Eurofighter Typhoon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mielenkiintoinen testausalusta, onkohan tällaista lähestymistapaa ennen kokeiltu hävittäjien tutkissa?
On toki, usein noissa on muutakin testattavaa avioniikkaa mukana
DC-3 ja F-104:n tutka
31226714402.jpg


707 ja IAI Lavi
0q20lv6xzhz91.png


757 ja F-22
yxl3c7d85qz21.jpg


737 ja F-35
070301-F-0289B-021.JPG
 

Wallinin lisäksi myös entinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r) toimi hävittäjäkilpailun taustalla. Enestam lobbasi Eurofighter-hävittäjien puolesta.

”Olin Eurofighterin kannalla aidosti, sillä se oli se eurooppalainen vaihtoehto, mukana olivat Englanti, Saksa, Italia ja Espanja”, Enestam kertoo HS:lle.

Enestam kertoo, että hän järjesti tapaamisia ja raportoi eduskuntakeskusteluista, mutta ei tiennyt tarjouksen sisällöstä mitään. Jälkikäteen Enestam kuitenkin ymmärtää, miksi F-35-hävittäjiin päädyttiin. Yksi syy oli se, että Eurofighterin tarjottu lukumäärä oli liian alhainen.

Aika pannukakku Euroopan aseteollisuudelta tarjota Suomelle 10 miljardiin euroon liian vähän Typhooneita, ja samaan syssyyn sitten feilaa vielä joko huoltovarmuuden, käyttökustannukset tai teollisen yhteistyön, vaikka kuinka paketteja vuositolkulla ja neuvottelukierros neuvottelukierrokseksen jälkeen säädeltiin.

Ja silti saivat vaan aikaan puutteellisen määrän hävittäjiä sisältävän paketin, joka vielä feilaa pass / fail gatecheckit.

Käskin Grokia analysoimaan tätä uutista j Typhoonin hintatietoja, ja alla spoilerissa Grokin arvio Typhoonien lukumäärästä:
  1. Aseistuksen tai tuen karsiminen: Eurofighter saattoi tarjota täyttä 64 koneen määrää, mutta budjetin ylityttyä se olisi tarkoittanut kompromisseja aseistuksessa tai huoltojärjestelmissä, mikä ei täyttänyt Suomen suorituskykyvaatimuksia.
  2. Konsultin arvio: Artikkelin mainitsema konsultti (Jan-Erik Enestam) totesi, että Eurofighterin tarjottu lukumäärä oli alhainen. Tämä viittaa siihen, että konsortio priorisoi laatua määrän sijaan, esimerkiksi tarjoamalla 50–55 konetta kalliimmalla varustuksella, kun F-35:n tarjous optimoi määrän ja hinnan.
Arvio ja laskelma
Oletetaan, että Eurofighterin yksikköhinta täydellä varustuksella oli 180 miljoonaa euroa (perustuen Kuwaitin kauppaan ja HX-vaatimuksiin). Tällöin:
  • 64 koneen hinta: 64 × 180 M€ = 11 520 M€.
  • Budjettiylitys: 11 520 M€ - 9 000 M€ = 2 520 M€.
  • Budjettiin mahtuva määrä: 9 000 M€ / 180 M€ ≈ 50 konetta.
Jos aseita tai tukea karsittiin, yksikköhinta voisi laskea esimerkiksi 150 miljoonaan euroon:
  • 64 koneen hinta: 64 × 150 M€ = 9 600 M€ (ylitys 600 M€).
  • Budjettiin mahtuva määrä: 9 000 M€ / 150 M€ = 60 konetta.
Molemmissa tapauksissa 64 koneen tarjoaminen olisi joko ylittänyt budjetin tai vaatinut kompromisseja, joita Suomi ei hyväksynyt. F-35:n etu saattoi olla tehokkaampi hinnoittelu (esim. Yhdysvaltojen valtion takaama sopimus ilman lisätakuita) ja suurempi skaalaetu, kun taas Eurofighterin monimutkainen konsortiorakenne ja pienempi vientimäärä nostivat kustannuksia.
Johtopäätös
Eurofighter Typhoonin tarjouksen "liian alhainen lukumäärä" johtui todennäköisesti siitä, että sen yksikköhinta (arvio 150–180 M€ per kone täydellä varustuksella) ei mahdollistanut 64 koneen toimittamista 9 miljardin euron budjetilla ilman merkittäviä leikkauksia aseistukseen tai tukeen. F-35:n 64 koneen tarjous mahtui budjettiin ilmeisesti paremman optimoinnin ja Yhdysvaltojen hinnoittelustrategian ansiosta. Eurofighterin konsortio saattoi tarjota esimerkiksi 50–60 konetta, mikä ei vastannut Suomen odotuksia määrän suhteen, kuten konsultti Enestam artikkelissa totesi. Tämä korostaa HX-hankkeen tiukkaa budjettikuria ja Suomen prioriteettia maksimoida koneiden määrä suorituskyvyn ohella.

