Euroopan energiakriisi

Eipä siinä muuta syytä ole kuin täydellinen taloudellinen kannattamattomuus. Turpeen vero- ja muita tukiaisia on paisutettu kepun toimesta vuosien ajan, mutta taloudellista ruumista ei voi elvyttää ikuisesti.
Tähän lainaamani tekstiin kaipaisin tarkennusta.

Miten sitä turpeenkäyttöä on tuettu? Siis ennen kun päätettiin tukea turveyrittäjiä luopumaan toiminnastaan ja kun se virhe huomattiin päätettiin tukea niitä turveyrittäjiä jatkamaan sitä toimintaansa. Todella sekopäistä toimintaa.
No, en mä varmasti tiedä kaikkea mitä meitin hallitus kulloinkin on tukemassa niin...
 
Suomi on saamassa omaa kaasuntuotantoa, vihreää sellaista. 200 megawatin vetylaitoksen käyttövoimaksi tulee tuulisähkö ja lopputuote on raskaan liikenteen polttoaineena käytettävä synteettinen metaani. Investoinnin suuruus on 450 miljoonaa euroa. Tuon kokoista investointia ei tehdä ideologisista syistä, vaan toiminnan on varmasti laskettu olevan taloudellisesti kannattavaa.


Tällainen tuulivoimaan perustuva polttoainetuotanto kun yleistyisi riittävästi, niin autojen polttomoottoreista ei tarvitsisi luopua eikä sähköautojen akkumateriaalien saatavuus olisi enää niin suuri huolenaihe.

Synteettisiä polttoaineita voitaisiin käyttää myös sähköntuotannossa säätövoimana. Esimerkiksi Wärtsilältä löytyy tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvia, nopeasti käynnistyviä mäntämoottorivoimalaitoksia.
 
Lopputuotteen hinta voi vaan tulla esteeksi. Periaatteessa tuottaakseen yhden kilowatin edestä vetyä, sähköenergiaa kuluu kolme. Voi toki olla että poliitikot ovat päättäneet yksinkertaisesti nostaa kaiken muun energian hinnan niin kalliiksi että tuo tulee kannattavaksi, mutta kansantaloudellisesti sellainen olisi aika kyyseenalaista.
 
Lopputuotteen hinta voi vaan tulla esteeksi. Periaatteessa tuottaakseen yhden kilowatin edestä vetyä, sähköenergiaa kuluu kolme. Voi toki olla että poliitikot ovat päättäneet yksinkertaisesti nostaa kaiken muun energian hinnan niin kalliiksi että tuo tulee kannattavaksi, mutta kansantaloudellisesti sellainen olisi aika kyyseenalaista.

Jospa laitos käy vain silloin, kun on tuulinen sää ja sähköenergian hinta painuu lähelle nollaa tai negatiiviseksi?
 
Jospa laitos käy vain silloin, kun on tuulinen sää ja sähköenergian hinta painuu lähelle nollaa tai negatiiviseksi?
En tiedä miten tuo on ajateltu. Kuitenkin kaikella energialla on joku tuotantokustannus olemassa eikä pörssihinta aina heijastele sitä. Jos arvaukseni on väärin niin se olisi toki kaikkien kannalta parempi vaihtoehto, mutta tässä vuosien aikana kehityksen suunta on ollut vähän sellainen, etten jaksa olla enää hirveän positiivinen näiden kanssa.
 
Lopputuotteen hinta voi vaan tulla esteeksi. Periaatteessa tuottaakseen yhden kilowatin edestä vetyä, sähköenergiaa kuluu kolme. Voi toki olla että poliitikot ovat päättäneet yksinkertaisesti nostaa kaiken muun energian hinnan niin kalliiksi että tuo tulee kannattavaksi, mutta kansantaloudellisesti sellainen olisi aika kyyseenalaista.
Uutta tuulivoimaa on suunnitteilla niin paljon, että hyötysuhteella ei vedyn tuottamisessa ole välttämättä niin kauhean suurta merkitystä. Suomen kaikkien aikojen kulutusennätys on ollut 15 105 MWh/h ja jos tuulivoimaa tulevaisuudessa saadaan parhaimmillaan vaikkapa 25 000 MW, niin kyllä siinä jo kummasti vetyä tuotetaan, vaikka hyötysuhde jäisikin 1/3:aan. Sitä paitsi olemassa oleva sähköverkko ei kykene siirtämään kaikkea tuulisähköä sieltä, missä sitä tuotetaan sinne, missä sitä kulutetaan.

