Tutkijat: Halla-ahon puheissa alkanut korostua uusi teema – ”Blogi näyttäytyy sellaisena divarisarjana”
Tutkijan mukaan Jussi Halla-ahon tarkoituksena on nyt pyrkiä määrittämään itsensä uudelleen.(KUVA: ILTA-SANOMAT, LEHTIKUVA)
Julkaistu: 20.4. 21:57
Tutkijat eivät koe, että kirjoitusten kommentoimisen välttely olisi Halla-ahon tyylille poikkeuksellista. Jossain vaiheessa puoluejohtajan on kuitenkin otettava niihin kantaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole suostunut kommentoimaan Scripta-bloginsa kirjoituksia lähipäivinä. Kieltävään vastaukseen ovat joutuneet median lisäksi tyytymään myös esimerkiksi Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne.
Halla-aholta on vaadittu vastausta siihen, irtisanoutuuko hän vuosien takaisista kirjoituksistaan. Vastaus olisi ajankohtainen erityisesti hallitusneuvotteluja ajatellen, nimittäin Rinne totesi Helsingin Sanomille vaalituloksen jälkeen, että hänellä ja Halla-aholla on ”ihmisyyteen liittyviä näkemyseroja”.
Nämä näkemyserot saattavat hyvinkin seistä perussuomalaisten hallitusvastuun tiellä.
Lauantaina Halla-aho kirjoitti Facebookissa, että ei irtisanoudu kirjoituksistaan.
– Osa on ollut tyhmiä ja harkitsemattomia kommentteja. Osa on ollut sellaisia kommentteja, joita voi sanoa tavallisena tallaajana mutta ei poliitikkona. Ja osa on sellaisia juttuja, jotka kontekstistaan irrotettuna kuulostavat hurjilta mutta joissa on ollut ja on edelleen pointti.
Mistä venkoilu blogikirjoitusten kanssa kertoo? Politiikan tutkija ja Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanenuskoo, että Halla-ahon tarkoituksena on nyt pyrkiä määrittämään itsensä uudelleen – blogista irrallisena.
– Blogi näyttäytyy sellaisena divarisarjana, kun taas nykyään Halla-aho omasta mielestään, ja perussuomalaisten puheenjohtajana on myös tässä ihan oikeassa, pelaa SM-liigaa, Poutanen kuvailee.
Jussi Halla-aho puolueensa vaalivalvojaisissa. (KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS)
Tutkijan mukaan Halla-aho pyrkii siis irrottautumaan blogialustasta, mutta ei siellä kirjoittamistaan asioista. Bloginsa kautta julkisuuteen nousseena ”uutena mediapolven poliitikkona” blogi kuitenkin muodostaa ja tulee muodostamaan osan hänen poliittisesta profiilistaan.
– Lisäksi Halla-aho on saanut lainvoimaisen tuomion rikoksesta bloginsa pohjalta, joten on täysin perusteltua pitää asiaa esillä, Poutanen toteaa.
Eikä Halla-aho kirjoituksiaan myöskään pakenemaan pääse, muistuttaa hallituksen, ministerien ja päättäjien retoriikkaa tutkinut tutkijatohtori Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista. Tilli uskoo, että Halla-aho joutuu todennäköisesti hyvin piankin pohtimaan, kauanko tällainen välttelytaktiikka toimii.
– Hänen omillensa asialla ei ole juurikaan väliä. Kysymys on siitä, miten salonkikelpoiseksi puolue haluaa. Jossain vaiheessa hän joutuu ottamaan moninaisiin kirjoituksiinsa kantaa.
– Nousevatko nämä esimerkiksi hallitukseen nousemisen kynnyskysymyksiksi? Kirjoitukset voidaan myös muiden toimesta nostaa kynnyskysymyksiksi, jos niin halutaan.
Puheissa korostuu uusi teema
Scriptan teemoista Halla-aho ei ole siis irtisanoutunut. Tilli ei pidä tätä erikoisena, mutta on huomannut Halla-ahon teemoissa muutosta viimeisen viiden vuoden aikana. Puheissa korostuu edelleen maahanmuuton demonisointi ja se toimii tehokkaasti ihmisiä yhdistävänä tekijänä, sillä yhteisen vihollisen korostaminen tuo ihmisiä yhteen.