------

Sama analyysi Deepsearchillä:

Hävittäjätyyppi
Koneiden määrä
Yksikkökustannus (milj. €, arvio)
Kokonaiskustannus (milj. €)
Budjettiin mahtuminen
F-35A
64
~130,55 (kokonaispaketti)
8 355
Kyllä, alle 9 000
Eurofighter
~50–55
~170–180 (arvio)
~8 500–9 900
Ei, ylitti budjetin
Odottamaton havainto
Vaikka Eurofighter on eurooppalainen konsortio, sen tarjous ei pystynyt tarjoamaan yhtä suurta määrää koneita budjetin puitteissa, mikä korostaa F-35:n kustannustehokkuutta HX-hankkeessa, erityisesti Yhdysvaltojen skaalaetujen ansiosta. Tämä voi yllättää, koska Eurofighterin odotettiin olevan kilpailukykyisempi eurooppalaisena vaihtoehtona.
Johtopäätös
Arvioiden perusteella Eurofighter Typhoonin tarjous HX-hankkeessa sisälsi todennäköisesti 50–55 konetta, mikä oli vähemmän kuin F-35:n 64 koneen tarjous. Tämä johtui todennäköisesti korkeammista yksikkökustannuksista, jotka rajoittivat koneiden määrää 9 miljardin euron budjetissa. Konsultin arvio viittaa siihen, että tämä määrä oli "liian alhainen" operatiivisten tarpeiden kannalta, erityisesti verrattuna F-35:n tarjoukseen, joka täytti budjetin ja määrän vaatimukset.
Keskeiset viittaukset
Eurofighter Typhoon procurement - Wikipedia
What Countries Have Acquired The Eurofighter Typhoon? - SimpleFlying
Finland signs F-35 fighter jet deal | Yle

Eli mitä todennäköisemmin Eurofighter-tarjous on ollut 50-55 Typhoonia.
 
Aika pannukakku Euroopan aseteollisuudelta tarjota Suomelle 10 miljardiin euroon liian vähän Typhooneita, ja samaan syssyyn sitten feilaa vielä joko huoltovarmuuden, käyttökustannukset tai teollisen yhteistyön, vaikka kuinka paketteja vuositolkulla ja neuvottelukierros neuvottelukierrokseksen jälkeen säädeltiin.
Jospa liian pieni määrä koneita = liian huono huoltovarmuus? (Ja samalla säästettiin nolaukselta suorituskykysimulaatioissa, joissa pienempi määrä olisi luultavasti myös vaikuttanut.)
 
Kisan ajalta muistan Eurofighterin myyntitykin haastattelun, jossa tältä kysyttiin, että miten myyjätaho aikoo selvitä Suomen tiukasta budjettiraamista? Vastaus oli jotenkin tällainen: "Voi, me olemme tottuneet myymään konettamme köyhiin kehitysmaihin. Me pystymme järjestämään ostajalle edullisia lainoja."
Kyllä silloin tuli mieleen ettei tämä pulju taida olla ihan tehtävän tasalla...
 
Viimeksi muokattu:
Eurofighter Typhoonin valmistus päättyy. Eurooppalaisen sotateollisuuden impotenssia kuvaa että sekä työntää (BAE) ja työntekijöiden liitto yhteen ääneen vaati uusia tilauksia ettei työpaikat katoa. Olisikohan kannattanut esim. Kehittää ja valmistaa vaikka droneja odotellessa?


Lisää asiasta:


 
Hulluahan se olisi veronmaksajien rahaa käyttää tuollaisiin menneen maailman laitteisiin.
 
