EU-vaalit 2019

Tutkijat: Halla-ahon puheissa alkanut korostua uusi teema – ”Blogi näyttäytyy sellaisena divarisarjana”

Tutkijan mukaan Jussi Halla-ahon tarkoituksena on nyt pyrkiä määrittämään itsensä uudelleen.(KUVA: ILTA-SANOMAT, LEHTIKUVA)
Julkaistu: 20.4. 21:57

Tutkijat eivät koe, että kirjoitusten kommentoimisen välttely olisi Halla-ahon tyylille poikkeuksellista. Jossain vaiheessa puoluejohtajan on kuitenkin otettava niihin kantaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole suostunut kommentoimaan Scripta-bloginsa kirjoituksia lähipäivinä. Kieltävään vastaukseen ovat joutuneet median lisäksi tyytymään myös esimerkiksi Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Halla-aholta on vaadittu vastausta siihen, irtisanoutuuko hän vuosien takaisista kirjoituksistaan. Vastaus olisi ajankohtainen erityisesti hallitusneuvotteluja ajatellen, nimittäin Rinne totesi Helsingin Sanomille vaalituloksen jälkeen, että hänellä ja Halla-aholla on ”ihmisyyteen liittyviä näkemyseroja”.

Nämä näkemyserot saattavat hyvinkin seistä perussuomalaisten hallitusvastuun tiellä.

Lauantaina Halla-aho kirjoitti Facebookissa, että ei irtisanoudu kirjoituksistaan.

– Osa on ollut tyhmiä ja harkitsemattomia kommentteja. Osa on ollut sellaisia kommentteja, joita voi sanoa tavallisena tallaajana mutta ei poliitikkona. Ja osa on sellaisia juttuja, jotka kontekstistaan irrotettuna kuulostavat hurjilta mutta joissa on ollut ja on edelleen pointti.
Mistä venkoilu blogikirjoitusten kanssa kertoo? Politiikan tutkija ja Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanenuskoo, että Halla-ahon tarkoituksena on nyt pyrkiä määrittämään itsensä uudelleen – blogista irrallisena.

– Blogi näyttäytyy sellaisena divarisarjana, kun taas nykyään Halla-aho omasta mielestään, ja perussuomalaisten puheenjohtajana on myös tässä ihan oikeassa, pelaa SM-liigaa, Poutanen kuvailee.


Jussi Halla-aho puolueensa vaalivalvojaisissa. (KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS)
Tutkijan mukaan Halla-aho pyrkii siis irrottautumaan blogialustasta, mutta ei siellä kirjoittamistaan asioista. Bloginsa kautta julkisuuteen nousseena ”uutena mediapolven poliitikkona” blogi kuitenkin muodostaa ja tulee muodostamaan osan hänen poliittisesta profiilistaan.

– Lisäksi Halla-aho on saanut lainvoimaisen tuomion rikoksesta bloginsa pohjalta, joten on täysin perusteltua pitää asiaa esillä, Poutanen toteaa.

Eikä Halla-aho kirjoituksiaan myöskään pakenemaan pääse, muistuttaa hallituksen, ministerien ja päättäjien retoriikkaa tutkinut tutkijatohtori Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista. Tilli uskoo, että Halla-aho joutuu todennäköisesti hyvin piankin pohtimaan, kauanko tällainen välttelytaktiikka toimii.

– Hänen omillensa asialla ei ole juurikaan väliä. Kysymys on siitä, miten salonkikelpoiseksi puolue haluaa. Jossain vaiheessa hän joutuu ottamaan moninaisiin kirjoituksiinsa kantaa.

– Nousevatko nämä esimerkiksi hallitukseen nousemisen kynnyskysymyksiksi? Kirjoitukset voidaan myös muiden toimesta nostaa kynnyskysymyksiksi, jos niin halutaan.


