EU - onko järkee vai ei?

Melko helmi lähetys...:ROFLMAO: ja jatkot päälle..
Politiikkaradio
Euroopparadio: Italia dissaa talouskuria ja maahanmuuttopolitiikkaa

Italian populistihallitus on ottanut kriittistä kantaa sekä euroalueen taloussääntöihin että maahanmuuttopolitiikkaan.

Mikä on analyysi? Kuinka Italian poliittinen tilanne kehittyy? Entä maahanmuuttopolitiikka?
Juhannuksen jälkeisessä huippukokouksessa maahanmuuttopolitiikkaan olisi pyrkimys hakea uutta ja yhteistä suuntaa. Onko tämä mahdollista?

Sakari Sirkkasen haastateltavina Brysselin studiosta ovat europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.), Nils Torvalds (r.) ja Jussi Halla-aho (ps.).

https://areena.yle.fi/1-4438827
 
Viimeksi muokattu:
Jyrki Katainen: Tämän takia EU-jäsenmaksu kannattaa maksaa

ILKKA LUUKKONEN | 08.06.2018 | 12:39- päivitetty 08.06.2018 | 13:38

Tutkimus, opiskelijavaihto ja turvallisuus, EU-komissaari luettelee unionin hyötyjä.
EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo, että Suomen ei kannat tuijottaa pelkästään EU-nettomaksuosuutta, vaan myös sitä, mitä EU-jäsenmaksulla saa.
– Kysymys on siitä, mitä lisäarvoa yhteinen budjetti tuo. Jos budjetti ei tuo lisäarvoa, sitä ei tarvita, hän sanoi perjantaina Helsingissä.

Nettomaksuosuus tarkoittaa EU-jäsenmaksujen ja erilaisina EU-tukina saatujen tulojen erotusta. Erotus vaihtelee vuosittain, mutta esimerkiksi vuonna 2016 Suomi oli nettomaksaja noin 294 miljoonan euron summalla.

Katainen muistuttaa, että esimerkiksi EU:n Horisontti 2020 -ohjelma on maailman suurin tutkimusohjelma. Hänen mukaansa sen hyödyt Suomelle ovat kiistattomat.
– EU satsaa tutkimukseen ja innovaatioihin. Eurooppalainen lisäarvo on erittäin suuri.

Opiskelijoiden ja tutkijoiden Erasmus-vaihto-ohjelma on Kataisen mukaan toinen kansalaisia hyödyttävä järjestelmä. Vuonna 2015 Erasmukseen osallistui 678 000 eurooppalaista.
– Jokainen, joka menee Erasmukseen, saa siitä jotakin, on se sitten kielitaitoa, kulttuuria tai avara maailmankatsomus, Katainen kehuu.

EU valmistelee parhaillaan unionin budjettia vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.

EU-komissio ehdottaa esimerkiksi Erasmus-ohjelman rahoituksen kaksinkertaistamista ja Horisontin rahoituksen kasvattamista. Lisäksi EU aikoo käyttää rahaa puolustuksen kehittämiseksi ja rajavalvonnan parantamiseksi.
– EU:n lisäarvo on, että säästämme rahaa mutta saamme lisää turvallisuutta, Katainen toteaa.

Hän puhui Helsingissä EU-parlamentin tilaisuudessa, jossa Eurooppa-ministeri Sampo Terho (sin.) kertoi maan hallituksen näkemyksen EU-budjetista. Hallituksen mielestä EU-budjettia tulee leikata, mutta samaan aikaan Suomen saamia maataloustukia tulee korottaa.
Terho sanoo, että koska kotimaassa hallitus vaatii budjettikuria ja velaksi elämisen lopettamista, täytyy EU:nkin olla valmis kutistamaan budjettia. Hän sanoo, että siniset on antanut muille hallituspuolueille periksi linjanvedossa.
– Sinisten linja olisi ollut vielä tiukempi.

EU-parlamentaarikko Nils Torvalds (r.) epäili Terhon laskutaitoja. Hän sanoi, että samaan aikaan ei voi sekä pienentää että suurentaa.
– Maatalousbudjetin osuus on nyt 37 prosenttia. Miten voidaan sekä ylläpitää että leikata? Torvalds kyseli.
Torvalds tuskaili sitä, että Terho tuijottaa vain nettomaksuosuutta.
– On huolestuttavaa, että keskustelu on tällä tasolla.

EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) arvioi, että Suomi tekee itselleen vahinkoa, kun se vaatii EU-budjettileikkauksia.
– Hallituksen palikat ovat hujan hajan. Tämä ei palvele isänmaan etua.

Terho vastasi, että Sarvamaa ei pysty hillitsemään ”federalistista temperamenttiaan”. Hänen mukaansa hallituksen linja on sama kuin muiden Pohjoismaiden: EU-budjettia pitää kutistaa.
Todellisuudessa hallituksen linja ei ole aivan yhtä jyrkkä kuin esimerkiksi Ruotsin. Ruotsi vaatii, että EU-budjetti on korkeintaan yhden prosentin jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Suomi ei ole sitoutunut tähän vaatimukseen, vaan on ilmoittanut olevansa valmis joustamaan leikkaustavoitteestaan.
https://www.verkkouutiset.fi/jyrki-katainen-taman-takia-eu-jasenmaksu-kannattaa-maksaa/
 
Last edited by a moderator:
Kyllä euroopassa aina ihmiset ovat maasta toiseen liikkuneet niin lomalle kuin työnkin perässä. Ei EU ole sitä kuin korkeintaa hieman helpottanut. Samalla tavalla täytyy edelleen se passikin olla matkassa tai sitten henkilökortti. Rahan vaihto on jäänyt pois mutta en sitä itse koskaan ongelmaksi kokenut. Päin vastoin kurssi voisi olla hyvinkin suotuisa. Toiseksi tänäpäivänä visa tai mastercard löytyy vähän jo jokaisen taskusta. On turvallisempi tuolla ulkomailla kuin tukku rahaa lompakossa joten ei se rahanvaihdon helppouskaan hyvä peruste ole.

Loppujen lopuksi on hyvin vaikea keksiä mitään todella positiivista EU:sta. Ehkä matalat mutta petolliset korot. Velka on halpaa ja niin kuin joku sanoi niin valtion, yritysten ja kotitalouksien "kasvu" on pitkälti rakennettu tuon velan varaan ja päälle.

Yritykset ovat hyötyneet toki EU:sta koska tullittomuus on hyvä juttu samoin kuin tavaroiden vapaa liikkuvuus muutoinkin. Suomen viennistä suurin osa taitaa mennä EU alueelle. Tuo ei toki ole itseisarvo eikä tarkoita, että meidän täytyisi olla EU:n jäsen käydäksemme kauppaa EU maan kanssa. Käytiinhän sitä ennenkin kuin itse liityimme unioniin.

Turvallisuus on myös yksi viljelty syy miksi EU on hyvä. Saattaa olla perää tai sitten ei. EU:ta tai ei niin en usko, että eurooppaa olisi kohdannut sota. Suurin osa EU maista on myös nato maita. Se turvallisuus puoli olisi saatu siis kuntoon myös ilman EU:ta, naton kautta.
 
Ei puhtettakaan siitä, että muodostettaisiin internointikeskuksia pakolaisten lähialueelle esim. libyaan...
 
Onko tämä ainoa vaatimus, jonka suomi eu:lle esittää?

Paljonkos pakolaiskiintiö tällä hetkellä on? Jotenkin sellainen kuva, että se on hyvin hyvin pieni verrattuna niihin satoihin tuhansiin tai miljoonaan asyylinhakijaan, jotka eivät ole minkäänlaisen suojelun tarpeessa.

Jos nämä veneturistit saadaan torpattua niin aitojen pakolaisten kiintiöiden kasvattaminen ei ole mikään suuri asia. Tulijoiden määrä putoaisi radikaalisti.
 
Paljonkos pakolaiskiintiö tällä hetkellä on? Jotenkin sellainen kuva, että se on hyvin hyvin pieni verrattuna niihin satoihin tuhansiin tai miljoonaan asyylinhakijaan, jotka eivät ole minkäänlaisen suojelun tarpeessa.