Lähiaikoina Halla-ahon puheessa on Tillin mukaan kuitenkin alkanut korostua myös talouteen liittyvät näkökulmat pelkkien uhkapuheiden sijasta.
– Tämä on retorisesti fiksua, sillä talouspuhe usein liitetään vastuulliseen politiikkaan. Talouspuhe on yleensä se, millä noustaan politiikan raskaaseen sarjaan.
– Talouden kautta on mahdollista puhutella niitä, jotka eivät kenties muuhun maahanmuuttoon liitettyyn uhkapuheeseen samastu.
Tällaisia äänestäjiä on varmasti löytynyt esimerkiksi keskustasta. Tilli uskoo, että talouspuheella ja aluepoliittisilla täsmäpainotuksilla on saatu houkuteltua pettyneitä keskustalaisia äänestyskopeille äänestämään perussuomalaisia.
Tutkijan mukaan Halla-ahon puheessa on alkanut korostua myös talouteen liittyvät näkökulmat pelkkien uhkapuheiden sijasta.(KUVA: MAURI RATILAINEN / EPA)
Erottuva profiili
Halla-ahon poliittinen profiili on se asia, mikä erottaa hänet muista puoluejohtajista. Tilli pitää Halla-ahoa pelkästään käytökseltäänkin erilaisena kuin muita puheenjohtajia.
– Halla-aho ei lähtenyt vaalitenteissä mukaan päälle huutamiseen, eikä tuskailuun, kun ei saanut mielestään tarpeeksi puheenvuoroja.
– Hänellä on myös omintakeinen puhetapa – rauhallinen, pitkiä virkkeitä ja ikään kuin tavaramerkiksi noussut nieleskely kesken lauseen, Tilli toteaa.
Jussi Halla-aho Ylen vaalitentissä huhtikuussa. (KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Mikko Poutasen mukaan Halla-ahon tyyli on kaikessa rauhallisuudessaan kuitenkin usein tarkoituksellisesti provosoivaa, mikä palvelee tutkijan mukaan kahta poliittista tarkoitusperää: omien vakuuttamista ja toisten ärsyttämistä.
– Tästä perussuomalaisten vaalivideo oli tyylipuhdas näyte. Karrikoiden voidaan sanoa, että jos suututtaa tietyn poliittisen kannan edustajat, signaloidaan päinvastaista kantaa edustaville, että on heidän puolellaan sanomatta tätä kuitenkaan koskaan suoraan, Poutanen pohtii.
Jouni Tilli kuvailee Halla-ahon puhetapaa näennäiseksi fakta-argumentoinniksi, millä tutkija tarkoittaa, että Halla-aho pätevään, nuivaan ja jopa akateemiseen tyyliin esittää loogisia syy-seuraussuhteita valitsemillaan faktoilla höystettynä.
– Hän käy läpi pointti pointilta, että mitä tästä seuraa ja miksi. Se vaikuttaa erittäin pätevältä ja loogiselta, vaikka päättely perustuisikin monimutkaisten asioiden pelkistämiseen, Tilli toteaa.
Poikkeuksellinen populisti
Profiililtaan Halla-aho ei ole tyypillisen poliitikon muottiin sopien suostutteleva tai kansaa villitsevä, vaan kylmän viileä, sarkastinen ja retorisesti jopa nuiva. Tilli vertaa puoluejohtajan elehdintää ja mediasuhdetta entiseen pääministeriin Paavo Lipposeen(sd.).
– Lipposeen verrattuna Halla-aho on kuitenkin vähän eri tyyppinen. Halla-ahossa on tietty sävy ylimielisyyttä, mikä näkyy esimerkiksi silmien muljautteluna ja turhautumisena, Tilli pohtii.