Puheissa korostuu uusi teema
Scriptan teemoista Halla-aho ei ole siis irtisanoutunut. Tilli ei pidä tätä erikoisena, mutta on huomannut Halla-ahon teemoissa muutosta viimeisen viiden vuoden aikana. Puheissa korostuu edelleen maahanmuuton demonisointi ja se toimii tehokkaasti ihmisiä yhdistävänä tekijänä, sillä yhteisen vihollisen korostaminen tuo ihmisiä yhteen.

Lähiaikoina Halla-ahon puheessa on Tillin mukaan kuitenkin alkanut korostua myös talouteen liittyvät näkökulmat pelkkien uhkapuheiden sijasta.

– Tämä on retorisesti fiksua, sillä talouspuhe usein liitetään vastuulliseen politiikkaan. Talouspuhe on yleensä se, millä noustaan politiikan raskaaseen sarjaan.

– Talouden kautta on mahdollista puhutella niitä, jotka eivät kenties muuhun maahanmuuttoon liitettyyn uhkapuheeseen samastu.

Tällaisia äänestäjiä on varmasti löytynyt esimerkiksi keskustasta. Tilli uskoo, että talouspuheella ja aluepoliittisilla täsmäpainotuksilla on saatu houkuteltua pettyneitä keskustalaisia äänestyskopeille äänestämään perussuomalaisia.


Tutkijan mukaan Halla-ahon puheessa on alkanut korostua myös talouteen liittyvät näkökulmat pelkkien uhkapuheiden sijasta.(KUVA: MAURI RATILAINEN / EPA)
Erottuva profiili
Halla-ahon poliittinen profiili on se asia, mikä erottaa hänet muista puoluejohtajista. Tilli pitää Halla-ahoa pelkästään käytökseltäänkin erilaisena kuin muita puheenjohtajia.

– Halla-aho ei lähtenyt vaalitenteissä mukaan päälle huutamiseen, eikä tuskailuun, kun ei saanut mielestään tarpeeksi puheenvuoroja.

– Hänellä on myös omintakeinen puhetapa – rauhallinen, pitkiä virkkeitä ja ikään kuin tavaramerkiksi noussut nieleskely kesken lauseen, Tilli toteaa.


Jussi Halla-aho Ylen vaalitentissä huhtikuussa. (KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Mikko Poutasen mukaan Halla-ahon tyyli on kaikessa rauhallisuudessaan kuitenkin usein tarkoituksellisesti provosoivaa, mikä palvelee tutkijan mukaan kahta poliittista tarkoitusperää: omien vakuuttamista ja toisten ärsyttämistä.

– Tästä perussuomalaisten vaalivideo oli tyylipuhdas näyte. Karrikoiden voidaan sanoa, että jos suututtaa tietyn poliittisen kannan edustajat, signaloidaan päinvastaista kantaa edustaville, että on heidän puolellaan sanomatta tätä kuitenkaan koskaan suoraan, Poutanen pohtii.

Jouni Tilli kuvailee Halla-ahon puhetapaa näennäiseksi fakta-argumentoinniksi, millä tutkija tarkoittaa, että Halla-aho pätevään, nuivaan ja jopa akateemiseen tyyliin esittää loogisia syy-seuraussuhteita valitsemillaan faktoilla höystettynä.

– Hän käy läpi pointti pointilta, että mitä tästä seuraa ja miksi. Se vaikuttaa erittäin pätevältä ja loogiselta, vaikka päättely perustuisikin monimutkaisten asioiden pelkistämiseen, Tilli toteaa.

Poikkeuksellinen populisti
Profiililtaan Halla-aho ei ole tyypillisen poliitikon muottiin sopien suostutteleva tai kansaa villitsevä, vaan kylmän viileä, sarkastinen ja retorisesti jopa nuiva. Tilli vertaa puoluejohtajan elehdintää ja mediasuhdetta entiseen pääministeriin Paavo Lipposeen(sd.).

– Lipposeen verrattuna Halla-aho on kuitenkin vähän eri tyyppinen. Halla-ahossa on tietty sävy ylimielisyyttä, mikä näkyy esimerkiksi silmien muljautteluna ja turhautumisena, Tilli pohtii.