Jos nämä veneturistit saadaan torpattua niin aitojen pakolaisten kiintiöiden kasvattaminen ei ole mikään suuri asia. Tulijoiden määrä putoaisi radikaalisti.
Eikös se ole 750 henkeä. Joku puhui sen nostamisesta 10 000. Kuten sanottua niin sillä ei turvapaikka turismiin ole suoranaista vaikutusta.
 
Paljonkos pakolaiskiintiö tällä hetkellä on? Jotenkin sellainen kuva, että se on hyvin hyvin pieni verrattuna niihin satoihin tuhansiin tai miljoonaan asyylinhakijaan, jotka eivät ole minkäänlaisen suojelun tarpeessa.

Jos nämä veneturistit saadaan torpattua niin aitojen pakolaisten kiintiöiden kasvattaminen ei ole mikään suuri asia. Tulijoiden määrä putoaisi radikaalisti.
750-1050 kiintiö on elänyt. Mykkäsen moninkertainen tarkoittaa kymmenkertaista.

Uskotko itsekään tähän "veretkin seisauttavaan" utopiaan?
 
Paljonkos pakolaiskiintiö tällä hetkellä on? Jotenkin sellainen kuva, että se on hyvin hyvin pieni verrattuna niihin satoihin tuhansiin tai miljoonaan asyylinhakijaan, jotka eivät ole minkäänlaisen suojelun tarpeessa.

Jos nämä veneturistit saadaan torpattua niin aitojen pakolaisten kiintiöiden kasvattaminen ei ole mikään suuri asia. Tulijoiden määrä putoaisi radikaalisti.
Ongelmahan on se, että poliitikkoja ei oikeat pakolaiset kiinnosta (Krimea, Etelä-Afrikan valkoiset) vaan tietyn väriset """pakolaiset""".
 
Ongelmahan on se, että poliitikkoja ei oikeat pakolaiset kiinnosta (Krimea, Etelä-Afrikan valkoiset) vaan tietyn väriset """pakolaiset""".
Johtuisko siitä, että hyvin kotoutuvat ja toisaalta arvonsa tuntevat eivät ole tiettyjen tahojen mielestä niin hyviä maahanmuuttajia. Tännehän kaivataan halpatyövoimaa. Oikeasti koulutettu pakolainen ei välttämättä ole sellainen joka suostuisi kykkimään mustikka metsässä mäkäräisten ja hyttysten syötävänä 16 tuntisia päivä ja saaden siitä sitten pienen korvauksen.
 
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005711470.html
Kommentti: Italian populismi nousi euron ongelmista – ja maa on liian suuri EU:n kovistelulle



Viiden tähden liike selvisi voittajana Italian vaaleissa maaliskuussa 2018. Puolueen johtaja Luigi Di Maio juhlii kannattajiensa kanssa 6. maaliskuuta. (KUVA: CIRO FUSCO/EPA)

Julkaistu: 10.6. 8:20


Italian populistihallitus voi kärjistää euroalueen ongelmia. Mutta populismin nousu on euron valuvikojen seuraus eikä syy, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.



Italia ei ole mikä tahansa EU- ja euromaa muiden joukossa. Se on yksi Euroopan unionin EU:n ja euromaiden rahaliiton perustajamaista. Ja se on talouden luvuin mitaten kolmanneksi suurin euromaa.

Nyt Italia on myös ensimmäinen suuri euromaa, jossa on eurokriittinen populistihallitus. Siksi se on nyt myös yksi euroeliitin – euroalueen ja EU:n poliittisten johtajien ja hallintoeliitin – suurimmista päänsäryn aiheista.

Italian vasta valtaan nousseen populistihallituksen juuret ovat viime maaliskuun parlamenttivaaleissa, joissa toistui useissa muissa euromaissa aiemmin nähty ”vallankumous”:

Maan perinteiset valtapuolueet poliittisen värikartan keskivaiheilla kärsivät vaaleissa raskaita tappioita, kun eri syistä tyytymätön kansa antoi äänensä uusille tai vasta eurokriisin vuosina kasvaneille protestipuolueille.

