EU - onko järkee vai ei?

Niin eihän noita maita - varsinkaan Albaniaa - oltu heti ottamassa EU:n jäseniksi, vaan oltaisi vaan käynnistetty jäsenyysneuvottelut. Sehän on minimissäänkin monen vuoden projekti joka ei välttämättä johda jäsenyyteen, jos EU on tyytymätön edistyksen tasoon. Turkin kanssakin neuvoteltiin jäsenyydestä pitkään & hartaasti eikä sitten tullut valmista. Näin jälkikäteen, onneksi. Junckerilla olisi vähän hommaa selitellä Turkin touhuja Syyriassa EU:n suulla.
Ei silti että pitäisin Ranskan linjaa vallan vääränä. Liian nopean laajenemisen vaarat realisoituivat jo kerran niin ihmetellä täytyy hinkua rynniä samaan notskiin uudestaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ranskalaisia on vaikea syyttää siitä että ovat nihkeitä uusien jäsenmaiden ottamiseen kun entisetkin ovat ongelma:

Lontoolaisessa luksushotellissa kaupiteltiin tällä viikolla ”kultaisia passeja” EU:n varoituksista huolimatta

Tällä viikolla lontoolaisen luksushotellin juhlasaliin kokoontui joukko erittäin varakkaita ihmisiä passiostoksille.

Konsulttiyhtiö Henley & Partners järjesti jo kolmattatoista kertaa ”globaalin kansalaisuuskonferenssin”. Siellä superrikkaat oppivat, miten hankkia niin kutsuttu kultainen passi, jolla aukeaa lähes koko maailma.

The Guardianin tietojen mukaan tilaisuudessa maidensa kansalaisuuksia oli kaupittelemassa ainakin Maltan, Montenegron, Saint Lucian ja Kyproksen pääministereitä, suurlähettiläitä ja muita edustajia.

1 500 euroa pääsylipusta maksaneita osallistujia oli arviolta 300. Tapahtuman mainoksen mukaan tilaisuus oli ”jopa suurempi ja vaikutusvaltaisempi kuin ennen”.


-----------------------------------------------------

EU:n banaanivaltiot kaupittelevat passejaan lähes kelle vaan joka lyö edes jonkun verran taalaa tiskiin. EUskovaisten ratkaisu tähän olisi tietenkin ollut ottaa lisää banaanivaltioita jäseniksi.
 
Ranskan lisäksi Tanska ja Alankomaat vastusti jäsenyysneuvotteluja Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Hyvä niin.
 
Passi tai oleskelulupa rahalla.

EU-maista kansalaisuuden voi saada sijoitusta vastaan Maltan lisäksi Kyprokselta. Bulgaria on ilmoittanut lopettavansa oman järjestelynsä.

Eri mittaisia oleskelulupia puolestaan myöntää näiden kolmen maan lisäksi 17 muuta EU-maata, esimerkiksi Viro, Irlanti, Espanja ja Ranska. Vaadittava sijoitus vaihtelee 100 000 eurosta viiteen miljoonaan.

EU:n keinot ovat kuitenkin niukat. Komissaaritkin myönsivät, että kansalaisuusasiat ovat jäsenmaiden omaa toimivaltaa.

– Kun jäsenmaa myy kansalaisuuttaan, se myy EU-kansalaisuutta. Se myy jotain sellaista joka ei ole sen omaa, Jourová sanoi.

https://yle.fi/uutiset/3-10610733

EU-kansalaisuuden kriteerit pohdintaan.
 
EU laajeni liian nopeasti vuonna 2004 (ja 2007). Toisaalta silloin oli auki historiallinen ikkuna saada entiset itäblokin maat pois Venäjän vaikutuspiiristä.

Kuusi maata perusti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön vuonna 1951 sekä Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön vuonna 1957. Sen jälkeen jäsenvaltioiden määrä on lisääntynyt 28:aan, kun Kroatia liittyi heinäkuussa 2013.

