miheikki
Greatest Leader
Juttu on yli kaksi vuotta vanha, mutta silti ajankohtainen. Maahanmuuttopolitiikkaa voi tehdä myös järkevästi.
http://hommaforum.org/index.php/topic,21113.0.html
http://www.postimees.ee/212109/eesti-sonum-voorastele-te-ei-ole-siia-teretulnud/
Käännös nimimerkki "nyt nappaa"
http://hommaforum.org/index.php/topic,21113.0.html
http://www.postimees.ee/212109/eesti-sonum-voorastele-te-ei-ole-siia-teretulnud/
Käännös nimimerkki "nyt nappaa"
Postimees sanomalehdessä oli tänään maahanmuuttoaiheinen kirjoitus:
Eesti sõnum võõrastele: te ei ole siia teretulnud!
http://www.postimees.ee/?id=212109
Käänsin artikkelin:
Viron viesti vieraille: ette ole tänne tervetulleita!
Maahanmuuttajat tunkeutuvat yhä massiivisemmin Eurooppaan. Ei voida luottaa, että Viro jää heiltä sivuun. Kysymys on siitä, mitä sitten tapahtuu.
Viron rajalla on yhä enemmän paineita. Syyskuun alussa ylitti väliaikaisen valvontalinjan Piusan joella kaksi somalia. Rajavartiosto otti heidän kiinni Põlvamaalla Treskin kylän lähistöllä. Kun toisen kutsumattoman vieraan dokumentit osoittivat, että hän oli hakenut turvapaikkaa Venäjältä, lähetti rajavartiosto molemmat laittomat takaisin itänaapuriin.
Koko kesän aikana olivat Viron rajavartijat tekemissä laittomien maahantunkeutujien kanssa. Kesäkuun lopussa ottivat he Tallinnan matkustajasatamassa kiinni kolme laitonta Afganistanin kansalaista, jotka myös olivat saapuneet Venäjältä.
Kymmenen päivää myöhemmin tapasi rajavartiosto Tallinnan D-terminaalissa seuraavan saaliin, myös kaksi Venäjältä salaa saapunutta afgaania. Heinäkuun lopussa tuli laittomasti rajan yli Setumaalla Meremäen kunnassa suoraan rajavartioston syliin seitsemän Afganistanista kotoisin olevaa ihmistä.
Nämä tapahtumat osoittavat, että Viro ei ole enää Euroopan kaukainen reuna-alue, mitä maahanmuutto ei koske. Etelä-Eurooppa natisee kehitysmaista tulevan maahanmuuton paineen alla, ja yksikään poliitikko ei yritä tehdä mitään, että Viro säilyisi laittomasti maahantunkeutuvien vierasmaalaisten kiinnostuksen ulkopuolella. Kolmannen maailman jatkuva köyhyys ja nopea väestönkasvu sekä Euroopan vauraus ovat ne tekijät, jotka saavat massat liikkeelle, myös Viron suuntaan.
"Emme välty maahanmuutolta", toteaa Katrin Saks, joka työskentelee Euroopan Parlamentissa maahanmuuttokysymysten parissa. "Mitä varakkaammaksi tulemme Virossa, sitä suuremmaksi paine käy. Avoimessa maailmassa ihmiset liikkuvat sinne, missä lihapadat on suuremmat"
Viron kevyt kohtalo
Toistaiseksi Viro on saanut kohdalleen: Maahanmuuttajia, joita viime vuosina on suurissa määrin tunkenut Välimeren alueen maihin, ei ole Neuvostoliiton jälkeisenä aikana tänne paljon tullut. Virossa otettiin kuluneen vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana kiinni 34 laitonta maahantulijaa. Yhteensä tavattiin Virossa viime vuonna 981 laittomasti oleskelevaa henkilöä.
Myöskään laillisia tulijoita ei ole paljon. Hallitus asetti viime vuonna sisääntuleville rajaksi 0.075 prosenttia väestöstä eli 1002 henkilöä. Tähän jäi runsaasti liikkumavaraa: Viroon on saapunut laillisesti vain 721 ihmistä.
Nämä luvut ovat mitättömiä, jos verrataan vaikkapa Suomeen. Sieltä haki turvapaikkaa viime vuonna peräti 6000 ihmistä, ja pääministeri Matti Vanhanen pelkää, että lähivuosina määrä nousee muiden Pohjoismaiden tasolle eli 20 000:een.
