on
kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista ja vastaanottaa julkisuudessa
mielipiteitään.
[1] Länsimaisissa demokratioissa sananvapauden ydinsisällöksi on usein mielletty
ennakkosensuurin poissaolo.
Lainsäädännössä on kuitenkin myös rajoituksia sananvapaudelle silloin, kun sen käyttö loukkaa jotain toista
oikeushyvää.
Vaikka Euroopan ihmisoikeussopimuksessa luetellaan useita tapauksia, joissa sananvapautta voidaan rajoittaa lailla,
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (nykyinen Euroopan unionin tuomioistuin) on ratkaisuissaan korostanut, että näitä rajoituksia on tulkittava suppeasti:
»Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sananvapaus on eräs demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä perustoista, eräs sen edistyksen ja jokaisen yksilön kehityksen perusedellytyksistä. Ellei ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, sananvapaus ei koske pelkästään sellaisia "tietoja" tai "ajatuksia", joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään vaarattomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaisia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät.
Sananvapautta voidaan rajoittaa siten kuin siitä on määrätty ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa, mutta tällaisia rajoituksia on kuitenkin tulkittava suppeasti. Tämän sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa mainitulla adjektiivilla "välttämätön" tarkoitetaan pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta, ja vaikka sopimuspuolilla on tiettyä harkintavaltaa sen arvioinnissa, onko tällainen tarve olemassa, oikeuksiin puuttumisen on oltava asianmukaisessa suhteessa tavoiteltuun lailliseen päämäärään ja syiden, joihin kansalliset viranomaiset vetoavat rajoituksen perusteluksi, on oltava asiaankuuluvia ja riittäviä. Lisäksi etukäteen tapahtuva sananvapauden rajoittaminen edellyttää erityistä tutkimusta.»
(Bernard Connolly vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Asia C-274/99 P.
[4])
Suomessa lainsäätäjä on puuttunut sananvapauden väärinkäyttämiseen muun muassa seuraavilla rikoslaissa rangaistaviksi säädetyillä teoilla:
kunnianloukkaus (RL 24:9)
yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8)
kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 11:10)
julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1)
uskonrauhan rikkominen, 1. tekotapa (ns. "jumalanpilkkapykälä") (RL 17:10)
väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17)
sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (RL 17:18)
sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi (RL 17:20)
markkinointirikos (RL 30:1)
virkasalaisuuden rikkominen (RL 40:5)
yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5)
Myös oikeuden kuvata ja tallentaa materiaalia eräissä tapauksissa on katsottu kuuluvan sananvapauden piiriin
[31].