Aivan samoin on aiemmin käynyt useissa vaaleissa esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Hollannissa ja Itävallassa eikä vain alueen kriisimaissa. Myös useissa EU:n itäisissä jäsenmaissa on vallassa Brysselin asteikolla epäsovinnaisia hallituksia.

Italian vaaleissa oli uutta vain se, että maan perinteisen valtakeskiön ulkopuoliset protestipuolueet saivat enemmistön äänistä.




Luigi Di Maio on Italian suurimman puolueen Viiden tähden liikkeen puheenjohtaja. (KUVA: Tony Gentile / Reuters)
Vasemman laidan eurokriittinen populistipuolue Viiden tähden liike sai melkein kolmasosan kaikista äänistä ja kasvoi näin Italian suurimmaksi puolueeksi. Oikean äärilaidan kansallismielinen populistipuolue Liitto (entiseltä nimeltään Pohjoisen Liitto) sai toiseksi eniten ääniä.




Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini on protestoinut muun muassa maahanmuuttoa vastaan. (KUVA: Procopio / Fotogramma / Ropi / ZUMA)
Vaikka vaalien voittajilla on keskenään melkein yhtä paljon eroja kuin yhteistä, ovat ne pitkällisten ja osin dramaattisten hallitustunnustelujen jälkeen nyt muodostaneet yhteisen enemmistöhallituksen.

Siksi euroeliitillä on nyt kovempi päänsärky kuin pitkään aikaan.

Talous- ja pakolaispolitiikan mutkat suoriksi
Hallitusvastuuseen nouseminen näyttää vaimentaneen niin Viiden tähden liikkeen kuin Liitonkin kärkevimpiä linjauksia. Kumpikaan ei esimerkiksi enää vaadi Italian eroa eurosta tai EU:sta niin kuin oli laita vielä viime vuonna.

Jyrkimmän eurokritiikin ja EU-vastaisuuden vaimentamisesta huolimatta puolueiden yhteiset linjaukset ovat monilta osin ristiriidassa EU:n ja euroalueen määräysten kanssa.

Jos Italia ryhtyy sellaisiin uudistuksiin kuin maan uusi hallitus on hahmotellut, se pyyhkii pölyjä EU:n talouspolitiikan määräyksillä ja pakolaispolitiikan tavoitteilla.

Esimerkiksi hallituksen hahmottelemat mittavat veronalennukset, sosiaaliturvan laajennukset, jo toteen saatettujen eläkeuudistusten perumiset ja muut julkisten menojen lisäykset rikkoisivat EU:n taloussääntöjä.

(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)




Hävittäjät maalasivat Italian lipun värit taivaalle kesäkuun toisena päivänä Italian tasavallan juhlapäivänä. (KUVA: Patrizia Cortellessa / ZUMA)

Italian valtio on ennestään euroalueen absoluuttisesti velkaisin. Sillä on velkaa yli kaksin verroin EU:n taloussääntöjen sallima määrä. Hallituksen aikeet kasvattaisivat velkataakkaa entisestään, ja pian myös alijäämärajat paukkuisivat puhki.

Hallituksen kaavailut pakolaispolitiikan kiristämiseksi tarkoittaisivat käytännössä rajojen sulkemista uusilta turvapaikan hakijoilta ja entistenkin passittamista nykyistä tehokkaammin pois maasta. Se vetäisi pohjaa pois EU:n tavoittelemilta ja muutoinkin vaikeilta yhteisiltä pakolaislinjauksilta.

Tällaiset irtiotot voivat helposti kärjistää euroalueen ja EU:n sisäiset erimielisyydet taas uusiksi ilmiriidoiksi.

Euroalueella on kymmenen viime vuoden kriiseissä nähty monenlaisia yhteenottoja yksittäisten pienehköjen kriisimaiden ja EU:n toimielimien ja suurten jäsenmaiden, kuten Saksan, välillä.


Italia voi olla liian suuri ja liian kiukkuinen maa painostettavaksi takaisin ”ruotuun”.​
Mutta Italia on toista maata kuin vaikkapa Kreikka. Italia voi olla liian suuri ja liian kiukkuinen maa painostettavaksi takaisin ”ruotuun”.

Siksi Italia ja sen uusi populistihallitus eivät ole pelkästään euroeliitin päänsärky.

