tjmies
Kersantti
Euraasian Unioni, mikä se on?
Taloudellinen blokki, jonka jäsenet ovat entisen neuvostoliiton maita ja jota tosiallisesti johtaa Venäjä.
Nykytilanne
Unionia ei varsinaisesti vielä ole olemassa, mutta Venajä, Valko-venäjä, Kazakstan ovat jo ilmoittautuneet jäseniksi ja Kirgisia, Armenia sekä Tadzikistan ovat jäsenkandidaatteja. Alustava aikataulu on sellainen, että unioni pitäisi luoda ensi vuonna eli 2015.
Unioniin liittyy ainakin kaksi osittain päällekäistä rakennetta joita tullaan pyrkimään käyttämään lopullisen unionin rakentamisessa:
Eurasian Economic Commission (vrt Euroopan Yhteisö) sekä olemassaoleva tulliliitto, jossa jäseninä Valko-venäjä, Kazakstan sekä Venäjä.
Näiden lisäksi on olemssa myös puolustusliitto nimeltä Collective Security Treaty Organisation, jota tullaan käyttämäään kun rakennetaan tälle taloudelliselle blokille sotilaallista yhteistyötä. Liittoon kuuluvat Armenia, Valko-venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Venäjä sekä Tadzikistan.
Tavoitetila
Ilmeisesti venäjällä on tunnustettu että venäjä on yksin riittämättömän voimakas sekä taloudellisesti että sotilaallisesti, jotta se voisi toimia todellisena vastavoimana Yhdysvaltojen (ja/tai jatkossa myös Kiinan) taloudelliselle sekä sotilaalliselle hegemonialle.
Idea lienee että muodostetaan liittouma, joka olisi taloudellisesti, sotilaallisesti sekä ulkopoliittisesti niin merkittävä että se täytyisi katsoa "suurvallaksi".
Tämä vaatimus tarkoittaa, että ensin liittoumaan pitää saada maita mukaan niin että blokissa on huomattava sisämarkkina eli väestöpohja - 140 miljoonaa venäläistä ei vielä tälläinen ole. Tämä pitäisi saada vielä aikaiseksi niin, että liittouman tosiasiallista ääntä käyttäisi Venäjä, eli loppupeleissä Putin.
Valko-venäjän vajaa 10 miljonaa auttaa jo hieman, Tadzikistanista napsahtaa 7,5 miljoonaa lisää, Kazakstanista 16 miljoonaa. Tähän olisi kova lisä saada mukaan Ukrainan 45 miljoonaa asiakasta.
Samalla pitäisi saada mahdollisimman suuri määrä luonnonvaroja blokin hallintaan. Näillä näkymin tuleva blokki omaisi muun muassa yli kolmanneksen maailman tunnetuista maakaasuvarannoista. Taloudellisen voiman kautta voidaan saavuttaa ulkopoliittista vaikutusvaltaa.
Huomioita:
Tämä unelma yhtenä maailman kolmesta-neljästä navasta olemisesta lienee taustalla myös Venäjän viimeaikasissa toimissa Krimillä/Ukrainassa, jotka ovat lyöneet ällikällä meidät länsivaltojen asukit.
Toiminta vaikuttaa kuitenkin hiukan ymmärrettävämmältä jos otamme huomioon että ilman Ukrainan mukanaoloa Euraasian Unioni uhkaa jäädä torsoksi - se kyllä on olemassa mutta ei tarvittavan vaikutusvaltainen. Lisäksi Ukrainaa on tähän liittoon (puoli-virallisesti) kaavailtu ja sen jääminen siitä pois saattaisi näyttää vaarallista esimerkkiä muillekin potentiaalisille jäsenille. Toiminnalle varmasti on myös muita vaikutteita kuten mustanmeren laivastotukikohdan varmistaminen - jossain vaiheessa Ukraissa oltiin pistämässä laivastotukikohdan vuokrasopimusta jäihin.
Tätä ajatusta vasten peilattuna on myös helppo päätyä uskomaan että venäjän ns lähiulkomaa -konsepti sekä lakiin kirjattu oikeus ajaa venäläisten oikeuksia myös venäjän federaation rajojen ulkopuolella - tarvittaessa sotilallisesti - juontavat juurensa tähän samaan Unioniin.
Lähiulkomaa-konsepti viestittää lännelle että "nämä maat ovat meidän takapihaamme, pitäkää näppinne poissa". Näin huolehditaan siitä että länsi ei lähde puuttumaan näiden kansojen ulkopoliittisiin valintoihin joita sitten taloudellisella ja poliittisella painostuksella ohjataan haluttuun suuntaan.