  • 1951 Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Hollanti, Luxemburg
  • 1973 Iso-Britannia, Irlanti, Tanska
  • 1981 Kreikka
  • 1986 Espanja, Portugali
  • 1995 Suomi, Ruotsi, Itävalta
  • 2004 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta, Kypros
  • 2007 Romania, Bulgaria
  • 2013 Kroatia

Sen jälkeen laajenemistahti rauhoittui. Vain Kroatia liittyi unioniin. Kroatian jälkeen uusien ehdokkaiden tie on ollut pitkä ja kivinen.

Jäsenyysneuvotteluja käyvät Montenegro, Serbia ja Turkki. Ehdokasmaiden asema on Albanialla ja Makedonialla. Mahdollisia tulevia ehdokasmaita ovat Bosnia-Hertsegovina sekä Kosovo. Islanti on keskeyttänyt jäsenyysneuvottelut.

Montenegro haki jäsenyyttä joulukuussa 2008, ja sille myönnettiin ehdokasmaan asema joulukuussa 2010. Jäsenyysneuvottelut Montenegron kanssa avattiin 29. kesäkuuta 2012. Montenegron kansalaisilla on viisumivapaus EU-maihin.

Turkki on EU:n vanhimpia kumppaneita: sillä on ollut tulliliittosopimus unionin kanssa jo vuodesta 1963. Varsinaisen EY-jäsenyyshakemuksensa Turkki jätti vuonna 1987. Turkki hyväksyttiin virallisesti EU:n hakijamaaksi vuoden 1999 Helsingin Eurooppa-neuvostossa. Neuvottelut käynnistyivät lokakuussa 2005. Turkin poliittisen tilanteen vuoksi jäsenyysneuvottelut ovat käytännössä jäissä.

Serbia sai ehdokasmaa-aseman maaliskuussa 2012. Kesäkuussa 2006 itsenäistynyt Serbia jätti EU-jäsenyyshakemuksensa 2009. Jäsenyysneuvottelut käynnistettiin vuoden 2014 alussa. Ehdokasmaa-aseman saamiseksi Serbian oli kohennettava rajavalvontaa ja parannettava suhdettaan Kosovoon. Serbialaiset ovat saaneet matkustaa viisumitta Schengen-alueella vuodesta 2009.

Albania sai hakijamaastatuksen kesäkuussa 2014. Albania jätti EU-jäsenyyshakemuksensa unionille vuonna 2009. Viime vuosina yhteiskuntaa on uudistettu, mutta maalla on yhä parannettavaa mm. hallinnon ja oikeusvaltiorakenteiden kehittämisessä sekä korruption kitkemisessä. Erityisiä haasteita yhteiskunnan uudistumiselle tuottavat lisäksi mm. rahanpesu sekä ihmis- ja huumekauppa.

Makedonia sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2005. Vuoden 2009 edistymisraportissa komissio katsoi tarpeellisia uudistuksia tapahtuneen, ja antoi Eurooppa-neuvostolle suosituksen aloittaa jäsenyysneuvottelut Makedonian kanssa. Neuvosto ei ole vielä päättänyt neuvotteluiden aloittamisesta. Makedonian kansalaisilla on viisumivapaus EU-maihin.

EU on käynnistänyt kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa ns. vakautus- ja assosiaatioprosessin, jonka tavoitteena on tuoda alueen maat lähemmäksi EU:ta. Sen myötä nämä maat voivat viedä vapaasti lähes kaikkia tuotteitaan EU:n sisämarkkinoille. Ne myös saavat EU:lta rahoitusta uudistuksia vastaan. Prosessin keskeinen osa on EU:n ja kunkin Länsi-Balkanin maan välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus.
https://eurooppatiedotus.fi/perustietoa-eusta/laajentuminen/
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Vihervasemmisto hyvesäteilee.

Kokoomuslainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kritisoi ydinvoimalinjausta, joka löytyy EU-parlamentin päätelmien pohjaesityksestä.