Tutkijan mukaan Halla-ahossa on tietty sävy ylimielisyyttä.(KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA)
Mediasuhteestaan Halla-aho on Tillin mukaan tehnyt oman taiteenlajinsa. Poliitikkojen mediasuhde on aina jännitteinen, mutta Halla-ahon pistelevän ivallinen tyyli on poliitikolle hyvin omintakeinen. Poutanen ei pidä Halla-ahoa poikkeuksellisena, mutta kuitenkin aikansa kuvana.

– Esimerkiksi tiedostustilaisuuden "mikki pois"-tilanne asettuu väistämättä suurempaan kontekstiin ajassaan, eli Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin jännittyneiseen suhteeseen median kanssa. Tällöin ollaan taipuvaisia käyttämään Trumpiin liittyviä ylisanoja, Poutanen huomauttaa.

Helsingin Sanomien toimittaja kysyi Halla-aholta tämän vanhoista blogiteksteistä perussuomalaisten eurovaaleihin liittyvässä tiedotustilaisuudessa torstaina. Toimittaja halusi tarkentaa kysymystään, mutta tämä ei Halla-aholle sopinut, joten hän pyysi puolueen viestintävastaavaa, ”työmies” Matti Putkosta ottamaan toimittajalta mikin pois.


Jussi Halla-aho ja Matti Putkonen.(KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Kokonaisuudessaan Halla-ahon tyyli on Jouni Tillin mukaan tunteita herättävä, vaikka puoluejohtaja itse ei näyttäydy mitenkään erikoisena kansanvillitsijänä. Tyyli on laskelmoitu, mutta aito, sillä Halla-aho on itsekin sanonut, ettei viihdy yleisön edessä. Populistina Halla-aho on Tillin mukaan hyvin erilainen kuin edeltäjänsä Timo Soini (sin.).

– Hän lakonisesti käyttää hyvin latautuneita termejä ja se varmasti herättää tunteita yleisössä. On mielenkiintoinen tapaus, Tilli päättää.
Salla Jantunen

 
Vittu kun täällä Suomessa tarvii miettiä mitä alunperinulkolaiset politikoi
toisia kansalaisiaan vastaan.
Vittu sanoo VATANEN.
 
Sinisten eurovaalilista on aika tylsä, eivät varmaan itsekään enää usko mahdollisuuksiinsa. Siniset on siitä etuoikeutetussa asemassa, että he voisivat laittaa ykkösketjun poliitikkonsa ehdolle europarlamenttiin, eikä kukaan voisi syyttää heitä siitä, että tässä kansanedustajat pettävät äänestäjänsä.

Ei kai Tetra ole Matti Viren? :LOL:
En todellakaan ole.
 
Äänestätkö eurovaaleissa ensimmäistä kertaa? Katso suora lähetys klo 10: asiantuntijat kertovat valeuutisista ja muista vaikutuskeinoista
Toukokuun lopussa pidettävistä EU-vaaleista on ennakoitu mahdollista kohdetta vaalivaikuttamiselle.

Eurovaalit
25.4.2019 klo 08:06

EU-kansalaisilla on oikeus saada reilut vaalit ja tietää heihin kohdistuvista vaikuttamisyrityksistä.

Äänestäjän on kuitenkin oltava myös itse tarkkana. Esimerkkejä vaalivaikuttamisesta on nähty Britannian brexit-kansanäänestyksessä, Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2016 ja Ruotsin eduskuntavaaleissa 2018. Asiantuntijoiden mukaan vastaavaa voisi tapahtua myös Suomessa.

Mitä disinformaatio on ja millä keinoilla meihin vaikutetaan? Entä mistä vaikuttamispyrkimykset tunnistaa? Kuka niiden takana on? Lukiolaisille ja ensiäänestäjille suunnatussa keskustelutilaisuudessa vastataan näihin kysymyksiin sekä annetaan nuorten pohtia vaalivaikuttamista ja sen tunnistamista omassa elämässä.