Tutkijan mukaan Halla-ahossa on tietty sävy ylimielisyyttä.(KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA)
Mediasuhteestaan Halla-aho on Tillin mukaan tehnyt oman taiteenlajinsa. Poliitikkojen mediasuhde on aina jännitteinen, mutta Halla-ahon pistelevän ivallinen tyyli on poliitikolle hyvin omintakeinen. Poutanen ei pidä Halla-ahoa poikkeuksellisena, mutta kuitenkin aikansa kuvana.
– Esimerkiksi tiedostustilaisuuden "mikki pois"-tilanne asettuu väistämättä suurempaan kontekstiin ajassaan, eli Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin jännittyneiseen suhteeseen median kanssa. Tällöin ollaan taipuvaisia käyttämään Trumpiin liittyviä ylisanoja, Poutanen huomauttaa.
Helsingin Sanomien toimittaja kysyi Halla-aholta tämän vanhoista blogiteksteistä perussuomalaisten eurovaaleihin liittyvässä tiedotustilaisuudessa torstaina. Toimittaja halusi tarkentaa kysymystään, mutta tämä ei Halla-aholle sopinut, joten hän pyysi puolueen viestintävastaavaa, ”työmies” Matti Putkosta ottamaan toimittajalta mikin pois.
Jussi Halla-aho ja Matti Putkonen.(KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Kokonaisuudessaan Halla-ahon tyyli on Jouni Tillin mukaan tunteita herättävä, vaikka puoluejohtaja itse ei näyttäydy mitenkään erikoisena kansanvillitsijänä. Tyyli on laskelmoitu, mutta aito, sillä Halla-aho on itsekin sanonut, ettei viihdy yleisön edessä. Populistina Halla-aho on Tillin mukaan hyvin erilainen kuin edeltäjänsä Timo Soini (sin.).
– Hän lakonisesti käyttää hyvin latautuneita termejä ja se varmasti herättää tunteita yleisössä. On mielenkiintoinen tapaus, Tilli päättää.
Salla Jantunen
www.is.fi
Tutkijan mukaan Jussi Halla-ahon tarkoituksena on nyt pyrkiä määrittämään itsensä uudelleen.(KUVA: ILTA-SANOMAT, LEHTIKUVA)
Julkaistu: 20.4. 21:57
Tutkijat eivät koe, että kirjoitusten kommentoimisen välttely olisi Halla-ahon tyylille poikkeuksellista. Jossain vaiheessa puoluejohtajan on kuitenkin otettava niihin kantaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole suostunut kommentoimaan Scripta-bloginsa kirjoituksia lähipäivinä. Kieltävään vastaukseen ovat joutuneet median lisäksi tyytymään myös esimerkiksi Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne.
Halla-aholta on vaadittu vastausta siihen, irtisanoutuuko hän vuosien takaisista kirjoituksistaan. Vastaus olisi ajankohtainen erityisesti hallitusneuvotteluja ajatellen, nimittäin Rinne totesi Helsingin Sanomille vaalituloksen jälkeen, että hänellä ja Halla-aholla on ”ihmisyyteen liittyviä näkemyseroja”.
Nämä näkemyserot saattavat hyvinkin seistä perussuomalaisten hallitusvastuun tiellä.
Lauantaina Halla-aho kirjoitti Facebookissa, että ei irtisanoudu kirjoituksistaan.
– Osa on ollut tyhmiä ja harkitsemattomia kommentteja. Osa on ollut sellaisia kommentteja, joita voi sanoa tavallisena tallaajana mutta ei poliitikkona. Ja osa on sellaisia juttuja, jotka kontekstistaan irrotettuna kuulostavat hurjilta mutta joissa on ollut ja on edelleen pointti.
Mistä venkoilu blogikirjoitusten kanssa kertoo? Politiikan tutkija ja Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanenuskoo, että Halla-ahon tarkoituksena on nyt pyrkiä määrittämään itsensä uudelleen – blogista irrallisena.
– Blogi näyttäytyy sellaisena divarisarjana, kun taas nykyään Halla-aho omasta mielestään, ja perussuomalaisten puheenjohtajana on myös tässä ihan oikeassa, pelaa SM-liigaa, Poutanen kuvailee.