Kyseessä on ainostaan Iso-Britannian kokoonpanolinjan sulkemisesta, muille alkuperäisille käyttäjille (Saksa, Espanja ja Italia) valmistetaan uusia Tranche 4 Eurofightereitä maiden omilta kokoonpanolinjoilta ainakin vuoteen 2030 asti.

Britannialle seuraavaksi putkessa on Tempest/GCAS, joiden kasaus pitäisi alkaa 2030 paikkeilla. Hankalaa pitää osaava henkilöstö viisi vuotta peukaloita pyörittelemässä, miehittämättömiä on ehdottettu väliajaksi. Ehkäpä Tempest kasataan Italiassa…

 
Viimeksi muokattu:
Kisan ajalta muistan Eurofighterin myyntitykin haastattelun, jossa tältä kysyttiin, että miten myyjätaho aikoo selvitä Suomen tiukasta budjettiraamista? Vastaus oli jotenkin tällainen: "Voi, me olemme tottuneet myymään konettamme köyhiin kehitysmaihin. Me pystymme järjestämään ostajalle edullisia lainoja."
Kyllä silloin tuli mieleen ettei tämä pulju taida olla ihan tehtävän tasalla...

Britannian hallitus on Lännen Median mukaan valmista takaamaan Suomen hävittäjälainan, jolla Suomi ostaisi eurooppalaisia Eurofighter Typhoon -hävittäjiä.
Asiasta kertoo brittiläisen BAE Systemsin kehitysjohtaja ja johtoryhmän jäsen Alan Garwood.

Garwoodin mukaan Suomen hallitukselle on kerrottu, että hävittäjähankinnalle pystytään tarjoamaan rahoitus. Hänen mukaansa Britannian hallituksella on työkalu nimeltä UK Export Finance, joka tarjoaa yhdessä BAE Systemsin kanssa kustannuskilpailukykyisiä lainoja eri puolille maailmaa. Britannian hallitus takaa lainat, jotka myönnetään hyvin alhaisella korolla.

Halutessaan Suomi saisi hävittäjälainan maksusta lyhennysvapaita vuosia, kertoo Garwood.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005061113.html
 
Britannialle seuraavaksi putkessa on Tempest/GCAS, joiden kasaus pitäisi alkaa 2030 paikkeilla. Hankalaa pitää osaava henkilöstö viisi vuotta peukaloita pyörittelemässä, miehittämättömiä on ehdottettu väliajaksi. Ehkäpä Tempest kasataan Italiassa…

Mikähän tuon vaikutus on, sillä eikö ilma-aluksen kokoonpano ole kuitenkin melko tavallista teollisuustyötä? Muutenkin linjasto menee uusiksi siinä missä autotehtaallakin, jos valmistettava malli vaihtuu, ja siihen liittyvät muutostyöt ja suunnittelu kuuluu insinöörien ym. lukeneempien kaverien tehtäviin eikä johtosarjaa paikalleen asentavalle ruuvinkiristäjälle. Onhan meilläkin ollut lentokonetuotannossa aukkoja, esim. Hawkien ja Hornetin välissä.

Epäilemättä tietysti helpompaa, jos työntekijät on jo olemassa eikä tarvitse kouluttaa uudestaan ruuvimeisselin käyttöä ja työturvallisuuskorttia. Mutta jos ei, niin sittenhän sitä täytyy lähteä rekryämään paikalliseen ammattikouluun ja työkkäriin. Niin se kai on Uudenkaupungin autotehtaallakin toiminut.
 
Mikähän tuon vaikutus on, sillä eikö ilma-aluksen kokoonpano ole kuitenkin melko tavallista teollisuustyötä? Muutenkin linjasto menee uusiksi siinä missä autotehtaallakin, jos valmistettava malli vaihtuu, ja siihen liittyvät muutostyöt ja suunnittelu kuuluu insinöörien ym. lukeneempien kaverien tehtäviin eikä johtosarjaa paikalleen asentavalle ruuvinkiristäjälle. Onhan meilläkin ollut lentokonetuotannossa aukkoja, esim. Hawkien ja Hornetin välissä.

Epäilemättä tietysti helpompaa, jos työntekijät on jo olemassa eikä tarvitse kouluttaa uudestaan ruuvimeisselin käyttöä ja työturvallisuuskorttia. Mutta jos ei, niin sittenhän sitä täytyy lähteä rekryämään paikalliseen ammattikouluun ja työkkäriin. Niin se kai on Uudenkaupungin autotehtaallakin toiminut.