Koska siirtolaisen tulva, kuten sisäministeriön neuvonantaja Uku Särekanno sanoo, voidaan estää vain demokraattisten instituutioden korvaamisella autokraattisilla, ei ole ihme että laittomien määrä on noussut EU:ssa arviolta kahdeksaan miljoonaan.
Hän on vakuuttunut, että tulijoiden määrä jatkaa voimakasta kasvua, mistä johtuen Viro, huolimatta siitä, että suuret muuttoliikkeet ovat jääneet täältä kauas, joutuu pian kohtaamaan yhä suuremman siirtolaisten armeijan.
Toisin kuin liberaali Eurooppa, joka toistaiseksi on Särekannon mukaan sammutellut tulipaloja maahanmuuttajakysymyksessä, eikä niinkään tehnyt mitään itse ongelman poistamiseksi, Viro on onnistunut pitämään hänen mielestään varovaista ja konservatiivista linjaa. Viro ei ole ketään paaponut sosiaalietuuksin, eikä suosinut uusien yhteisöjen muodostumista. "Meidän varovaisuutemme on merkittävästi vaikuttanut siihen, että tilanne ei ole lähtenyt käsistä", Särekanno toteaa.
Konservatiivisuus jatkuu
Ja virolaisten iloksi, koska ei-alkuperäisväestön edustajat, eli ei-virolaiset, muodostavat jo kolmanneksen täkäläisestä väestöstä, mikä on Euroopan maiden korkeimpia lukuja, eivät Viron johtajat aio nykyiseen linjaan tehdä muutoksia.
Vaikka monet vanhan maailman maat ovat maahanmuuttajien suosikkikohteina ja toivovat, että muut maat ottaisivat kantaakseen osan tästä ei-halutusta kuormasta, pysyy Viron hallitus kannassaan, että pakolaisia tulee uudelleensijoittaa Euroopan Unionissa vain vapaaehtoisuuden pohjalta.
Ulkoasiainministeri Urmas Paet vakuuttaa, että Viro ei ota pakolaisia vastaan, eikä suunnittele niin tekevänsä. Syynä hänen mukaansa on se, että ensinnäkään Neuvostoliiton aikana maahan saapuneiden integrointi ei ole vielä päättynyt, esimerkkinä Pronssiyö, ja toisaalta uusien vieraiden vastaanottamiseen tarvitaan etukäteen laajaa julkista keskustelua. Puhumattakaan kustannuksista, joita muutenkin menojaan supistavalla valtiolla maahanmuuttajien vastaanottoon liittyy väistämättä. "Vakavaa keskustelua maahanmuuttoteemasta ei ole meillä vielä tapahtunut", toteaa Paet.
Siirtolaisuusasioiden kanssa tekemissä ollut parlamentin perustuslakivaliokunnan jäsen Mart Nutt varoittaa, että jos Viro alkaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa vapauttamaan, kuten sitä ovat tehneet viime vuosikymmeninä useiden Euroopan maiden vasemmistolaiset voimat, alkavat tänne tulemaan ne, joiden ensisijaisena toiveena on päästä nauttimaan hyvinvointivaltioin eduista. Tärkein, mitä he tuovat mukanaan, on kuorma sosiaalijärjestelmiin.
Lähes kaksi vuosikymmentä Suomessa toiminut valtiotieteilijä Iivi Anna Masso on pohjoisnaapurissa myös sellaisia ihmisiä nähnyt. "Kun lähden Helsingin Itäkeskukseen", kirjottaa hän, "siellä istuu kahviloissa pyyhkeisiin kääriytyneinä ihmisiä, jotka eivät käy töissä ja joista osa voi olla lukutaidottomia, Heillä ei ole paljon mahdollisuuksia eikä varmaan myös tahtoa integroitua muuhun yhteiskuntaan".
Epäeettinen teko
Usein kuulee maahanmuuttajien, niin laillisten kuin laittomien hyväksymisen perusteeksi väitteen, että ikääntyvä Eurooppa, jossa työttömyys muuten ylittää kahdeksan prosenttia, tarvitsee uusia nuoria työkäsiä. Mart Nutt ei suostu siihen, koska muualta tulleet lyövät palkkoja alas. Lisäksi, kuten historia on osoittanut, syntyy yrityksiin palkattujen maahanmuuttajien jälkeläisille toisessa ja kolmannessa polvessa erityisen suuri työttömyys, joka tarkoittaa että he jäävät valtion elätettäväksi. "Miksi yrityksille pitää tehdä hyvityksiä veronmaksajan kustannuksella?" Kysyy Nutt.