Jussi Halla-aho puolueensa vaalivalvojaisissa. (KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS)
Tutkijan mukaan Halla-aho pyrkii siis irrottautumaan blogialustasta, mutta ei siellä kirjoittamistaan asioista. Bloginsa kautta julkisuuteen nousseena ”uutena mediapolven poliitikkona” blogi kuitenkin muodostaa ja tulee muodostamaan osan hänen poliittisesta profiilistaan.
– Lisäksi Halla-aho on saanut lainvoimaisen tuomion rikoksesta bloginsa pohjalta, joten on täysin perusteltua pitää asiaa esillä, Poutanen toteaa.
Eikä Halla-aho kirjoituksiaan myöskään pakenemaan pääse, muistuttaa hallituksen, ministerien ja päättäjien retoriikkaa tutkinut tutkijatohtori Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista. Tilli uskoo, että Halla-aho joutuu todennäköisesti hyvin piankin pohtimaan, kauanko tällainen välttelytaktiikka toimii.
– Hänen omillensa asialla ei ole juurikaan väliä. Kysymys on siitä, miten salonkikelpoiseksi puolue haluaa. Jossain vaiheessa hän joutuu ottamaan moninaisiin kirjoituksiinsa kantaa.
– Nousevatko nämä esimerkiksi hallitukseen nousemisen kynnyskysymyksiksi? Kirjoitukset voidaan myös muiden toimesta nostaa kynnyskysymyksiksi, jos niin halutaan.
Puheissa korostuu uusi teema
Scriptan teemoista Halla-aho ei ole siis irtisanoutunut. Tilli ei pidä tätä erikoisena, mutta on huomannut Halla-ahon teemoissa muutosta viimeisen viiden vuoden aikana. Puheissa korostuu edelleen maahanmuuton demonisointi ja se toimii tehokkaasti ihmisiä yhdistävänä tekijänä, sillä yhteisen vihollisen korostaminen tuo ihmisiä yhteen.
Lähiaikoina Halla-ahon puheessa on Tillin mukaan kuitenkin alkanut korostua myös talouteen liittyvät näkökulmat pelkkien uhkapuheiden sijasta.
– Tämä on retorisesti fiksua, sillä talouspuhe usein liitetään vastuulliseen politiikkaan. Talouspuhe on yleensä se, millä noustaan politiikan raskaaseen sarjaan.
– Talouden kautta on mahdollista puhutella niitä, jotka eivät kenties muuhun maahanmuuttoon liitettyyn uhkapuheeseen samastu.
Tällaisia äänestäjiä on varmasti löytynyt esimerkiksi keskustasta. Tilli uskoo, että talouspuheella ja aluepoliittisilla täsmäpainotuksilla on saatu houkuteltua pettyneitä keskustalaisia äänestyskopeille äänestämään perussuomalaisia.
Tutkijan mukaan Halla-ahon puheessa on alkanut korostua myös talouteen liittyvät näkökulmat pelkkien uhkapuheiden sijasta.(KUVA: MAURI RATILAINEN / EPA)
Erottuva profiili
Halla-ahon poliittinen profiili on se asia, mikä erottaa hänet muista puoluejohtajista. Tilli pitää Halla-ahoa pelkästään käytökseltäänkin erilaisena kuin muita puheenjohtajia.
– Halla-aho ei lähtenyt vaalitenteissä mukaan päälle huutamiseen, eikä tuskailuun, kun ei saanut mielestään tarpeeksi puheenvuoroja.
– Hänellä on myös omintakeinen puhetapa – rauhallinen, pitkiä virkkeitä ja ikään kuin tavaramerkiksi noussut nieleskely kesken lauseen, Tilli toteaa.
Jussi Halla-aho Ylen vaalitentissä huhtikuussa. (KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Mikko Poutasen mukaan Halla-ahon tyyli on kaikessa rauhallisuudessaan kuitenkin usein tarkoituksellisesti provosoivaa, mikä palvelee tutkijan mukaan kahta poliittista tarkoitusperää: omien vakuuttamista ja toisten ärsyttämistä.