Voisivat rakentaa Storm Shadoweja, CAMM ja Asraam ohjuksia, maavoimien kamaa. Tilauskirjat lienee 5v pituisia, töitä riittää.
 
Mikähän tuon vaikutus on, sillä eikö ilma-aluksen kokoonpano ole kuitenkin melko tavallista teollisuustyötä? Muutenkin linjasto menee uusiksi siinä missä autotehtaallakin, jos valmistettava malli vaihtuu, ja siihen liittyvät muutostyöt ja suunnittelu kuuluu insinöörien ym. lukeneempien kaverien tehtäviin eikä johtosarjaa paikalleen asentavalle ruuvinkiristäjälle. Onhan meilläkin ollut lentokonetuotannossa aukkoja, esim. Hawkien ja Hornetin välissä.

Epäilemättä tietysti helpompaa, jos työntekijät on jo olemassa eikä tarvitse kouluttaa uudestaan ruuvimeisselin käyttöä ja työturvallisuuskorttia. Mutta jos ei, niin sittenhän sitä täytyy lähteä rekryämään paikalliseen ammattikouluun ja työkkäriin. Niin se kai on Uudenkaupungin autotehtaallakin toiminut.
Valmetilla/Patrialla samat mekaanikot ja insinöörit ovat siirtyneet sujuvasti kokoonpanosta tekemään isoja määräaikashuoltoja, rakennekorjauksia ja modifiaaktioita Ilmavoimien käytössä olevaan kalustoon. Silti Redigo lienee ollut selvä työllisyystyö Hawk- ja Vinka-kokoonpanon loputtua. Työtilanteen mukaan henkilöstömäärä on vaihdellut, mutta iso ydinporukka on pysynyt, mikä on mahdollistanut uuden henkilöstön perehdytyksen ja koulutuksen. Lentokoneasentajien ja -insinöörien (kuten monella muullakin alalla) osaamisen kehitys alkaa todenteolla vasta ensimmäisessä työpaikassa. Jos ensimmäisessä työpaikassa ei ole riittävästi mestareita ottamassa vastaan kisällejä, ei homma lähde toimimaan. Osa vanhoista palaa takaisin, mutta suurin osa pois potkituista on löytänyt muuta työtä, ehkä toiselta alalta, ja ei palaa takaisin.
 
Valmetilla/Patrialla samat mekaanikot ja insinöörit ovat siirtyneet sujuvasti kokoonpanosta tekemään isoja määräaikashuoltoja, rakennekorjauksia ja modifiaaktioita Ilmavoimien käytössä olevaan kalustoon. Silti Redigo lienee ollut selvä työllisyystyö Hawk- ja Vinka-kokoonpanon loputtua. Työtilanteen mukaan henkilöstömäärä on vaihdellut, mutta iso ydinporukka on pysynyt, mikä on mahdollistanut uuden henkilöstön perehdytyksen ja koulutuksen. Lentokoneasentajien ja -insinöörien (kuten monella muullakin alalla) osaamisen kehitys alkaa todenteolla vasta ensimmäisessä työpaikassa. Jos ensimmäisessä työpaikassa ei ole riittävästi mestareita ottamassa vastaan kisällejä, ei homma lähde toimimaan. Osa vanhoista palaa takaisin, mutta suurin osa pois potkituista on löytänyt muuta työtä, ehkä toiselta alalta, ja ei palaa takaisin.

Sitten luulisi, ettei asiat ainakaan huonommin Briteissä olisi. Onhan siellä kuitenkin melkoinen armada ilma-aluksia eri puolustushaaroilla verrattuna vaikkapa Suomeen ja BAE Systems tukee monia niistä. Plus tietysti ennen kaikkea uuden konetyypin kehitystyö työllistää väkeä, toki suurelta osin eri ammattiryhmiä kuin tuotantovaiheessa on tarve.
 