Keskustelussa mukana ovat Euroopan unionin East Stratcomin suomalainen analyytikko Anneli Ahonen ja Ylen A-Studion tuottaja Tuomas Kerkkänen.

Tilaisuuden järjestää Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja sen juontaa Ylen Berliinin-toimittaja Anna Saraste.

 
Yle kampanjoi..

Lisää Trump- ja Venäjä-myönteisyyttä, vähemmän eurooppalaisuutta? Näin ääriryhmien vaalivoitto vaikeuttaisi EU-parlamentin työtä
Tuore kannatusmittaus ennakoi EU:ta vastustaville puolueille jo kolmasosaa parlamentin paikoista – ja se riittäisi päätösten blokkaamiseen.
EU-kriittisyys
26.4.2019 klo 06:13
euroopan parlamentti

Vaaliennusteiden mukaan EU-parlamenttiin tulee toukokuun vaalien jälkeen aiempaa enemmän eurooppalaista yhteistyötä vastustavia edustajia.Olivier Hoslet / EPA
13-3-10666855.jpg

Anna Karismo
EU-kirjeenvaihtaja
@AnnaKarismo

BRYSSELEuroopan unionia vastustavat kansallismieliset puolueet ovat saamassa toukokuun parlamenttivaaleissa murskavoiton, 35 prosenttia kaikista paikoista. Näin kertoo EFCR-ajatushautomon (European Council on Foreign Relations) tuore analyysi(siirryt toiseen palveluun).

EU-vastaiset puolueet eivät tarvitse edes enemmistöä parlamenttipaikoista. Jo riittävän suurella vähemmistöllä pystyy vaikuttamaan päätöksiin.

Olennaisin kysymys onkin, pystyvätkö nämä tähän asti hyvin erimieliset puolueet tekemään yhteistyötä keskenään ja kenen kanssa nykyiset valtapuolueet liittoutuvat vaalien jälkeen.

Jos EU-kriittiset onnistuvat yhdistämään voimansa vaalien jälkeisinä kuukausina, heistä voi tulla parlamenttiin jopa toiseksi merkittävin voima oikeiston EPP-ryhmän jälkeen.

Suuri muutos on myös se, että perinteinen "suuri koalitio" eli EPP:n ja sosialistien S&D:n liitto ei yltäisi enää enemmistöksi. EU-parlamentissa päätökset tehdään ennen kaikkea enemmistön rakentamisen kautta.

Näin ääriryhmien liitto voisi estää ja hidastaa joitakin parlamentin päätöksiä.

Jos brexit toteutuu ja Britannia irtautuu unionista ennen vaaleja, EU-vastaiset tarvitsisivat 235 paikkaa 705:stä vaikuttaakseen esimerkiksi uuden komission(siirryt toiseen palveluun)nimitykseen. Britannian lähtö unionista supistaa EU-parlamentin paikkojen määrää nykyisestä 751:stä.

Ensimmäistä kertaa yhteistyö voi toteutua
Riippumatta siitä, onko Britannia enää mukana vaaleissa vai ei, Euroopan unioniin kielteisesti suhtautuvat puolueet voivat saada kolmanneksen parlamentin paikoista.

– Tähän asti ryhmät ovat olleet hajallaan, mutta nyt on selviä merkkejä niiden yhdistymisestä, parlamentin tulevaa koostumusta tutkinut Susi Dennison ECFR:stä sanoo.

Italian oikeistopopulistinen sisäministeri Matteo Salvini on kerännyt ympärilleen samanmielisten joukkoa, ja mukaan voi olla lähdössä jo liki kymmenen(siirryt toiseen palveluun) EU-maan populisti- ja ääriryhmiä, myös Perussuomalaiset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ilmoittanutjatkavansa meppikautensa loppuun juuri edistääkseeensä kansallismielisten ryhmän syntymistä parlamenttiin.