Jos Italian välit muiden euromaiden ja EU:n kanssa menevät oikein pahasti ristiin, se antaisi alueen finanssimarkkinoille pitkästä aikaa totisen syyn puntaroida euron ja rahaliiton hajoamisen mahdollisuutta.

Kaksi suurta syytä protestihenkeen
Jos euroeliitiltä kysytään, on Italian talouden ja politiikan keskeinen ongelma populismi. Ja se, että kansan enemmistö ei ymmärrä omaa parastaan vaan on äänestänyt hölmösti oman maansa ja koko euroalueen edun vastaisesti vastuuttomat populistipuolueet hallitusvastuuseen.

Tällainen nurja tulkinta kuitenkin sekoittaa syyt ja seuraukset.

Protestiliikkeiden tai populistipuolueiden kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä ymmärtääkseen, että niiden kannatus kumpuaa ja kasvaa oikeista ongelmista ja aidosta tyytymättömyydestä eikä tyhjästä.

Kiukkuisen kansan protestihenki ja populismin nousu voivat toki aiheuttaa monenlaisia yllätyksiä, mutta ne ovat silti itsessään ennemmin oireita kuin ongelmia.

Italian niin kuin muidenkin euro- ja EU-maiden erityyppiset protestiliikkeet ovat saaneet kasvuvoimansa monenlaisista ongelmista ja ärtymyksen aiheista.

Mutta niitä yhdistää kaksi ärtymyksen syytä yli muiden:

Rahaliiton valuviat, niistä johtuneet talouspakotteet ja eurokriisin traumat. Ja pakolaiskriisi.

Euron valuviat ovat EU:n syytä
Ensin ja toistaiseksi eniten ärtymystä on koitunut euron ja rahaliiton vakavista valuvioista sekä niiden monipuolisista taloushaitoista.

Ne ovat erityisen ärsyttäviä siksi, että europäättäjät eivät ole vain epäonnistuneet niiden korjaamisessa vaan ovat alun perin niitä varta vasten valaneet – ja kaiken lisäksi vasten parempaa tietoaan.

EU:n jo 1970-luvulla laatimat rahaliiton varhaiset valmisteluasiakirjat varoittivat jäsenmaita kiirehtimästä yhteiseen rahaan ennen kuin niillä on yhteisvaluutan perustaksi välttämättä vaadittavat järjestelyt, keinot ja poliittinen valmius tulo- ja suhdanne-erojen tasaamiseen jäsenmaiden välillä.

Tällaiset keinot puuttuvat yhä, mutta sen sijaan euromailla on yhteinen euro ja sen ”vakauden” varmistamiseksi iso joukko talouspolitiikan sääntöjä ja pakotteita, jotka ovat etenkin kriisivuosina jyrkentäneet eivätkä tasoittaneet tulo- ja suhdanne-eroja eri euromaiden välillä.

Näiden valuvikojen takia Saksan ja muutaman muun vahvimman euromaan taloudet ovat vahvistuneet entisestään, mutta heikoimmat ovat kärsineet kriisistä eniten ja heikentyneet entisestään. Italia kuuluu menettäjiin.

Nämä rahaliiton valuviat olivat eurokriisin keskeisiä syitä. Ja nyt Italian politiikka oireilee samoja ongelmia.

Se toinen useille EU-maiden protestiliikkeille yhteinen tyytymättömyyden lähde on pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden saapuminen alueelle suurin joukoin. Tämä kärjistyi viime vuosien pakolaiskriisistä ja siitä, että EU on toistaiseksi ollut voimaton ratkaisemaan ongelmaa.

Euroeliitin kyvyttömyys ratkaista kohtalokkaan suuria ongelmia on yksi syy, miksi Italian kiukkuinen kansa teki maaliskuussa vallankumouksensa.

Nyt on uusien poliittisten voimien vuoro yrittää omia ratkaisujaan Italiaa koettelevien ongelmien voittamiseksi.

Yritys on varsin riskipitoinen eikä kukaan tiedä, onnistuuko se vai koituuko siitä entistä suurempia vaikeuksia.

