelsi korkeimman oikeuden päätös mitätöidä viime syksyn kansanäänestys, joka puolsi hallituksen kärkihanketta, miljardi euroa maksavaa junayhteyden parantamista rautateiden risteyskaupungista Divačasta 27 kilometrin päähän satamakaupunki Koperiin.
Oikeus totesi hallituksen käyttäneen julkista rahaa yksipuoliseen kampanjaan.
Cerar tavoitteli paluuta valtaan, mutta hänen keskustapuolueensa SMC jäi neljänneksi.
Sitähän tuo on ollut kokoajan. Virallisesti ei olla menossa liittovaltioon ja sitten joku kaunis päivä sanotaan, että "oho, nyt ollaan liittovaltiossa". Kansalta kysytään yhtä paljon kuin euroon liittymisestä. Vaikka joku voisi sanoa, että valtion tunnusmerkki on oma valuutta ja tällaisista muutoksista tulisi järjestää kansaäänestys.Hivuttavat liittovaltiota ovelasti sisään, tähän suostuminen on peruuttamaton askel.
Se on jännä, että noille suvaitseville puolueille ei kelpaa tuollainen kansallismielisesti ajatteleva puolue. Sitä ei tarvitse suvaita. Vähän sama tilanne kuin Suomessa. Jos puolueen arvot ovat kansallismieliset niin ei paljon politiikassa kavereita ole kun kansainvälisyys ja liberaali maahanmuutto politiikka on muotia. Sitä voisi äänestäjätkin järjestää opintomatkoja tuonne kreikkaan ja italiaan sekä ranskan tietyille alueille. Voisi ajatusmaailma vähän avartua kun kaikki tieto ei tulisikaan valmiiksi pureskeltuna ja suodatettuna ylen tai hesarin kautta.
Sitähän tuo on ollut kokoajan. Virallisesti ei olla menossa liittovaltioon ja sitten joku kaunis päivä sanotaan, että "oho, nyt ollaan liittovaltiossa". Kansalta kysytään yhtä paljon kuin euroon liittymisestä. Vaikka joku voisi sanoa, että valtion tunnusmerkki on oma valuutta ja tällaisista muutoksista tulisi järjestää kansaäänestys.
https://yle.fi/uutiset/3-10239759?origin=rssTurvapaikkajärjestelmän uudistus umpisolmussa: Itäiset jäsenmaat vastustavat sitkeästi hakijoiden siirtelyä EU:n sisällä
Sisäministerit eivät saaneet edistettyä kiistanalaista uudistusta, joka voisi poikkeustilanteissa johtaa turvapaikanhakijoiden siirtämiseen jäsenmaiden välillä.
Euroopan unioni
5.6.2018 klo 21:05
Kansalaisjärjestö pelasti Libyan rannikolta yli viisisataa ihmistä huhtikuun lopussa ja toi heidät Trapaniin, Sisiliaan. Viime viikonloppuna 46 Eurooppaan pyrkinyttä hukkui Tunisian edustalla veneen kaaduttua.
Petri Raivio
EU-kirjeenvaihtaja
@PetriRaivio
Yhteisen turvapaikkajärjestelmän remontti jakaa EU-maita yhtä jyrkästi kuin ennenkin, vaikka kompromissia on yritetty etsiä jo kolmatta vuotta. Kiistan ytimessä on kysymys siitä, mitä tehdään jos turvapaikanhakijoita tulee kerralla niin paljon, että yksittäinen maa ei suoriudu hakijoiden käsittelystä.
Leirit ovat vanhat tutut: Välimeren maat haluavat saada voimaan järjestelyn, jossa tulijoita jaettaisiin jäsenmaiden kesken. Niiden kautta turvapaikanhakijat enimmäkseen saapuvat unionin alueelle.
Toisaalta ns. Visegrad-maat eli Puola, Unkari, Slovakia ja Tsekki ovat sitä mieltä, että jokaisen jäsenmaan on pärjättävä omillaan, eikä hakijoita pidä ryhtyä siirtelemään.
– Äänenpainot ovat tällä hetkellä jyrkempiä puolin ja toisin kuin koskaan aikaisemmin, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).
Sopu karkaa kauemmas
Mykkänen osallistui Luxemburgissa kokoukseen, jonka tarkoitus oli pohjustaa sopua turvapaikkajärjestelmän uudistuksesta kesäkuun lopussa kokoontuville EU-maiden päämiehille. Mykkäsen mukaan sopu näyttää nyt hyvin etäiseltä.
– Olisin myönteisesti yllättynyt jos päämiehet pystyisivät kutomaan tämän aika revenneen lakanan yhteen, Mykkänen sanoi.
Ehdotuksessa myös turvapaikanhakijoiden siirrot
Kiistanalaisin uudistuksen osa on ns. Dublin-säännöstö, joka määrittelee, minkä maan vastuulla on turvapaikanhakijan hakemuksen käsittely. Sääntöjen mukaan hakemuksen käsittelee se maa, jossa hakija on ensimmäiseksi rekisteröitynyt.
Nykysääntöjen mukaan ensimmäisen maan vastuu hakijasta kestää puoli vuotta. Uudistusehdotus pidentäisi aikaa useisiin vuosiin. Välimeren maat vastustavat tätä, koska se mahdollistaisi muualta tavattujen hakijoiden palautukset niihin paljon pidemmän ajan kuluessa kuin nyt.
Toisaalta esitykseen sisältyy myös mekanismi, joka jakaisi turvapaikanhakijoita muihin jäsenmaihin tietyn laskukaavan mukaisesti, jos tulijoita on poikkeuksellisen paljon. Vastaava järjestely oli väliaikaisesti käytössä vuosina 2015–2017, mutta sen kautta saatiin siirrettyä vain murto-osa tavoitellusta hakijamäärästä.