Vaalivoitto toisi uutta puhtia
Jos puolueet saavat aiempaa suuremman kannatuksen, niiden kannustimet toimia yhtenä poliittisena ryhmänä parlamentissa kasvavat. Tähän asti kansallismieliset, äärioikeistolaiset ja äärivasemmistolaiset puolueet ovat toimineet eri ryhmissä parlamentissa.

Vaalivoitosta ne saavat uutta voimaa, koska silloin ne hoksaavat voivansa tehdä jotain ennennäkemätöntä: tuoda omaa visiotaan kansallisvaltioiden Euroopasta konkreettisesti EU:hun.

Tähän asti valtapuolueet ovat myös työntäneet ääripuoleita marginaaliin.

– Tunnustuksena kokonsa kasvusta ne saavat nyt uutta rahoitusta ja pääsevät paremmin jäseniksi ja puheenjohtajiksi parlamentin valiokuntiin, Dennison ennakoi.

Dennison ja Emmanouilidis


EU-politiikan analyytikot Susi Dennison ja Janis Emmanouilidis arvioivat Ylen haastattelussa, että populistit ovat nostaneet maahanmuuton ja rajavalvonnan tapetille, mutta EU-myönteisten puolueiden kannattaisi korostaa muita asioita.
Aiheesta lisää: Suomalaiset konkarimepit pelkäävät EU-lainsäädännön halvaantuvan, jos ääriryhmät nousevat.

Yhteistyö toimisi vain tietyissä kysymyksissä
EU-vastainen ryhmä pystyisi kuitenkin estämään päätöksiä vain yksittäisissä kysymyksissä, huomauttaa EU-analyytikko ja tutkimusjohtaja Janis Emmanouilidis European Policy Center -ajatushautomosta. Puolueet voivat pelata taktisesti toistensa pussiin, mutta laajempi yhteistyö on hänen mielestään yhä epätodennäköinen.

– Ensinnäkin näiden puolueiden johdossa on erittäin vahvoja persoonia, jotka ärsyttävät toisiaan, Emmanouilidis sanoo.

Myös niiden tavat suhtautua valtaan ovat kirjavia. Itävallassa ja Suomessa äärioikeistopuolueet ovat olleet mukana koalitiohallituksessa, kun monessa muussa maassa populistipuolueet eivät ikinä lähtisi hallitusyhteistyöhön.

– Sekään tuskin vaalien jälkeen muuttuu, että kaikki nämä puolueet noudattavat ennen kaikkea Minun maani on ensimmäinen -periaatetta. Se tekee yhteistyön vaikeaksi, Emmanouilidis sanoo.

Susi Dennisonin mukaan ääriryhmät voivat kuitenkin päätyä samoille kannoille eri syistä, ikään kuin vahingossa.

– Äärivasemmiston mielestä EU ei lähtökohtaisesti saisi puuttua budjettinsa kautta minkään jäsenmaan ihmisoikeusloukkauksiin, koska se on maan oma asia. Äärioikeisto taas vastustaa puuttumista siksi, että kyse ei ole sen mielestä välttämättä lainkaan ihmisoikeusloukkauksista, Dennison kuvailee.

Mitä EU-vastaiset haluavat muuttaa?
Susi Dennisonin mielestä eurovastaisten puolueiden yhteistyökykyä aliarvioidaan Euroopassa juuri nyt.

Esimerkiksi tulevien vuosien budjetista eli seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä päätettäessä EU-kriittiset mepit ovat melko samanmielisiä: he haluavat vähentää yhteistä rahoitusta tietyillä aloilla vahvistaakseen kansallisvaltioita.

He tahtovat rajoille lisää rahaa, kun taas varoja pitäisi ottaa pois EU:n vahvistamisesta maailmanlaajuisena toimijana.

Parlamentin rooli on vahva myös kauppapolitiikassa.

– Moni näistä puolueista suhtautuu myötämielisesti Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin. Sekä äärioikealla että -vasemmalla arvostetaan yksittäisten valtioiden omaa kauppapolitiikkaa ja vastustetaan EU-tason kauppasopimuksia.