Jan Hurri
 
Johtuisko siitä, että hyvin kotoutuvat ja toisaalta arvonsa tuntevat eivät ole tiettyjen tahojen mielestä niin hyviä maahanmuuttajia. Tännehän kaivataan halpatyövoimaa. Oikeasti koulutettu pakolainen ei välttämättä ole sellainen joka suostuisi kykkimään mustikka metsässä mäkäräisten ja hyttysten syötävänä 16 tuntisia päivä ja saaden siitä sitten pienen korvauksen.
Tätä minä olen ihmetellyt pitemmän aikaa, miksi ihmeessä nämä kokkarit kuvittelevat saavansa ahkeraa halpatyövoimaa Afrikasta tai lähi-idästä? Oikea kohde tälle työvoimarekrylle olisi aasia...
 
Tätä minä olen ihmetellyt pitemmän aikaa, miksi ihmeessä nämä kokkarit kuvittelevat saavansa ahkeraa halpatyövoimaa Afrikasta tai lähi-idästä? Oikea kohde tälle työvoimarekrylle olisi aasia...

Kokoomus ministerit ja muut tapit toki tuntee ulkomaalaisia. Jälkikasvu on kansainvälisessä koulussa ja Sebastianin tai Marien kavereihin kuuluu näitä ulkomaalaisia vaikka kuinka paljon. Kuinka hyväkäytöksisiä nuo diplomaattien, yritysjohtajien ja ylimpien toimihenkilöiden jälkikasvu onkaan?

Onnea vaan näiden syyrialaisten seppien, somalialaisten koneinsinöörien ja angolalaisten agronomien kanssa. Siinä tarvitaan muutama matopelien koodauspaja ja kaarnalaiva veneveistämö kun sioista hierotaan vinttikoiria.
 
Kokoomus ministerit ja muut tapit toki tuntee ulkomaalaisia. Jälkikasvu on kansainvälisessä koulussa ja Sebastianin tai Marien kavereihin kuuluu näitä ulkomaalaisia vaikka kuinka paljon. Kuinka hyväkäytöksisiä nuo diplomaattien, yritysjohtajien ja ylimpien toimihenkilöiden jälkikasvu onkaan?

Onnea vaan näiden syyrialaisten seppien, somalialaisten koneinsinöörien ja angolalaisten agronomien kanssa. Siinä tarvitaan muutama matopelien koodauspaja ja kaarnalaiva veneveistämö kun sioista hierotaan vinttikoiria.
Siinä voi saada hivenen väärän kuvan pakolaisten Suomelle tarjoamasta rajattomasta potentiaalista ja osaamisesta jos ne ulkomaalaiset joiden kanssa olet tekemisissä ovat Koneella tms muulla yrityksellä töissä olevia intialaisia insinöörejä tai jotain diplomaatteja jossain Espoon tai Helsingin paremmilla alueilla..
 
Rahaa rajoille.

EU:n komissio esittää muuttoliike- ja rajaturvallisuustoimien määrärahojen lisäämistä 34,9 miljardiin euroon.
Määrärahoja esitetään EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa vuosille 2021–2027. Määrä on lähes kolminkertainen nykyisen rahoituskauden määrärahoihin, jotka ovat 13 miljardia euroa. Komission ehdotuksella pyritään vastaamaan kasvaviin muuttoliike- ja turvallisuushaasteisiin lisäämällä eri rahoituslähteiden joustavuutta, jotta myös yllättäviin tapahtumiin voidaan puuttua.

Ulkorajavalvonnan tehostamiseksi komissio esittää uuden kattavan rajaturvallisuusrahaston perustamista ja Euroopan raja- ja merivartioviraston resurssien vahvistamista luomalla noin 10 000 rajavartijan muodostama pysyvä rajavartiosto. Komissio esittää rajaturvallisuustoimiin yhteensä 21,3 miljardin euron rahoitusta ja uuteen rajaturvallisuusrahastoon (IBMF) yli 9,3 miljardin euron määrärahoja.

https://www.verkkouutiset.fi/komissio-kolminkertaistaisi-rajavalvonnan-ja-muuttoliikkeen-hallinnan-rahoituksen/
 
Back
Top