1667722931331.png

1667723271646.png
 
Viimeksi muokattu:
Miksi tuommoisen metaalilaitoksen tarvitsisi pyöriä nimenomaan tuulisähköllä? Ydinvoimakin on keksitty...

Taitaisi ydinvoima olla liian kallista noin huonolla hyötysuhteella pyörivän toiminnan energianlähteeksi. Ja jostain pitäisi saada ne uudet ydinvoimalatkin joiden tuottamaa sähköä tuonne riittäisi.
 
Miksi tuommoisen metaalilaitoksen tarvitsisi pyöriä nimenomaan tuulisähköllä? Ydinvoimakin on keksitty...
Niin, mutta jos ydinvoiman tuotantokapasiteetti on vähän yli 4000 MW ja tuulivoiman vaikkapa 24000 MW. Ja ydinvoiman tuotantokustannus vaikkap 60 €/MWh ja tuulivoimalla vaikkapa 6 €/MWh.
 
Niin, mutta jos ydinvoiman tuotantokapasiteetti on vähän yli 4000 MW ja tuulivoiman vaikkapa 24000 MW. Ja ydinvoiman tuotantokustannus vaikkap 60 €/MWh ja tuulivoimalla vaikkapa 6 €/MWh.
Milloin on tuulivoiman kapasiteetti tuon verran? Ja samaten kustannukset. Ja jos pohditaan ympäristövaikutuksia, niin kumpi on ympäristölle hankalampi 4000 MW ydinvoimaa vai 24000 MW (tai edes 4000 MW) tuulivoimaa, kun huomioidaan myös maisemahaitat...
 
Milloin on tuulivoiman kapasiteetti tuon verran? Ja samaten kustannukset. Ja jos pohditaan ympäristövaikutuksia, niin kumpi on ympäristölle hankalampi 4000 MW ydinvoimaa vai 24000 MW (tai edes 4000 MW) tuulivoimaa, kun huomioidaan myös maisemahaitat...
En tiedä yksityiskohtia niin tarkkaan, mutta kuulemani mukaan ilmeisesti joskus 2030-luvulla. Suomen Tuulivoimayhdistys ei ehkä ole se kaikkein puolueettomin lähde tässä kohtaa, mutta näin sanotaan heidän sivuillaan:

"Suunnittelussa olevat hankkeet
STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW."

Ja tuulivoiman kustannukset per MWh heitin ihan hatusta.

1667817244068.png
 
Viimeksi muokattu:
Samalla sivulla todetaan kesäkuun 2022 tilanteeksi n. 4000 MW ja 1100 voimalaa. 1100 myllyä vaatii jo aika paljon tilaa...
 
En tiedä miten tuo on ajateltu. Kuitenkin kaikella energialla on joku tuotantokustannus olemassa eikä pörssihinta aina heijastele sitä. Jos arvaukseni on väärin niin se olisi toki kaikkien kannalta parempi vaihtoehto, mutta tässä vuosien aikana kehityksen suunta on ollut vähän sellainen, etten jaksa olla enää hirveän positiivinen näiden kanssa.

Niin, mutta jos ydinvoiman tuotantokapasiteetti on vähän yli 4000 MW ja tuulivoiman vaikkapa 24000 MW. Ja ydinvoiman tuotantokustannus vaikkap 60 €/MWh ja tuulivoimalla vaikkapa 6 €/MWh.

Koko tässä kombinaatiossa itseä häiritsee eniten tuulivoima. Puolet ajasta se ei tuota mitään/juuri mitään tai se tuottaa liikaa, jolloin sen tuottaman sähkön hinta painuu lähelle nollaa. Pääomat eivät ole siinä erityisen tehokkaassa käytössä, tai no, ne ovat erityisen tehottomasti töissä ja halpuus ei tehottomasti toimivan pääoman kohdalla tule ensimmäisenä mieleen.

Koko tästä energiamarkkinasta on lyhyessä ajassa tullut ”pelikenttä”, jolla ei ole mitään tekemistä markkinatalouden kanssa.

Aiemmin stabiilista energiamarkkinasta on tulossa hyvinkin volatiili tuulivoiman myötä, jossa sähkön hinta heittelee rajusti. Tietyt teollisuuden alat kuten vedyntuotanto ehkä pystyy tehokkaasti hintakuopat hyödyntämään, mutta palkansaajalle, joka joutuu pitämään pirtin lämpöisenä 24/7 tilanne on vaikea.

Vetyä tuottava laitos on sekin toiminnassa vain 50% ajasta jos se hyödyntää ainoastaan ylitarjontasähköä.