Ympäristölainsäädäntö voi hidastua
Ryhmä voisi pyrkiä muuttamaan myös EU:n ulkopolitiikkaa – esimerkiksi Vladimir PutininVenäjän toimia Krimin niemimaalla tukee jo nyt joukko sekä äärivasemmistolaisia että äärioikeistolaisia puolueita. Ne haluavat todennäköisesti eroon EU:n Venäjän vastaisista pakotteista.

EU-päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ääripuolueet haluavat hidastaa. Ne kiistävät ihmisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen ylipäätään.

Saksalaisen selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa(siirryt toiseen palveluun) ääriryhmien jäsenistä äänestää EU-parlamentissa jo nyt ilmasto- ja ympäristölakeja vastaan.

Monet ääripuolueista ajavat myös EU:n sisärajojen palauttamista, joten ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkumista edistävät hankkeet voivat jämähtää uudenlaisessa parlamentissa.

Komissioon EU-kriittisiä jäseniä
EU-kielteiset euroedustajat haluavat todennäköisesti omannäköisiään edustajia myös uuteen, syksyllä muodostettavaan EU-komissioon.

– Jos jäsenmaat eivät aseta ehdolle komissioon riittävästi EU:n vastustajia, ääriryhmät voivat ajaa tilalle omia ehdokkaitaan, Dennison sanoo.

Käytännössä tämä tapahtuisi niin, että mepit poimivat komissaarien joukosta vähiten mieluisat "syntipukeiksi", hiostavat näitä parlamentin kuulemisessa ja toteavat ansiot lopulta riittämättömiksi.

Emmanouilidisin mielestä siihen pisteeseen ei välttämättä tarvitse mennä. Useassa jäsenmaassa on jo EU-kriittiset hallitukset, ja esimerkiksi Italia, Puola ja Unkari lähettänevät Brysseliin juuri EU-yhteistyötä vastustavia ehdokkaita muutenkin.

Onkin jo melko selvää, että seuraavan EU-komission puheenjohtajan on aiempaa työläämpi koota toimivaa komissiota.

– Komissio saadaan toimintakykyiseksi, kun sen jäsenille jaetaan salkut oikein. EU-kriittiselle jäsenelle voidaan antaa vaikkapa liikennekomissaarin salkku: se ei ole poliittisesti arka ala, mutta siihen liittyy paljon arvovaltaa ja rahaa, Emmanouilidis selittää.

Weber


EPP:n pääehdokas EU-komission puheenjohtajaksi, saksalainen Manfred Weber (vasemmalla), aloitti vaalikiertueensa Ateenasta maanantaina. Hänen kampanjassaan on samoja aineksia kuin äärioikeistolla, esimerkiksi rajojen vahvistaminen.Dimitris Papamitsos / EPA

EU-myönteisten pitäisi terästäytyä
Tuoreen Eurobarometrin mukaan(siirryt toiseen palveluun)EU:n kannatus on historiallisen vahvaa kansan parissa. Liki 70 prosentin mielestä oma kotimaa on hyötynyt EU-jäsenyydestä.

Tuo kannatus ei kuitenkaan näy vaaleissa, koska niin moni jättää äänestämättä EU-vaaleissa.

EU-myönteiset puolueet tekevät nyt Susi Dennisonin mielestä virheen ja pelaavat ääriryhmien pussiin, jos ne nostavat esiin populistien lempiaiheita kuten maahanmuuttoon tai rajojen vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä.

– Tutkimuksissa nämä eivät ole olleet äänestäjien enemmistön mielestä tärkeimpiä aiheita. Kaikki eivät ajattele, että maahanmuutto on ongelma. Populistit ovat saaneet muut puolueet astumaan ansaansa.