Kyse on Euroopan parlamentin linjoista koskien EU:n ilmastotavoitteita. Parlamentti äänestää torstaina päätelmistään YK:n ilmastokokoukseen Madridiin. Sarvamaan mukaan sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston kannattamana kirjattu ”kohta, jonka mukaan ydinvoima ei ole turvallista ja pitää ajaa alas koko EU:ssa”. Päätöslauselmaesityksessä sanotaankin, että ydinvoima ei ole turvallista eikä kestävää ympäristön eikä talouden kannalta. Esityksessä ehdotetaan strategian kehittämistä ydinvoimasta luopumiseksi ja ydinvoimaloiden sulkemiseksi turvallisesti.

Sarvamaan mukaan ydinvoiman alasajo aiheuttaisi laajamittaista taloudellista tuhoa EU:n alueelle.

”Ydinvoima on myös suurin vähäpäästöisen energian lähde Suomessa. Tämä olisi omaan jalkaan ampumista”, Sarvamaa sanoo.

Myös kokoomuksen meppi Henna Virkkunen kommentoi kirjausta hiljattain Twitterissä.

”EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa valmisteltuun kannanottoon on esitetty useita muutoksia, muun muassa tuohon kohtaan. Ydinvoima on tehokas ja vakaa, sillä tuotetaan puolet EU-alueen päästöttömästä sähköstä. Ei tosiaankaan järkeä luopua”, Virkkunen tviittasi.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/eun-papereista-paljastui-selva-linjaus-ydinvoima-pitaa-ajaa-alas-koko-eussa-kokoomuslainen-jarjetonta/02e9929e-cce6-4e46-9c72-13f724c36d8f
 
Suomen ehdotukset EU:n budjetiksi.

Finland is suggesting a budget of 1.07 per cent of gross national income in the EU, or €1.087tn, over the period from 2021-27, Tytti Tuppurainen.

The Finnish proposals include deeper reductions in cohesion funds than were mooted by the commission, Ms Tuppurainen said. Helsinki is suggesting a 12 per cent reduction in cohesion policy compared with the MFF which runs until the end of 2020. Agriculture funding would drop by 13 per cent, less than the 15 per cent suggested in the commission’s plans.

Newer programmes — such as research and border control — would get a 37 per cent boost. As a result, newer priorities would represent 32.8 per cent of the budget, compared with 30.7 per cent for agriculture and 29.7 per cent for cohesion.

While the commission had proposed reforms to a range of so-called “own resources” — funds that belong solely to the EU rather than coming from national budgets — Finland has only included a modest tax on plastics in that category. This would raise an estimated €6.6bn a year.
https://www.ft.com/content/f3dd5aaa-14d3-11ea-8d73-6303645ac406
 
Suomi mainittu! Lisäks DW kanavalla saksalainen ilmastoaktivisti, Euroopan ilmastohysteriasta. En jaksanut sinänsä yllättyä siitä, että näillä Neuvostoliitto mielessä, mutta ehkä kuitenkin yllättävän suoralla tavalla - "Euroopan talous täytyy tuhota".

 
Onpa uutisointia jota ei uskoisi olevan olemassa. Tai pitäisikö tämän kiinnostaa perussuomalaista lihajaperunamiestä.
Tilastojen perusteella vasta neljänneksi korruptoitunein juuromaa tämä Romania.

 
Onpa uutisointia jota ei uskoisi olevan olemassa. Tai pitäisikö tämän kiinnostaa perussuomalaista lihajaperunamiestä.
Tilastojen perusteella vasta neljänneksi korruptoitunein juuromaa tämä Romania.


Jos katoillakin olisi silmät...

Every day when the Lutheran church bell strikes noon, people fall silent in a leafy street in the Transylvanian city of Sibiu. For more than 500 days, in snow, drizzle and scorching sun, a group of residents has staged a silent protest in the centre of the picturesque city. Always at the same time, and always at the same place: outside the headquarters of Romania’s ruling Social Democrat party (PSD), which is embroiled in corruption scandals and accused by Brussels of flouting democratic values.