Kohta nähtäneen myös sitä, että maalammön perään aletaan lyömään vanha liiton tuhansien litrojen varaajia softan päähän lämmittämään vettä silloin kun sähkö on halpaa. Tässäkin yhdistyy se, että saattaa olla taloudellisesti järkevää investoida ylitehokkaisiin järjestelmiin, joilla on kyky varata paljon energiaa lyhyessä ajassa. Taas yksi lenkki yhtälössä, jossa pääoma tekee laiskasti työtä.

Säätö- ja varavoima sekin työskentelee vain osa-aikaisesti jos se hyppii tuulen mukaan…
 
Viimeksi muokattu:
Kohta nähtäneen myös sitä, että maalammön perään aletaan lyömään vanha liiton tuhansien litrojen varaajia softan päähän lämmittämään vettä silloin kun sähkö on halpaa. Tässäkin yhdistyy se, että saattaa olla taloudellisesti järkevää investoida ylitehokkaisiin järjestelmiin, joilla on kyky varata paljon energiaa lyhyessä ajassa. Taas yksi lenkki yhtälössä, jossa pääoma tekee laiskasti työtä.
Tätä tapahtuu jo nyt jossain määrin, esim. omassa maalämpökoneessa on sisään rakennettuna toiminto mikä lataa seuraavan vuorokauden pörssihinnat ja optimoi käyttöä sen mukaan. Voi säätää jonkin verran sitä miten aggressiivinen toiminto on, koska isoimmilla asetuksilla se vaikuttaa myös asumismukavuuteen. Välissä on 100 litran puskurivaraaja, mikä alun perin asennettiin jotta pumpun käyntiajat ovat pidempiä, sillä taas on suoraan vaikutusta laitteen hyötysuhteeseen koska hyötysuhde on vähän huonompi silloin kun käynnistyksiä on paljon. Ja lattialämmitys tietysti varaa itseensä jonkin verran myös. Tähän asti en ole ollut niin halukas liittämään tämän kaltaisia laitteita Internetiin mutta nyt on ilmeisesti pakko...

Toivottavasti SMR:t ja uusi ydinvoima menevät eteenpäin mieluummin nopeasti että päästäisiin takaisin vakaampiin aikoihin.
 
Tätä tapahtuu jo nyt jossain määrin, esim. omassa maalämpökoneessa on sisään rakennettuna toiminto mikä lataa seuraavan vuorokauden pörssihinnat ja optimoi käyttöä sen mukaan. Voi säätää jonkin verran sitä miten aggressiivinen toiminto on, koska isoimmilla asetuksilla se vaikuttaa myös asumismukavuuteen. Välissä on 100 litran puskurivaraaja, mikä alun perin asennettiin jotta pumpun käyntiajat ovat pidempiä, sillä taas on suoraan vaikutusta laitteen hyötysuhteeseen koska hyötysuhde on vähän huonompi silloin kun käynnistyksiä on paljon. Ja lattialämmitys tietysti varaa itseensä jonkin verran myös. Tähän asti en ole ollut niin halukas liittämään tämän kaltaisia laitteita Internetiin mutta nyt on ilmeisesti pakko...

Toivottavasti SMR:t ja uusi ydinvoima menevät eteenpäin mieluummin nopeasti että päästäisiin takaisin vakaampiin aikoihin.

Ei mee kun ei haluta, turbulenssi markkinoilla mahdollistaa hintojen perustason nousun ja kun hinta on vielä sidottu kalleimpaan tuotantotapaan niin ei energiaa tuottavilla tahoilla ole syytä hakea vakautta. Kannattaa seurata euroja, eli mihin pussiin ne ihan loppujen lopuksi joutuvat. Taitaa suurinpiirtein jokainen Arkadianmäelläkin palkkiota nauttiva olla päättämässä erilaisissa valtuustoissa näistä rahoista, joten...
 
Vaalit ovat tulossa huhtikuussa 2023 ja sitä ennen on pitkään pitkään aikaan ensimmäinen vaikea talvi, joka loppuu käytännössä juuri vaaleihin. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monella taloudella on vielä koko talven ajalle halpa sähkösopimus, joka varmasti näkyy vaalikäyttäytymisessä koska asiat ovat "normaalisti". 2023 vaalien pääteema on itselle energiatalous ja perusinfran huoltovarmuus - muut aiheet ovat mitättömiä näiden rinnalla.
Vastaan itselleni kotitalousten määrästä, joilla on tulevan talven yli normaalihintaiset sopparit:

Yllättävän suuri määrä edelleen, millä varmasti vaikutusta vaalikäyttäytymiseen ja -tulokseen.
 