Valmetilla/Patrialla samat mekaanikot ja insinöörit ovat siirtyneet sujuvasti kokoonpanosta tekemään isoja määräaikashuoltoja, rakennekorjauksia ja modifiaaktioita Ilmavoimien käytössä olevaan kalustoon. Silti Redigo lienee ollut selvä työllisyystyö Hawk- ja Vinka-kokoonpanon loputtua. Työtilanteen mukaan henkilöstömäärä on vaihdellut, mutta iso ydinporukka on pysynyt, mikä on mahdollistanut uuden henkilöstön perehdytyksen ja koulutuksen. Lentokoneasentajien ja -insinöörien (kuten monella muullakin alalla) osaamisen kehitys alkaa todenteolla vasta ensimmäisessä työpaikassa. Jos ensimmäisessä työpaikassa ei ole riittävästi mestareita ottamassa vastaan kisällejä, ei homma lähde toimimaan. Osa vanhoista palaa takaisin, mutta suurin osa pois potkituista on löytänyt muuta työtä, ehkä toiselta alalta, ja ei palaa takaisin.
No onhan se Valmet / Patria lentokonetehdas / -korjaamo nykyään maantieteellisesti melko hevon-v--un kuusessa siihen nähden, että se sijaitsi aikanaan Tampereen Härmälässä, n. ~ 3 km Tampereen keskustasta. Nyt taitaa etäisyyttä olla 70 km Tampereelta, Jyväskylästä n. sama matka, ja lähikeskukset "cityt" ovat Länkipohja, Orivesi, Jämsä ja Mänttä. Niinpä Patrian lentopuolen toimihenkilöt ja muu teräväpää ovat pitäneet majaansa Tampereella Hatanpäällä.

Lentokonemoottorien kokoonpanotehdas/-korjaamo on Nokialla, n. 20 km Tampereelta, hieman inhimillisemmin.

Täytyy olla paikkakuntalainen, maalaiselämään kiinnostusta ja / tai alalle hurja henkinen palo/halu, jotta muuttaa korpeen tai jaksaa ajaa työmatkat päivittäin isommalta paikkakunnalta työmaalle. On selvä, että kerran lähdettyä pois paluun kynnys on korkea, varsinkin jos lähdön syynä on esim. yt-toimenpiteet.
 
Viimeksi muokattu:
Se on varmaan iso henkinen muutos kasata ja huoltaa single-engineä kun on tottunut kaksimoottoriseen, missä on varaa toisen hajota.
Jos pultti tipahti lattialle hyppysistä, niin voiko sitä vielä käyttää?
 
Sitten luulisi, ettei asiat ainakaan huonommin Briteissä olisi. Onhan siellä kuitenkin melkoinen armada ilma-aluksia eri puolustushaaroilla verrattuna vaikkapa Suomeen ja BAE Systems tukee monia niistä. Plus tietysti ennen kaikkea uuden konetyypin kehitystyö työllistää väkeä, toki suurelta osin eri ammattiryhmiä kuin tuotantovaiheessa on tarve.
Veikkaan että Briteissä huolto on jo täysin miehitetty muulla henkilöstöllä kun Eurofighterin kokoonpano on pyörinyt katkeamatta vuodesta 1989. Suomessa taas esim. HN:n kokoonpanon loputtua alkoi fleettiin tulla ensin ensimmäiset isommat määräaikaishuollot ja sitten melko nopeasti erilaisia modeja ml. MLU 1 sekä ensimmäiset rakennekorjaukset. Briteillä vastaavat tulivat eteen kun tuotantolinja vielä pyöri täysillä eli kunnossapidolle tarvittiin kokonaan erillinen organisaatio ja infra.
 
Kyseessä on ainostaan Iso-Britannian kokoonpanolinjan sulkemisesta, muille alkuperäisille käyttäjille (Saksa, Espanja ja Italia) valmistetaan uusia Tranche 4 Eurofightereitä maiden omilta kokoonpanolinjoilta ainakin vuoteen 2030 asti.

Britannialle seuraavaksi putkessa on Tempest/GCAS, joiden kasaus pitäisi alkaa 2030 paikkeilla. Hankalaa pitää osaava henkilöstö viisi vuotta peukaloita pyörittelemässä, miehittämättömiä on ehdottettu väliajaksi. Ehkäpä Tempest kasataan Italiassa…

Brittiläinen hankintapolitiikka on niin poukkoilevaa, ettei tällainen laisinkaan yllätä. Virkamieskuntahan on herroja, joita eivät kiinnosta suorittavan puolen huolet tai käytännön ongelmat.

Olisihan noita voinut tehdä Ukrainaan sen 5 vuotta :(
Tai antaa kalustoa vanhasta päästä Ukrainaan ja tilata uusia itselle.
 
Back
Top