Dennisonin mielestä fiksu EU-myönteinen puoluejohtaja tajuaa, että äänestäjät vaativat nyt ennen kaikkea muutosta; sekä kansalliseen että EU-tason poliittiseen järjestelmään. Juuri muutoshalu tukee ääriryhmienkin kannatusta.

Valtapuolueiden pitäisi kertoa, miten ne itse EU:ta muuttaisivat. Samoin niiden pitäisi puhua ihmisille tärkeistä asioista kuten asuntojen kalleudesta, työttömyydestä tai ilmastonmuutoksesta, Dennison luettelee.

Myös Janis Emmanouilidisin mielestä perinteisten puolueiden pitäisi sivuuttaa populistien aiheet.

– Esimerkiksi Saksassa vihreät menestyksekkäästi sanoivat, että maahanmuutto ei ole isoin ongelmamme vaan esimerkiksi asunnot ja työpaikat, Emmanouilidis vertaa.

Ääriryhmien voitto vaikuttaisi kaikilla EU-tasoilla
Emmanouilidis pitää parlamenttivaalien riskiä kansallisella tasolla yhtä suurena kuin Euroopan tasolla. Eurokriittisille puolueille ennustetaan voittoa monessa jäsenmaassa.

– Se tekee EU-bisneksistä vaikeaa, koska ääriryhmän vaalivoitolla on vaikutuksia asianosaisen maan politiikkaan. Maan poliittisten johtajien on vaikeampi tulla Brysseliin tekemään päätöksiä, Emmanouilidis pohtii.

Näin EU-asioiden hoitaminen käy vaikeammaksi kaikissa kolmessa instituutiossa: parlamentissa, komissiossa ja ministerineuvostossa.


https://yle.fi/uutiset/3-10753610
 
Ensimmäiset EU-vaalikoneet ovat julkisttu...Kokeilin Alma-median vaalikonetta.
Persut ovat EU-politiikassa samalla agendalla sosialistien kanssa...Eivät tule ikimaailmassa saamaaan ainakaan minun ääntäni.

Kokkareilla näyttää olevan asialliset linjaukset..koskien EU:n yhtenäisyyttä, turvallisuus-, talous- ja pakolaispolitiikkaakin. Myös itse ehdokkaan valinta tulee olemaan varsin helppoa.
 
Talouselämän vaalikoneen tuloksena ensimmäisenä Kimmo Sasi (kok) ja vähiten sopivana Marco de Wit (ske).

Enpä tiedä.
 
Hieman yllättävä puolue ykkösenä. Talouselämän vaalikoneen mukaan arvopohjani on sillä mallilla ettei tässä ole muuta mahdollisuutta kuin suunnata huomenna helluntaiseurakunnan jumalanpalvelukseen. :oops:

Taidan kuitenkin valita ehdokkaani 2.-4. tulleiden puolueiden joukosta. Hieman kyllä houkuttelisi äänestää Hakkaraista, sillä Hakkarainen Brysselissä varmasti tarjoaisi huumoria niin omien kuin vastustajiensa sanomisien kautta ja sehän on konkreettinen tapa miten Hakkaraisen politiikka parantaisi elämänlaatuani. Taidan silti jättää tekemättä.


29512
 
Hieman yllättävä puolue ykkösenä. Talouselämän vaalikoneen mukaan arvopohjani on sillä mallilla ettei tässä ole muuta mahdollisuutta kuin suunnata huomenna helluntaiseurakunnan jumalanpalvelukseen. :oops:

Taidan kuitenkin valita ehdokkaani 2.-4. tulleiden puolueiden joukosta. Hieman kyllä houkuttelisi äänestää Hakkaraista, sillä Hakkarainen Brysselissä varmasti tarjoaisi huumoria niin omien kuin vastustajiensa sanomisien kautta ja sehän on konkreettinen tapa miten Hakkaraisen politiikka parantaisi elämänlaatuani. Taidan silti jättää tekemättä.