Tätä tapahtuu jo nyt jossain määrin, esim. omassa maalämpökoneessa on sisään rakennettuna toiminto mikä lataa seuraavan vuorokauden pörssihinnat ja optimoi käyttöä sen mukaan. Voi säätää jonkin verran sitä miten aggressiivinen toiminto on, koska isoimmilla asetuksilla se vaikuttaa myös asumismukavuuteen. Välissä on 100 litran puskurivaraaja, mikä alun perin asennettiin jotta pumpun käyntiajat ovat pidempiä, sillä taas on suoraan vaikutusta laitteen hyötysuhteeseen koska hyötysuhde on vähän huonompi silloin kun käynnistyksiä on paljon. Ja lattialämmitys tietysti varaa itseensä jonkin verran myös. Tähän asti en ole ollut niin halukas liittämään tämän kaltaisia laitteita Internetiin mutta nyt on ilmeisesti pakko...

Toivottavasti SMR:t ja uusi ydinvoima menevät eteenpäin mieluummin nopeasti että päästäisiin takaisin vakaampiin aikoihin.
Minkä merkkinen maalämpökone sinulla on käytössä. Olemme siirtymässä maalämpöön ja kaikki optimointi kiinnostaa.
 
Ilmastoneutraaleja (mitä tulee hiilidioksidi ja muihin ilmakehään vaikuttaviin kaasuihin) tuotanto tapoja on vähänlaisesti. Niihin kuitenkin pitää siirtyä, vaikka kaikkiin niihin liittyy ongelmia.
Ydinvoima
+ Ydinvoima on selkeä ja varsinkin perusvoimana se on vakaa
- Uusien yksiöiden toimintaan saaminen on vuosikausien projekti ja ydinjätekin on ongelmallista
Vesivoima

- Vesivoima alkaa olla jo rakennettua, lisää ei ole tulossa
- Koskiympäristöjä olisi hyvä paremminkin palauttaa takaisin kuin ottaa lisää käyttöön.
- Vedenmäärän säätelykin on ajoittain ongelmallista.
+ Tuo paljon inertiaa verkkoon, mikä on elintärkeää.
+ Säätelyaltaiden voidaan antaa täyttyä kun kulutus on matalaa ja muuta tuotantoa riittää
Aurinkovoima
- Valtakunnallisesti lähes triviaali
+ Paikallisesti voi olla kannattavaa, jos olosuhde edellytykset täyttyvät
+ Tarpeeksi suurina määrinä voi tuoda kesälle apuvoimana kevennystä muille tuotantomuodoille saadaan vesivoiman säätelyaltaita täyteen ja ydinvoiman huoltoja pidettyä
Tuulivoima
- Isoin miinus on riippuvuus tuulesta
- Toinen iso miinus on, että heikentää inertian tasaista määrää, vaatii verkolta ja säätövoimalta paljon
- Heikentää sähkömarkkinoiden toimivuutta
+ Tuulisina päivinä mahdollistaa vesivoiman säästön
+ Mahdollistaa vedyn tuotannon ja siitä edelleen hiilivetyjen tuotannon kannattavasti, mikä taaseen korjaa sekä ajallista, että maantieteellistä kohtaantumisongelmaa

Hankalaahan tämä on, mutta paletti on kyllä rakennettavissa fiksuksi. Itse näkisin mielelläni Suomessa panostettavan hajautettuun pienydinvoimaan ja tuulisähköön sillä edellytyksellä, että vetypohjainen kemianteollisuus ja säätövoimalaitostenverkko saadaan kohdilleen. Ja jos valita saa, niin merelle tuulivoimaa ja koskiympäristöjä ennallistetuiksi.
 
Aurinkovoiman potentiaali kotitalouksille on lopulta akuissa, jos halutaan vähentää aurinkoenergian suosion aiheuttamaa verkkorasitusta. Nykyinen kovahintainen pörssimalli ohjaa kuluttajan mieluummin myymään energiantuotannon, kuin vähentämään verkon rasitusta oman kulutuksen kautta. Jossain vaiheessa sähkön hinta kuitenkin laskee taas, jolloin paneelien tuotanto on parempi käyttää tai säilöä itse.

Tuulivoimasta olen alkanut vakuuttumaan, että se on paperilla hienoa, mutta aihettaa tosielämässä liikaa ongelmia. Tuulivoima energiasektorin tukipilarina on itseristiriita, ellei voimalaitoksia sijoiteta merelle säännöllisen tuulisiin paikkoihin.
 
Back
Top