MONDAY, MARCH 26, 2012
NIMELLÄ JA NIMIMERKILLÄ
Törmäsin uutiseen, jonka mukaan tietty yksityishenkilö on tehnyt poliisille ilmoituksen Hommafoorumista. Tämä johtuu siitä, että Hommaforumilla on kovasti kuittailtu erään 15-vuotiaan typsyn kirkasotsaisuudesta, josta hän on saanut kerrassaan rasisminvastaisen palkinnon. Asiasta on uutisoinut Kansan Uutiset (enpä olis millään arvannut) ja se muistaa taivastella sitä, että kuittailut on esitettu nimimerkillä.
Noin alkuun tietysti voisin todeta, että maassamme on mielenkiintoinen tilanne. Minkä tahansa - iästä riippumatta – henkilön joka haluaa mukaan suvaitsemisteolliseen koneistoon väitteet itsensä, tuttavien tai ventovieraitten kohtaamasta rasismista julkaistaan mediassa toteennäytettynä jumalansanana. Samaan aikaan kun tiettyjen maahanmuuttajaryhmien tekemät – oikeasti toteennäytetyt – rikokset mitätöidään nollaksi sillä perusteella, että jonkun tilastotutkijan mielikuvituksessa pyörii kymmeniä tuhansia ihanvarmaantehtyjä mutta ilmoittamatta jätettyjä rikoksia. Raiskaavat-han.
Kerkesinpä itsekin asua Helsingissä pitkään jo tämän kulttuurillisen rikastuksen aikana ja onhan mulla siellä tuttuja vieläkin, ja väittäisin, että han-suomalaisten suhtautuminen ns. edistyksellisiin maahanmuuttajaryhmiin on se, että niille ei puhuta, eikä edes katsota. Tämä lähinnä siksi, että han-suomalainen välttää sillä hankaluuksia. Metodihan on ollut äärimmäisen toimiva erään Suomessa jo pitkään asuneen vähemmistöryhmän kohdalla.
Vaan nykyisinhän rasismiksi riittävät eleet ja ilmeet tai jopa eleitten ja ilmeitten puuttuminen.
Mutta itse asiaan. Eli näihin hirveisiin nimimerkkeihin, joista nyt yritetään päästä kovasti eroon ja joitten käyttö on julistettu raukkamaiseksi puskista ampumiseksi. Niin minä, kuin monet kovasti arvostamani blogikirjoittajat käyttävät nimimerkkiä. Minulla ei ole asiassa edes vaihtoehtoa. Jos minä ryhdyn kirjoittamaan nimelläni, ts. tulen ulos nuivasta kaapista, niin minut savustetaan ulos sekä työstäni että koko alalta ja sama tulee tapahtumaan vaimolleni.
Minun kohdallani asian varmistaa se, että sen lisäksi, että olen kyseenalaistanut monikulttuurisuuden ihanuuden, olen syyllistynyt synneistä vielä suurempaan, eli olen kyseenalaistanut julkishallintokoneistomme erehtymättömyyden ja vielä väittänyt julkishallinnon unohtaneen sen, mitä varten se on yleensä perustettu ja sillähän jo varmistaakin itselleen iäisyyspaikan virkamiesten helvetissä.
Joku voisi tietysti tuumia, että ookkonää varma, että näin tapahtuu, ja siihen vastaan että ookkonää varma, että mun kannattaa ottaa riski. Painostus irtisanomiseen tulee suunnasta ylhäältä alas, eikä kukaan laitosjohtaja ota riskiä siitä, että tukisi julkisesti rasistiseksi demonisoitua henkilöä, vaikka tämä olisi hoitanut työnsä kuinka hyvin ja epäpoliittisesti hyvänsä.
Sinänsä suvaitsemisteollinen koneistomme ei ole ajatellut tätä nimimerkkiasiaa ihan loppuun. Edes omalta kannaltaan. Sillähän olisi pyrkimys siistiä ainakin suurimpien medioitten keskustelupalstat, mutta koneistohan tarvitsee vähintään kerran kuukaudessa jonkun humalapäisen poskensoiton aiheuttaman caustin voidakseen hakea oikeutusta olemassaololleen.
Meillä miettii niin poliitikot, viranomaiset kuin mediakin, että kuinka nimimerkkien käyttö saadaan loppumaan. Viisaampaa olisi ehkä miettiä sitä minkä takia tässä maassa eivät ihmiset uskalla kirjoittaa omalla nimellään.