1575708853395.png

Ciocan, a 30-year old entrepreneur turned NGO leader, was one of the founders of Vӑ Vedem din Sibiu, which can be translated as “we are watching you from Sibiu”.

1575708820198.png

Korruptiokin on suhteellista. https://en.wikipedia.org/wiki/Corruption_Perceptions_Index
 
Auralla on asiaa.

EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavara on toimivallan ja auktoriteetin puuttuessa tuskallisenkin kapea.

EU:lla on valtava määrä tietotaitoa ja osaamista ulkopolitiikan sektorilla, joka jää tällä hetkellä vajaakäytölle siiloutuneen toimintaympäristön ja puutteellisen tiedon jakamisen vuoksi. Luottamus ja tietoturvallisuustasojen nosto ovat tässä avainasemassa entistä sujuvampaan sisäiseen viestintään. EU:lla on noin 140 delegaatiota ympäri maailmaa ja noin 2500 virkamiestä Brysselissä ulkosuhdehallinnon palveluksessa, joiden tietotaitoa ja osaamista tulee hyödyntää entistä tehokkaammin, myös komissiossa.

Yksi suurimmista haasteista vaikuttavan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rakentamiselle on toimivallan puute. Päätökset tehdään yksimielisesti, joten niiden aikaansaaminen on hidasta ja kompromissit eivät aina palvele suurempaa tarkoitusta.

Yhdysvaltojen liityttyä Venäjän ja Kiinan kelkkaan protektionistisen ja globaalia yhteisöä hajottavan politiikan tekemisessä on Euroopan saatava itsensä viimeistään nyt kasaan ja pelattava entistä vahvemmin niillä valttikorteilla, joita sillä on käsissään.

https://www.verkkouutiset.fi/eun-ulkopolitiikka-ja-uusi-maailmanjarjestys/
 
Federalisaatiota tungetaan kurkusta alas taas kerran.

Ulkosuhteissa federalisaatio saisikin vahvistua.

Muuten USA, Kiina ja Venäjä kävelevät ulkopolitiikassa pienten maiden yli mennen tullen. EU:n päämies neuvottelisi Setä Samulin, Kiinan keisarin ja Venäjän tsaarin kanssa tasavertaisemmasta asemasta.

Toisaalta 140 EU-delegaatiota eri puolilla maailmaa pystyisi pienellä vaivalla hoitamaan ne tehtävät, joita 28 jäsenmaan kansalliset edustustot ja suurlähetystöt nykyisin hoitavat. Säästöä syntyisi.

Esimerkiksi Suomen ulkoasiainhallinnolla on 90 toimipistettä, joissa työskentelee yli 500 lähetettyä virkamiestä ja noin 1000 asemamaista palkattua työntekijää. https://um.fi/edustustot
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on Suomen uusi meppi – Brexit tuo Brysseliin vihreän, jolla on agendallaan ”ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet”
22.1.202009:20päivitetty 22.1.202009:26

Uusi parlamentaarikko on vihreiden Alviina Alametsä.
81659516-9a6a-59f2-822a-c35baf728db8

Uutta verta. Vihreiden Alviina Alametsä nousee uutena meppinä Euroopan parlamenttiin.KUVA: JENNI GÄSTGIVAR

 
Erinomainen ja varoittava esimerkki no juuri tämä Alviina Alametsä, jonka mielestä varusmiespalvelus on "larppausta" joka ei hyödytä ketään, mutta ei tietysti mitään NATOa kylkeen. Nyt kyseinen nuori leidi on sitten tuolla pohjalla oikeasti muovaamassa jotain Vihreän liiton armeijamallia, ei hyvää päivää...
 
Miten Eu toimisi ilman Ranskan kieltä tai että virallinen kieli olisi ainoastaan brexit pohjainen
 
Back
Top