Jos Hakkarainen joutuu Brysseliin hänen paikkansa ottaa Toimi "nussittuna nukkuisit sikeästi" Kankaanniemi KD PS. :)
 
Ensimmäiset EU-vaalikoneet ovat julkisttu...Kokeilin Alma-median vaalikonetta.
Persut ovat EU-politiikassa samalla agendalla sosialistien kanssa..
.Eivät tule ikimaailmassa saamaaan ainakaan minun ääntäni.

Kokkareilla näyttää olevan asialliset linjaukset..koskien EU:n yhtenäisyyttä, turvallisuus-, talous- ja pakolaispolitiikkaakin. Myös itse ehdokkaan valinta tulee olemaan varsin helppoa.
Ei kyllä mun kone näytä tuollaista.

Neljän kärki mulla tuli PS,PS,KD,Kesk.
Vasta sijalla 58 ensimmäinen vasemmistoliittolainen ja sijalla64 ensimmäinen demari.
Kaikki vihreät hännän huipulla.

Noiden väliin mahtuu monta kokoomus (ensimmäinen kok sijalla 11),kesk ja pienpuolueiden ehdokasta.


Missä kysymyksissä demarit ja PS on ollut samaa mieltä että olet saanut ne samaan nippuun tuloksissa?
 
En ole vielä perehtynyt asiaan enempää, mutta nimi Matti Viren sattui silmiin. On taloustieteen professori ja kannattaa kokonaisveroasteen laskemista. Tuollaista kannattaisin jos parempaa en ennen vaaleja keksi.
 
En ole vielä perehtynyt asiaan enempää, mutta nimi Matti Viren sattui silmiin. On taloustieteen professori ja kannattaa kokonaisveroasteen laskemista. Tuollaista kannattaisin jos parempaa en ennen vaaleja keksi.

Miksi professorismies tuollaisella kärjellä EU-vaaleihin lähtee? Veropolitiikka ja veroasteen nousut tai laskut ovat kotimaista politiikkaa. Eduskunta niistä päättää.

Virenillä usein asiallista sanottavaa eli fiksu kaveri muutoin.

Oliko se edellisissä eu-vaaleissa kun tunnettu vihtiläinen uimari oli ehdokkaana ja hän kertoi kärjekseen Nummelan päiväkotipaikkojen pulan. Siis EU-vaaleissa..
 
Viimeksi muokattu:
Ensimmäiset EU-vaalikoneet ovat julkisttu...Kokeilin Alma-median vaalikonetta.
Persut ovat EU-politiikassa samalla agendalla sosialistien kanssa...Eivät tule ikimaailmassa saamaaan ainakaan minun ääntäni.

Kokkareilla näyttää olevan asialliset linjaukset..koskien EU:n yhtenäisyyttä, turvallisuus-, talous- ja pakolaispolitiikkaakin. Myös itse ehdokkaan valinta tulee olemaan varsin helppoa.

Lipulaaria ja kokkaretta tyrkyttää mulle.
 
Mulle pukkas kristillistä ykköseksi ja persuja toiseksi. Olen niin ähky eduskuntavaalien jälkeen tässä, äänestys taitaa jäädä väliin.
 
Miksi professorismies tuollaisella kärjellä EU-vaaleihin lähtee? Veropolitiikka ja veroasteen nousut tai laskut ovat kotimaista politiikkaa. Eduskunta niistä päättää.

Virenillä usein asiallista sanottavaa eli fiksu kaveri muutoin.

Oliko se edellisissä eu-vaaleissa kun tunnettu vihtiläinen uimari oli ehdokkaana ja hän kertoi kärjekseen Nummelan päiväkotipaikkojen pulan. Siis EU-vaaleissa..

En ole ihan varma, että oliko kyseinen kommentti EU-vaaleihin liittyvää. Mutta tuollainen mielipide on jotakin mistä minä pidän. Ja kun kyseessä on professori, niin se antaa jopa EU parlamentissa lisää uskottavuutta hänen sanomisilleen, etenkin kun kyse on talousasioista ja se on hyvä asia kun valitaan ehdokasta jota äänestää.
 
Back
Top