Tämä yhdessä kansalaisten "oikeuksien puolustaminen" rajojen ulkopuolella - tarvittaessa yhdistettynä liberaaliin passien jakoon - huolehtii siitä että on validi "kansainvälisen oikeuden mukainen" syy painostaa lähiulkomaita sekä tarvittaessa vaikka valloittaa ne sotavoimin. Huomattavaa on myös että venäjä on laajentanut ulkomailla asuvien kansalaisten - joita siis saa ja pitääkin puolustaa - määritelmää niin että nyt riittää kun henkilö puhuu venäjää, on ortodoksi tai muuten vaan omaa "historiallisen yhteyden venäjän kansaan".
Venäjällä vaikuttaa myöskin olevan mahdoton hinku esittää kaikki toimensa kansainvälisen oikeuden mukaisina toimina.
Kummallista kyllä vaikuttaa siltä että Putinille ei ole ongelma eikä mikään aseistaa konfliktin osapuolia eikä edes lähettää suoranaisia sotavoimia konfliktialueelle jos venäjä vain voi tehdä sen niin että se voi ainakin pokalla naamalla väittää toimivansa kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Tässä tarkoituksessa sekavassa tilanteessa sopivan uskottava propagandakin riittää, jos sen aiheuttaman hämmenyksen aikana saavutetaan ne tavoitteet mitä operaatiolle oli asetettu niin ettei niiden peruminen enää ole helposti mahdollista (Fait Accompli).
Henkilökohtaisesti veikkaisin että venäjän kummallinen ripustautuminen kansainväliseen oikeuteen (tai sen vaikutelmaan) juontaa juurensa pelosta lännen puuttumiseen venäjn sisäisiin asioihin.
Venäjän ulkopolitiikassa on usein nähty kummalliselta vaikuttavia toimia joiden julkilausuttuna perusteena on ollut että kyseessä on valtion sisäinen ongelma ja valtion itsensä tulee se hoitaa. Esimerkkinä Bashar al-Assadin hallinnon toimiin puuttumisen jarruttaminen.
Vaikka tämä on ilmeisessä ristiriidassa heidän lähiulkomaa-käytännönsa kanssa, eihät he itse vaikuta näkevän siinä mitään ristiriitaa.
Vaikutus Suomeen
Vaikka venäjän käyttäytyminen - ja varsinkin sen taustalla oleva halu Euraasian Unionin luonnista ja sen kautta uudesta suurvalta-statuksesta - aiheuttaa varmasti puntin tutinaa useissa venäjän naapurimaissa saattaa Suomen tilanne olla kahdellakin tapaa useimpiin naapurimaihin verrattuna suhteellisen turvallinen:
Ainoa merkittävä asia joka puhuu vahvasti tätä vastaan on venäläinen omille kansalaisille suunnattu propaganda. Venäjä vaikuttaa käyttävän valtiollista mediaansa mustamaalaamaan kaikkia sellaisia maita (tai tarkemmin niiden kansalaisia, ei useimminkaan hallintoa) joihin se harkitsee käyttävänsä "oikeuttansa" puolustaa kansalaisiaan rajojensa ulkopuolella.
Ensin siis esitetään että maassa X venäläisiä sorsitaan ja kun tämä ajatus on myyty omille kansalaisille voidaan haluttu ulkopoliittinen temppu suorittaa niin että se näennäisesti vaikuttaa kansalaisille olevan oikein sekä oikeastaan velvollisuus.
Tällöin venäjän johto vaikuttaa omien kansalaisten silmissä olevan moraalisesti oikeassa vaikka kuinka paljon kansainvälinen yhteisö huutaisi jäähyä tai jopa punaista korttia. Propagandan yllättävän suuri toimivuus johtuu ainakin osittain siitä, että monille venäläisille televisio on (lehtien ohella) ainoa tiedon lähde ja television uutisohjelmat kertovan lähes sataprosenttisesti vain sitä mikä on Kremlille mieleen.
Jos siis me emme ole lähiulkomaita eikä venäjällä ole meihin kohdistuvia suunnitelmia niin miksi aina silloin tällöin nämä (ainakin osin keksityt) lapsiasiat nosteaan esiin ja miksi (välillisesti) Kremlin palkkalistoilla pidetään tuota omituista suomalaista puhuvaa päätä joka tuntuu useimmiten puhuvan ihan omiansa esittäen aina suomalaiset fasisteina?