Kaiken lisäksi, kun puhutaan kehitysmaiden asiantuntijoiden rekrytoinnista, ei Nutin mukaan ole eettistä, että EU:hun houkutellaan niitä afrikkalaisia ja aasialaisia, joita heidän köyhät kotimaansa tarvitsevat vielä enemmän, ja joiden koulutukseen on kovasti panostettu. Euroopan Unionissa viime vuonna perustettu sinisen kortin järjestelmä on kuitenkin tarkoitettu juuri siihen, että kaukomaiden kirkkaimpia aivoja voi tuoda täysin laillisesti vanhaan maailmaan.
Mutta sinisen kortin käyttöönotto, Euroopan ensimmäiset askeleet kohti valikoivaa maahanmuuttoa, ei estä laittomia maahanmuuttajia, joiden joukossa esiintyy enemmän rikollisuutta ja muita paheita enemmän kuin alkuperäisväestön keskuudessa. Tätä tosiasiaa ei yritä kiistää edes sosiaalidemokraatti, Viron vasemmistovoimien edustaja Katrin Saks.
Mutta kysymys ei ole kuitenkaan yksiselitteinen: "Kun katson Brysselissä", muistuttaa Saks, "ketkä siellä puhdistavat kadut, en näe roska-autoja ajamassa yhtään valkoista ihmistä." Se osoittaa hänen mielestään sen, että maahanmuuttajista keskusteltaessa keskitytään enemmän ongelmiin kuin siihen, mitä he hyödyttävät.
Ärsyttävä värikkyys
Masson ennusteen mukaan pitää Viron talouspolitiikka, jossa on eurooppalaisittain niukat sosiaalietuudet, vielä hyvän aikaa poissa mahdollisuuden, että maahanmuuttajat valitsisivat Viron unelmiensa määränpääksi. Myös kesällä-syksyllä tavatut afgaanit ja somalit käyttivät Viroa vain kauttakulkumaana Venäjältä Euroopan työmarkkinoille.
Kuitenkaan Masso ei näe mitenkään hullumpana, että yhteiskunta muuttuisi hiukan etnisesti värikkäämmäksi. Hänen näkemyksensä mukaan Viro voisi avautua enemmän yksittäisille maahanmuuttajille, jotka tulevat työn tai yksityiselämän takia, ovat poliittisia pakolaisia, ovat koulutettuja, suhtautuvat demokratiaan myönteisesti ja sopeutuvat hyvin.
"Mutta jos yhteiskunta muuttuu värikkäämmäksi niin, että ihmisiä elätetään sosiaaliavustuksilla, ja he muodostavat omia ghettoja, elävät omassa arvojärjestelmässään, pitävät etäisyyttä tai ovat vihamielisiä paikallisia arvoja kohtaan, se aiheuttaa väistämättä ristiriitoja", sanoo Masso.
Siksi ei tulisi vieraita vastaanotettaessa hänen näkemyksensä mukaan rakentaa Euroopassa pieleen mennyttä kaiken sallivaa monikulttuurisuuspolitiikkaa, vaan esittää kaikenlaisille tulijoille selkeät kriteerit, jotka alkavat viron kielen oppimisesta ja päätyvät paikallisten lakien noudattamiseen.
"Minun mielestäni olisi positiivista" lisää Masso, "jos täällä olisi enemmän kuin yksi vähemmistö. Eri taustaiset ja erilaisia kokemuksia omaavat ihmiset luovat aina jotain uutta. Kun emme puhu mitenkään suurista massoista, en näe mitään perustetta, miksi tietty moninaisuuden lisääminen uhkaisi meitä."
Myös ulkoministeri Paet on vakuuttunut, että maahanmuuton torjumisen eräs argumentti, että muualta tulijat uhkaavat viron kieltä ja kulttuuria, ei ole vedenpitävä, sillä kielen ja kulttuurin säilyminen riippuu ennen kaikkia virolaisista itsestään. Kysymys on hänen mukaansa pikemminkin siitä, miten löytää tästä eteenpäin tasapaino avoimen maailman ja Viron etujen ja väestörakenteen prosessien välillä.
"Suljettua maata ei ole mahdollista rakentaa", väittää Paet. "Ja ei ole mitään järkeä."
Mutta elämä Euroopassa on osoittanut, että liialliseen avoimuuteen liittyy uusia vakavia koettelemuksia. Koettelemuksia, jotka maahanmuuttajat aiheuttavat.