– Tästä perussuomalaisten vaalivideo oli tyylipuhdas näyte. Karrikoiden voidaan sanoa, että jos suututtaa tietyn poliittisen kannan edustajat, signaloidaan päinvastaista kantaa edustaville, että on heidän puolellaan sanomatta tätä kuitenkaan koskaan suoraan, Poutanen pohtii.
Jouni Tilli kuvailee Halla-ahon puhetapaa näennäiseksi fakta-argumentoinniksi, millä tutkija tarkoittaa, että Halla-aho pätevään, nuivaan ja jopa akateemiseen tyyliin esittää loogisia syy-seuraussuhteita valitsemillaan faktoilla höystettynä.
– Hän käy läpi pointti pointilta, että mitä tästä seuraa ja miksi. Se vaikuttaa erittäin pätevältä ja loogiselta, vaikka päättely perustuisikin monimutkaisten asioiden pelkistämiseen, Tilli toteaa.
Poikkeuksellinen populisti
Profiililtaan Halla-aho ei ole tyypillisen poliitikon muottiin sopien suostutteleva tai kansaa villitsevä, vaan kylmän viileä, sarkastinen ja retorisesti jopa nuiva. Tilli vertaa puoluejohtajan elehdintää ja mediasuhdetta entiseen pääministeriin Paavo Lipposeen(sd.).
– Lipposeen verrattuna Halla-aho on kuitenkin vähän eri tyyppinen. Halla-ahossa on tietty sävy ylimielisyyttä, mikä näkyy esimerkiksi silmien muljautteluna ja turhautumisena, Tilli pohtii.
Tutkijan mukaan Halla-ahossa on tietty sävy ylimielisyyttä.(KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA)
Mediasuhteestaan Halla-aho on Tillin mukaan tehnyt oman taiteenlajinsa. Poliitikkojen mediasuhde on aina jännitteinen, mutta Halla-ahon pistelevän ivallinen tyyli on poliitikolle hyvin omintakeinen. Poutanen ei pidä Halla-ahoa poikkeuksellisena, mutta kuitenkin aikansa kuvana.
– Esimerkiksi tiedostustilaisuuden "mikki pois"-tilanne asettuu väistämättä suurempaan kontekstiin ajassaan, eli Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin jännittyneiseen suhteeseen median kanssa. Tällöin ollaan taipuvaisia käyttämään Trumpiin liittyviä ylisanoja, Poutanen huomauttaa.
Helsingin Sanomien toimittaja kysyi Halla-aholta tämän vanhoista blogiteksteistä perussuomalaisten eurovaaleihin liittyvässä tiedotustilaisuudessa torstaina. Toimittaja halusi tarkentaa kysymystään, mutta tämä ei Halla-aholle sopinut, joten hän pyysi puolueen viestintävastaavaa, ”työmies” Matti Putkosta ottamaan toimittajalta mikin pois.
Jussi Halla-aho ja Matti Putkonen.(KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Kokonaisuudessaan Halla-ahon tyyli on Jouni Tillin mukaan tunteita herättävä, vaikka puoluejohtaja itse ei näyttäydy mitenkään erikoisena kansanvillitsijänä. Tyyli on laskelmoitu, mutta aito, sillä Halla-aho on itsekin sanonut, ettei viihdy yleisön edessä. Populistina Halla-aho on Tillin mukaan hyvin erilainen kuin edeltäjänsä Timo Soini (sin.).
– Hän lakonisesti käyttää hyvin latautuneita termejä ja se varmasti herättää tunteita yleisössä. On mielenkiintoinen tapaus, Tilli päättää.
Salla Jantunen
Tutkijat: Halla-ahon puheissa alkanut korostua uusi teema – ”Blogi näyttäytyy sellaisena divarisarjana”
Tutkijat eivät koe, että kirjoitusten kommentoimisen välttely olisi Halla-ahon tyylille poikkeuksellista. Jossain vaiheessa puoluejohtajan on kuitenkin otettava niihin kantaa.
www.is.fi