Fasisti on muuten venäjän sisäiseen kulutukseen tarkoitetussa propagandassa ilmeisestikin mainio termi, jolla leimaaminen vastaa suunnilleen sitä kun yhdysvaltojen mediassa jonkun tai joidenkin kerrotaan olevaan terroristejä.
Lopuksi
Tämä postaus sisältää varmasti virheellistä tietoa mutta se on täysin ymmärrettävää koska tässä postauksessa esitetyt asiat ovat muistivaraisia ja/tai mielipiteitä. Lisäksi todettakoon että nämä ovat omia pohdintojani enkä todellakaan ole mikään alan tutkija joten ne kannataa ottaa "with a pound of salt" kuten sanotaan.
Tarkoitukseni kuitenkin on että tämä herättäisi jonkun verran pohdintaa ja keskustelua paitsi itse aiheesta, niin myös aiheen heijastuksista nykyiseen Ukrainan kriisiin sekä yleisemmin Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
Disclaimerina vielä että koska en ole tutkija ja koska tämä on vaan tälläistä reserviläisen pohdintaa niin lähteitä en rupea tähän tiedoilleni erittelemään. Sen verran kuitekin paljastettakoon että tiedot aikatauluista, jäsenmaista jne löytyivät googlehaulla "Eurasian union". Lähinnä aiheesta kertova wiki-artikkeli, The Guardianin artikkeli nimellä "A brief primer on Vladimir Putin's Eurasian dream" sekä The Australian -julkaisun artikkeli aiheesta.
Taloudellinen blokki, jonka jäsenet ovat entisen neuvostoliiton maita ja jota tosiallisesti johtaa Venäjä.
Nykytilanne
Unionia ei varsinaisesti vielä ole olemassa, mutta Venajä, Valko-venäjä, Kazakstan ovat jo ilmoittautuneet jäseniksi ja Kirgisia, Armenia sekä Tadzikistan ovat jäsenkandidaatteja. Alustava aikataulu on sellainen, että unioni pitäisi luoda ensi vuonna eli 2015.
Unioniin liittyy ainakin kaksi osittain päällekäistä rakennetta joita tullaan pyrkimään käyttämään lopullisen unionin rakentamisessa:
Eurasian Economic Commission (vrt Euroopan Yhteisö) sekä olemassaoleva tulliliitto, jossa jäseninä Valko-venäjä, Kazakstan sekä Venäjä.
Näiden lisäksi on olemssa myös puolustusliitto nimeltä Collective Security Treaty Organisation, jota tullaan käyttämäään kun rakennetaan tälle taloudelliselle blokille sotilaallista yhteistyötä. Liittoon kuuluvat Armenia, Valko-venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Venäjä sekä Tadzikistan.
Tavoitetila
Ilmeisesti venäjällä on tunnustettu että venäjä on yksin riittämättömän voimakas sekä taloudellisesti että sotilaallisesti, jotta se voisi toimia todellisena vastavoimana Yhdysvaltojen (ja/tai jatkossa myös Kiinan) taloudelliselle sekä sotilaalliselle hegemonialle.
Idea lienee että muodostetaan liittouma, joka olisi taloudellisesti, sotilaallisesti sekä ulkopoliittisesti niin merkittävä että se täytyisi katsoa "suurvallaksi".
Tämä vaatimus tarkoittaa, että ensin liittoumaan pitää saada maita mukaan niin että blokissa on huomattava sisämarkkina eli väestöpohja - 140 miljoonaa venäläistä ei vielä tälläinen ole. Tämä pitäisi saada vielä aikaiseksi niin, että liittouman tosiasiallista ääntä käyttäisi Venäjä, eli loppupeleissä Putin.
Valko-venäjän vajaa 10 miljonaa auttaa jo hieman, Tadzikistanista napsahtaa 7,5 miljoonaa lisää, Kazakstanista 16 miljoonaa. Tähän olisi kova lisä saada mukaan Ukrainan 45 miljoonaa asiakasta.
Samalla pitäisi saada mahdollisimman suuri määrä luonnonvaroja blokin hallintaan. Näillä näkymin tuleva blokki omaisi muun muassa yli kolmanneksen maailman tunnetuista maakaasuvarannoista. Taloudellisen voiman kautta voidaan saavuttaa ulkopoliittista vaikutusvaltaa.
Huomioita:
Tämä unelma yhtenä maailman kolmesta-neljästä navasta olemisesta lienee taustalla myös Venäjän viimeaikasissa toimissa Krimillä/Ukrainassa, jotka ovat lyöneet ällikällä meidät länsivaltojen asukit.