Kompromissihalu on vähissä
Mykkäsen mukaan yhteinen sävel jäsenmaiden kesken löytyy lähinnä siitä, että laittomiin rajanylityksiin perustuvasta turvapaikanhausta olisi syytä päästä eroon, ja siirtyä ottamaan vastaavasti enemmän kiintiöpakolaisia suoraan konfliktialueilta.
Tämä ei kuitenkaan ole YK:n pakolaissopimuksen mukaan mahdollista, sillä ihmisellä on oltava oikeus hakea turvapaikkaa rajalla.
– Tässä puhutaan asioista jotka eivät ole mahdollisia. Halukkuus tehdä kompromissia asioista jotka ovat mahdollisia on kovin pieni, Mykkänen sanoo.
Mikä ihme siitä on, että tuota rannikolta kalastelua ei saada loppumaan tai ainakin, että ko. henkilöt palautettaisiin takaisin lähtöpaikkaansa? Pitäisi olla kovin vaikea. Tuollaista toimintaa ei pitäisi tulkita meripelastamisena koska henkilöt vaarantavat itse itsensä tahallaan lähtiessään jotta pääsisivät pelastettavaksi. Tuollainen pitäisi tulkita laittamaksi maahantulon järjestämiseksi ja soveltaa sopivaa lakia siihen toimintaa. Loppuisi tuollainen troolaaminen. EN yhtään ihmettele miksi Italiassa alkaa hermo mennä ko. asian kanssa. Jos samaa hommaa tehtäisiin Suomessa niin ei sitä täälläkään hyvällä katsottaisi paitsi tietyissä piireissä.
Tanskan pääministerin Lars Lokke Rasmussenin mukaan Tanska neuvottelee muiden eurooppalaisvaltioiden kanssa turvapaikkakeskuksen perustamisesta Eurooppaan.
Keskukseen sijoitettaisiin hylätyn päätöksen saaneet turvapaikanhakijat. Keskus tulisi Euroopan mantereelle, mutta ei EU:n alueelle. Hankkeesta kertoi uutistoimisto Reuters.
Rasmussenin mukaan neuvotteluihin ovat osallistuneet muun muassa Saksan, Hollannin ja Itävallan hallitukset. Rasmussen sanoi olevansa toiveikas, että pilottiprojekti voisi silottaa tietä uudelle eurooppalaiselle turvapaikkajärjestelmälle.
Valvonta olisi uudessa järjestelmässä nykyistä suurempaa.
- Olen optimistinen. Perustuen keskusteluihini muiden eurooppalaisjohtajien kanssa ja virallisella tasolla käynnissä olevaan dialogiin, uskon voivamme ottaa ensimmäisen askeleen tänä vuonna, Rasmussen sanoi.
Keskusteluja käydään suoraan eurooppalaisten hallitusten välillä, ei EU:ssa.
- Turvapaikkakeskus voisi olla maassa, joka ei ole siirtolaisten tai ihmissalakuljettajien suosikkikohde, Rasmussen sanoi.
Tanska on ottanut Lähi-idästä ja muilta alueilta vain vähän yli tuhat turvapaikanhakijaa huhtikuun loppuun mennessä tänä vuonna. Vuonna 2015 Tanskaan saapui 21 000 turvapaikanhakijaa.
Verrattuna Ruotsiin ja Saksaan Tanska on myöntänyt vähemmän turvapaikkoja suhteessa väkilukuunsa.
Rasmussen ei suostunut kommentoimaan, mitkä maat isännöisivät turvapaikkaleiriä.
https://yle.fi/uutiset/3-10241863?origin=rssOsa EU-maista pohtii uusia palautusleirejä – EU-rajojen ulkopuolelle lähetettäisiin kielteisen päätöksen saaneet
Tanskan pääministerin mukaan leirit toisivat parannusta Euroopan nykyiseen turvapaikkajärjestelmään.
Turvapaikanhaku
6.6.2018 klo 21:06
Pakolaiset jonottivat Unkarin ja Serbian rajalla pääsyä Unkarin puolelle heinäkuussa 2016.Edvard Molnar / EPA
Saana Uosukainen
Ainakin Itävalta, Tanska ja Saksa ovat neuvotelleet karkotusleirien perustamisesta unionin ulkopuolelle. Näin kertoivat Tanskan pääministeri ja Itävallan liittokansleri keskiviikkona Reutersin mukaan.
Leireihin kerättäisiin odottamaan käännytystä unionin alueelta sellaiset maahantulijat, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Tanskan pääministerin Lars Løkke Rasmussenin mukaan asiasta on neuvoteltu jäsenmaiden hallitusten kesken. Rasmussenin mukaan uudet leirit voisivat tuoda parannusta EU:n turvapaikkajärjestelmään.
Rasmussen uskoo, että järjestelmä voitaisiin osittain ottaa käyttöön tänä vuonna.
Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz vahvisti suunnitelmat ja sanoi keskustelun asiasta olevan jo pitkällä.
Sekä Rasmussen että Kurz sanoivat, että keskusteluja on ollut suoraan Euroopan eri maiden hallitusten kesken.
Itävalta on seuraava EU:n puheenjohtajamaa.
Itävalta aikoo Kurzin mukaan nostaa unioniin kohdistuvan siirtolaisuuden tyrehdyttämisen keskeiseksi teemaksi, kun Itävallasta tulee heinäkuun alussa EU:n puheenjohtaja.
EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei keskiviikkona tyrmännyt ehdotusta. Hän kommentoi asiaa yhteisessä tiedotustilaisuudessa Kurzin kanssa.
https://yle.fi/uutiset/3-10241863?origin=rss