Toiminta vaikuttaa kuitenkin hiukan ymmärrettävämmältä jos otamme huomioon että ilman Ukrainan mukanaoloa Euraasian Unioni uhkaa jäädä torsoksi - se kyllä on olemassa mutta ei tarvittavan vaikutusvaltainen. Lisäksi Ukrainaa on tähän liittoon (puoli-virallisesti) kaavailtu ja sen jääminen siitä pois saattaisi näyttää vaarallista esimerkkiä muillekin potentiaalisille jäsenille. Toiminnalle varmasti on myös muita vaikutteita kuten mustanmeren laivastotukikohdan varmistaminen - jossain vaiheessa Ukraissa oltiin pistämässä laivastotukikohdan vuokrasopimusta jäihin.
Tätä ajatusta vasten peilattuna on myös helppo päätyä uskomaan että venäjän ns lähiulkomaa -konsepti sekä lakiin kirjattu oikeus ajaa venäläisten oikeuksia myös venäjän federaation rajojen ulkopuolella - tarvittaessa sotilallisesti - juontavat juurensa tähän samaan Unioniin.
Lähiulkomaa-konsepti viestittää lännelle että "nämä maat ovat meidän takapihaamme, pitäkää näppinne poissa". Näin huolehditaan siitä että länsi ei lähde puuttumaan näiden kansojen ulkopoliittisiin valintoihin joita sitten taloudellisella ja poliittisella painostuksella ohjataan haluttuun suuntaan.
Tämä yhdessä kansalaisten "oikeuksien puolustaminen" rajojen ulkopuolella - tarvittaessa yhdistettynä liberaaliin passien jakoon - huolehtii siitä että on validi "kansainvälisen oikeuden mukainen" syy painostaa lähiulkomaita sekä tarvittaessa vaikka valloittaa ne sotavoimin. Huomattavaa on myös että venäjä on laajentanut ulkomailla asuvien kansalaisten - joita siis saa ja pitääkin puolustaa - määritelmää niin että nyt riittää kun henkilö puhuu venäjää, on ortodoksi tai muuten vaan omaa "historiallisen yhteyden venäjän kansaan".
Venäjällä vaikuttaa myöskin olevan mahdoton hinku esittää kaikki toimensa kansainvälisen oikeuden mukaisina toimina.
Kummallista kyllä vaikuttaa siltä että Putinille ei ole ongelma eikä mikään aseistaa konfliktin osapuolia eikä edes lähettää suoranaisia sotavoimia konfliktialueelle jos venäjä vain voi tehdä sen niin että se voi ainakin pokalla naamalla väittää toimivansa kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Tässä tarkoituksessa sekavassa tilanteessa sopivan uskottava propagandakin riittää, jos sen aiheuttaman hämmenyksen aikana saavutetaan ne tavoitteet mitä operaatiolle oli asetettu niin ettei niiden peruminen enää ole helposti mahdollista (Fait Accompli).
Henkilökohtaisesti veikkaisin että venäjän kummallinen ripustautuminen kansainväliseen oikeuteen (tai sen vaikutelmaan) juontaa juurensa pelosta lännen puuttumiseen venäjn sisäisiin asioihin.
Venäjän ulkopolitiikassa on usein nähty kummalliselta vaikuttavia toimia joiden julkilausuttuna perusteena on ollut että kyseessä on valtion sisäinen ongelma ja valtion itsensä tulee se hoitaa. Esimerkkinä Bashar al-Assadin hallinnon toimiin puuttumisen jarruttaminen.
Vaikka tämä on ilmeisessä ristiriidassa heidän lähiulkomaa-käytännönsa kanssa, eihät he itse vaikuta näkevän siinä mitään ristiriitaa.
Vaikutus Suomeen
Vaikka venäjän käyttäytyminen - ja varsinkin sen taustalla oleva halu Euraasian Unionin luonnista ja sen kautta uudesta suurvalta-statuksesta - aiheuttaa varmasti puntin tutinaa useissa venäjän naapurimaissa saattaa Suomen tilanne olla kahdellakin tapaa useimpiin naapurimaihin verrattuna suhteellisen turvallinen:
- En ole itse ainakaan kuullut että venäjällä kuviteltaisiin ainakaan lyhyellä (10-20 vuotta) aikajänteellä Suomea Euraasian Unionin jäseneksi. Huomattavaa on myös että Putinin Unioni ei ilmeisesti ole tarkoitettu korvaamaan Euroopan Unionia vaan se tulisi sen kanssa rinnakkaiseksi rakenteeksi. Toki voidaan haaveilla että sen taloudellinen menestys myöhemmin houkuttelee jäseniä myös nykyisten EU maiden joukosta. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä tarvittavan vaikutusvallan ja sitä kautta ulkopoliittisen painoarvon saavuttamiseksi.
- Venäjällä ja Suomella on ihan oikeasti ollut ja on vieläkin erikoissuhde. Venäjän kannalta olemme toimineet ja toimimme jatkossakin eräänlaisena näyteikkunana siitä miten Venäjää osaa olla myös hyvä naapuri. Tämä ainakin siksi, että jos ja kun Venäjää kritisoidaan naapurivaltioidensa sorsimisesta tavalla tai toisella, voi se aina osoittaa sormella Suomen suuntaan ja sanoa "Katsokaa nyt miten mukavasti Suomellakin menee ihan meidän kainalossa. Eivät nämä ongelmat siis johdu siitä että Venäjä on huono naapuri vaan huono naapuri on tässä tapauksessa tietenkin se toinen maa" - mikä maa nyt milläkin kertaa on kyseessä.
Ainoa merkittävä asia joka puhuu vahvasti tätä vastaan on venäläinen omille kansalaisille suunnattu propaganda. Venäjä vaikuttaa käyttävän valtiollista mediaansa mustamaalaamaan kaikkia sellaisia maita (tai tarkemmin niiden kansalaisia, ei useimminkaan hallintoa) joihin se harkitsee käyttävänsä "oikeuttansa" puolustaa kansalaisiaan rajojensa ulkopuolella.
Ensin siis esitetään että maassa X venäläisiä sorsitaan ja kun tämä ajatus on myyty omille kansalaisille voidaan haluttu ulkopoliittinen temppu suorittaa niin että se näennäisesti vaikuttaa kansalaisille olevan oikein sekä oikeastaan velvollisuus.
Tällöin venäjän johto vaikuttaa omien kansalaisten silmissä olevan moraalisesti oikeassa vaikka kuinka paljon kansainvälinen yhteisö huutaisi jäähyä tai jopa punaista korttia. Propagandan yllättävän suuri toimivuus johtuu ainakin osittain siitä, että monille venäläisille televisio on (lehtien ohella) ainoa tiedon lähde ja television uutisohjelmat kertovan lähes sataprosenttisesti vain sitä mikä on Kremlille mieleen.
Jos siis me emme ole lähiulkomaita eikä venäjällä ole meihin kohdistuvia suunnitelmia niin miksi aina silloin tällöin nämä (ainakin osin keksityt) lapsiasiat nosteaan esiin ja miksi (välillisesti) Kremlin palkkalistoilla pidetään tuota omituista suomalaista puhuvaa päätä joka tuntuu useimmiten puhuvan ihan omiansa esittäen aina suomalaiset fasisteina?
Fasisti on muuten venäjän sisäiseen kulutukseen tarkoitetussa propagandassa ilmeisestikin mainio termi, jolla leimaaminen vastaa suunnilleen sitä kun yhdysvaltojen mediassa jonkun tai joidenkin kerrotaan olevaan terroristejä.
Lopuksi
Tämä postaus sisältää varmasti virheellistä tietoa mutta se on täysin ymmärrettävää koska tässä postauksessa esitetyt asiat ovat muistivaraisia ja/tai mielipiteitä. Lisäksi todettakoon että nämä ovat omia pohdintojani enkä todellakaan ole mikään alan tutkija joten ne kannataa ottaa "with a pound of salt" kuten sanotaan.
Tarkoitukseni kuitenkin on että tämä herättäisi jonkun verran pohdintaa ja keskustelua paitsi itse aiheesta, niin myös aiheen heijastuksista nykyiseen Ukrainan kriisiin sekä yleisemmin Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
Disclaimerina vielä että koska en ole tutkija ja koska tämä on vaan tälläistä reserviläisen pohdintaa niin lähteitä en rupea tähän tiedoilleni erittelemään. Sen verran kuitekin paljastettakoon että tiedot aikatauluista, jäsenmaista jne löytyivät googlehaulla "Eurasian union". Lähinnä aiheesta kertova wiki-artikkeli, The Guardianin artikkeli nimellä "A brief primer on Vladimir Putin's Eurasian dream" sekä The Australian -julkaisun artikkeli aiheesta.
Viimeksi muokattu: