Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Huhta

Greatest Leader
USA on jo jonkin aikaa vaatinut Eurooppaa ottamaan suuremman vastuun omasta puolustuksestaan. Aivan oikein.

Raha tai sotilaat eivät kuitenkaan ole se suurin ongelma, josta Euroopan puolustus kärsii. EU-maissa on (ammatti)sotilaita yli miljoona miestä ja yhteenlasketut puolustusbudjetitkin ylittävät 200 miljardia euroa. Enemmän kuin Venäjällä tai Kiinassa.

Ongelma on materiaali. EU:lta puuttuu kyky projisoida voimaa maailmanlaajuisesti ja auttaa aggression kohteeksi joutuvia jäsenmaita keskitetysti. EU:lla ei ole yhteistä ”sotakassaa” eikä ”asevarastoa”.

Homma on hajautettu. Jokainen maa miettii omaa puolustustaan ja tarpeitaan ei sitä mikä olisi tarve euroopan mittakaavassa. Rahaa "hukkuu" valtavia määriä päällekkäisiin suorituskykyihin. Jenkeissä (luonnollisesti kun on yksi maa eikä joukko maita) hommaa tehdään ja mietitään kokonaisuutena.

Jos tarkoitus on, että jokainen maa pitää huolta omasta puolustuksestaan niin siinä vaiheessa budjetteja täytyisi nostaa. Jos tarkoitus on nyt ja tulevaisuudessa sotia osana isoa joukkoa olisi järkevää poistaa päällekkäisyydet ja käyttää resurssit järkevämmin. Isot sarja hankinnat ja selkeät vastuualuueet. Kaikkien ei tarvitse hallita kaikkea ja olla hyvä kaikessa vaan erikoistua. Toki riskinä on, että joku lipeää porukasta ja kriisissä ei ole maiden yhteenliittymää vaan yksittäisiä maita. Tähän nivoutuu koko EU:n ongelma. EU on joukko kansallisvaltioita joilla on omat edut ja oma päätäntä valta. EU:n täytyisi olla liittovaltio jolla on budjetti, armeija, jne. Toki se olisi valtava askel mutta selkeyttäisi koko palettia myös ulkovaltojen silmissä. EU olisi tyystin toisenlainen pelaaja myös Venäjän silmissä sen sanalla olisi myös valtaa.

Olen tästä täsmälleen samaa mieltä. Kun käytettävissä on kuitenkin sekä EU-budjetti että 28 kansallista budjettia, näen (teoriassa) mahdollisuuden työnjakoon:

  1. Kukin jäsenvaltio rakentakoon puolustuksen omalla puolustusbudjetillaan, kuten parhaaksi näkee.

  2. EU:n budjetista rahoitetaan yhteinen pelote (Galileo- ja Kopernikus-satelliitit, nEUROn taistelulennokit, mannertenväliset ohjukset yms.).
EU:n yhteinen sotakassa ja asevarasto olisi silloin ratkaisuu siihen, miten ja mistä pitkän kantaman AGM-158 JASSM yms. ohjuksia, muita kynnysasejärjestelmiä tai kallista kalustoa saadaan nopeasti (tai jo harmaan vaiheen aikana), jos Suomi tai muu jäsenvaltio joutuu aggression kohteeksi. Mutta tästä ehkä lisää toisessa ketjussa.

Nojatuolistrategi ja Raveni jo aloittelivatkin aiheesta.

Mielestäni Euroopan puolustusunionin (vrt. EMU) rakentamisessa on joitakin suuria ongelmia.

Ensimmäinen on käytännönläheisin: Nato on jo olemassa, ja poliittisen Länsi-Euroopan puolustus hoidetaan sitä kautta. Ei ole tarvetta puolustusunionille.

Toinen ja isoin ongelma on hieman dystooppisempi. Puolustautuminen Euroopan unionin ulkopuolisia vihollisia vastaan on vain yksi skenaario. Ei ole sanottua, että rauha poliittisen Länsi-Euroopan maiden välillä säilyy ikuisesti. Saksa ja Ranska ovat intoutuneet tukkanuottasille kahdesti viime vuosisadan aikana. Saksa taisteli muutenkin liki koko Länsi-Eurooppaa, ml. Suomea, vastaan toisessa maailmansodassa. Mikäli Euroopan unionilla olisi yhteistä sotilaallista voimaa, kenelle ne resurssit menisivät tällaisessa tilanteessa, voimakkaimmalleko?
 
Nojatuolistrategi ja Raveni jo aloittelivatkin aiheesta.

Mielestäni Euroopan puolustusunionin (vrt. EMU) rakentamisessa on joitakin suuria ongelmia.

Ensimmäinen on käytännönläheisin: Nato on jo olemassa, ja poliittisen Länsi-Euroopan puolustus hoidetaan sitä kautta. Ei ole tarvetta puolustusunionille.

Toinen ja isoin ongelma on hieman dystooppisempi. Puolustautuminen Euroopan unionin ulkopuolisia vihollisia vastaan on vain yksi skenaario. Ei ole sanottua, että rauha poliittisen Länsi-Euroopan maiden välillä säilyy ikuisesti. Saksa ja Ranska ovat intoutuneet tukkanuottasille kahdesti viime vuosisadan aikana. Saksa taisteli muutenkin liki koko Länsi-Eurooppaa, ml. Suomea, vastaan toisessa maailmansodassa. Mikäli Euroopan unionilla olisi yhteistä sotilaallista voimaa, kenelle ne resurssit menisivät tällaisessa tilanteessa, voimakkaimmalleko?

Kiitokset ketjun avaamisesta! Ajattelin itsekin nostaa aiheen uuteen vitjaan, mutta vitkastelin liikaa. Keskustelun tueksi asiasta hieman taustamateriaalia, jotka jo aiemmin postasin muualle:

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kuuluu EU:nkin toimenkuvaan. Linkistä voi tarkemmin tutustua asiaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Common_Security_and_Defence_Policy

Itse asiassa kopteri-Kustaan johdolla Suomi on ollut määrittelemässä, millaista sotilaallista voimaa Eurooppaan tarvitaan – ns. Helsinki Headline Goals.

https://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki_Headline_Goal

Siunatuksi lopuksi, ettei menisi aivan off-topiciksi, alla tilastotietoa EU-maiden sotamateriaalista. Tuon taulukon mukaan noissa maissa oli esimerkiksi taistelupanssarivaunuja noin 7 490 kappaletta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Military_of_the_European_Union
 
Toisaalta jos EU:sta muosotuisi liittovaltio niin NATO menettäisi väistämättä merkitystä. Pelkkään puolustus unioniin en usko koska se käytännössä kilpailisi juuri NATO:n kanssa. Lisäksi NATO haluaa jokaisen maan pitävän huolta omasta puolustuksestaan ja suorituskyvystään. Tehdäänhän NATOnkin alla yhteisiä materiaali hankintoja jne. Mutta ajatus on kuitenkin, että jokaisella maalla on oma puolustus samoin kuin se olisi ajatus EU:n puolustusunionissa. Itseasiassa lissabonin sopimuksen? Puolusutuspykälä on mielestäni NATOn vastaavaa pykälää kongreettisempi. "EU maiden on autettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata KAIKIN KÄYTÖSSÄ OLEVIN KEINOIN"

Jos halutaan päällekkäisyyksistä eroon ja tehdä euroopasta oikea ja varteenotettava tekijä sekä voima yhdysvaltojen, venäjän ja kiinan rinnalle tarkoittaa se käytännössä liittovaltioon menemistä ja kansallisvaltioista luopumista. Tällöin jokaisen maan ei ole järkevää pitää yllä kaikkea omaan puolustukseen tarvittavaa vaan Suomenkin puolustusvoimat voisivat koostua parista mekanisoidusta prikaatista (ammattiarmeija) sekä tykistö (joukkojen tulituki), ilmatorjunta (joukkojen suojaus) sekä ilmavoimista (nykyistä pienemmät). Puolustus budjetti tulisi EU:n puolelta ja olisi ns. Yhteinen. EU päätäisi aluellisesta rahanjaosta jne. Tuossa vaiheessa tulisi varmaankin jonkinlainen kansalliskaartikin kyseeseen.

Tuo on ainoa keino käytännössä päästä päällekkäisistä ja rahaa syövistä suorituskyvyistä eroon. Samoin kun yksi budjetti käytännössä myös harmonisoisi palkat, työlainsäädännön, sosiaali ja terveysmenot jne. Tuo vaatisi mittavat lakimuutokset ja ison tappelun ammattiyhdistysliikkeiden kanssa. Samoin sen olisi tarkoitettava että hommaa ei voi tehdä samalla tavalla kuin kotoisissa kuntaliitoksissa joissa on viiden vuoden irtisanomissuoja ja palkat harmonisoidaan AINA ylöspäin yhteensopivaksi. Siinä ei ole mitään järkeä.
 
Ei ole tarvetta

Tähän ajatukseen jumiutuminen on itseasiassa osoittautunut täydelliseksi mahalaskuksi ulkopolitiikan hoitamismahdollisuuksia tarkasteltaessa. Riippuvuus Usan kulloisistakin suhdanteista ja mielijohteista on aivan yhtä lailla vaarallista kuin on vaikkapa mikä muukin riippuvuus.

Unioni ilman toimintakelpoista nyrkkiä on tuhnu. Kyllä tämä pitäisi jo myöntää. Mutta lapatossuihin ei saa liikettä ennenkuin vinkkelitossuiset kaalihaaveilijat pistävät niihin suihketta.

Usa voi aidosti tehdä Unionin yli -diilejä-. Ja entäs mainio Nato-liittolainen Turkki? Oukei. Turkille pitäisi voida lyödä nyrkkiä pöytään, mutta milläs lyöt? Vetoamalla Natoon....ooooh.

Jos, siis jos, Britannia ja Ranska ulostautuvat Unionin piiristä, ne voivat tehdä sen myös sotilaallisesti. Okei, voitte tämän kiistää, mutta se kiisto ei auta, koska mahdollisuus on ihan aidosti olemassa.

Jonkun pitäisi vetää puolustusulottuvuus kasaan reippain ottein. Mutsiko sakusta vetaa? Ja Saksa tässä on SE, joka tapauksessa, jonka pitää ottaa suuri rooli, jos mitään aiotaan saada aikaan.

Kannattaa panna merkille se, että nimenomaan Venäjälle sopii hyvin se, että kukin valtio haluaa hoitaa puolllustuksensa Naton kautta. Koska näin muodoin Unioni on tuhnu. Sillä ei ole itsenäistä aitoa pelotetta. Toki tässä kohtaa voidaan laskea riviin kaikki kirjoituspöytäjoukot, joita Euroopasta löytyvät ja todeta: EUlla on iso armeija! Onhan se.....
 
Lyhyet vastaukset kohtiin 1 ja 2:

  1. Nato on rinnakkaisten ja osin päällekkäisten puolustusvoimien puolustusliitto: Setä Samuli ja 27 kääpiötä. Kaikki EU-maat eivät kuulu Natoon (esim. Suomi).

  2. EU-maiden 28 kansallista armeijaa eivät katoa mihinkään, mutta ylikansalliselle EU-tasolle pitäisi alkaa rakentaa uskottavaa yhteistä pelotetta: ”sotakassaa” ja ”asevarastoa”.
Nato jatkaisi ilman muutosta, mutta EU pystyisi avustamaan aggression kohteeksi joutunutta jäsenmaata keskitetysti (sotakassasta ja asevarastosta) ja projisoimaan voimaa maailmanlaajuisesti (satelliitit, taistelulennokit, pitkän kantaman ohjukset).
 
Hieman konkretiaa siitä, mitä on suunniteltu EU-tasolle:

FT (15.09.2016): “In an interview with the Financial Times, Jyrki Katainen, a vice-president of the European Commission, outlined ideas for a European treasury for defence through which participating states would tap markets and fund joint purchases of “EU-owned” assets. As a first step, Mr Katainen believes EU member states should scrap restrictions on the European Investment Bank, which typically funds infrastructure, so it can finance a broader range of defence projects. “Instead of financing artillery or tanks, the projects would be more innovative and sometimes on the borderline of civilian and military use,” Mr Katainen said. A change to the EIB mandate was a “short term deliverable” possible “during this year”. The more ambitious medium term goal is to establish a structure — similar to the eurozone bailout fund — that would allow countries to pool capital and raise money from private markets with “European defence bonds”. Mr Katainen said these could bankroll defence assets that are procured, managed and deployed by an EU body. “It would be EU-wide defence capabilities,” he said. “We are talking about drones or ships, space capacities or cyber defence technologies.” Another possibility is joint procurement, with expensive assets such as helicopters acquired together for national forces.”

  • Euroopan investointipankin mandaattia laajennetaan niin, että se voi rahoittaa monipuolisemmin puolustushankkeita (mahdollista jo kuluvana vuotena).

  • Euroopan vakausmekanismin kaltainen puolustusrahasto, jonka jäsenmaat ensin pääomittavat ja sitten rahasto lainaa lisää rahaa pääomamarkkinoilta laskelmalla liikkeelle ”puolustusbondeja”.

  • Kalliin kaluston yhteishankinnat.
 
Keitä palvelisi liittovaltion asevoimissa? Suhteessä maiden väestöihin niissä olisi hyvin vähän suomalaisia, suhdetta alentaisi lisää maahanmuuttajien suuri määrä.

Kuka haluaa että Suomen puolustus ja suomalaisten kohtalo on vieraissa käsissä? Mielestäni tämän ajajat ovat vaikuttaja-agentteja joka tiedostaen tai ajattelematta.

Jos pelkää asua itsenäisessä Suomessa niin pitää muuttaa jonnekin missä kokee olonsa turvalliseksi.
 
Keitä palvelisi liittovaltion asevoimissa? Suhteessä maiden väestöihin niissä olisi hyvin vähän suomalaisia, suhdetta alentaisi lisää maahanmuuttajien suuri määrä.

Kuka haluaa että Suomen puolustus ja suomalaisten kohtalo on vieraissa käsissä? Mielestäni tämän ajajat ovat vaikuttaja-agentteja joka tiedostaen tai ajattelematta.

Jos pelkää asua itsenäisessä Suomessa niin pitää muuttaa jonnekin missä kokee olonsa turvalliseksi.

Prioriteettina olisi varmaan saada EU:n navigointi- ja havainnointisatelliitit avaruuteen. Paikannussatelliiteistahan paikkatieto tulee suoraan taivaalta vastaanottimeen, esimerkiksi kännykkään, joten kaikki kansalaiset, jotka palvelua käyttävät, hyötyvät. Galileo-navigointisatelliitit on tarkoitus saada toimimaan ensi vuonna. Päämaa-asema ja seuranta-asemat ovat eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa.

  • Euroopan unionin satelliittikeskus (European Union Satellite Centre, EUSC) on Euroopan unionin neuvoston alainen virasto, jonka satelliittimaa-aseman kautta EU hankkiin osan satelliittien kuva-aineistosta EU:n konfliktintorjuntaan ja humanitaarisiin operaatioihin... EU:n erillisvirastoksi EUSC perustettiin vuonna 2002. Se jatkoi vuosikymmen aiemmin luodun Länsi-Euroopan unionin WEU:n satelliittikeskuksen toimintaa. Asema toimii Madri-Torrejon lentoaseman alueella Espanjassa.(Wiki)

Tarkempaa tietoa noiden maa-asemien henkilöiden kansallisuuksista en kaivanut esiin, mutta kuvittelisin, että eri EU-maista on palkattu parhaat alan asiantuntijat.
 
Tähän ajatukseen jumiutuminen on itseasiassa osoittautunut täydelliseksi mahalaskuksi ulkopolitiikan hoitamismahdollisuuksia tarkasteltaessa. Riippuvuus Usan kulloisistakin suhdanteista ja mielijohteista on aivan yhtä lailla vaarallista kuin on vaikkapa mikä muukin riippuvuus.

Unioni ilman toimintakelpoista nyrkkiä on tuhnu. Kyllä tämä pitäisi jo myöntää. Mutta lapatossuihin ei saa liikettä ennenkuin vinkkelitossuiset kaalihaaveilijat pistävät niihin suihketta.

Usa voi aidosti tehdä Unionin yli -diilejä-. Ja entäs mainio Nato-liittolainen Turkki? Oukei. Turkille pitäisi voida lyödä nyrkkiä pöytään, mutta milläs lyöt? Vetoamalla Natoon....ooooh.

Jos, siis jos, Britannia ja Ranska ulostautuvat Unionin piiristä, ne voivat tehdä sen myös sotilaallisesti. Okei, voitte tämän kiistää, mutta se kiisto ei auta, koska mahdollisuus on ihan aidosti olemassa.

Jonkun pitäisi vetää puolustusulottuvuus kasaan reippain ottein. Mutsiko sakusta vetaa? Ja Saksa tässä on SE, joka tapauksessa, jonka pitää ottaa suuri rooli, jos mitään aiotaan saada aikaan.

Kannattaa panna merkille se, että nimenomaan Venäjälle sopii hyvin se, että kukin valtio haluaa hoitaa puolllustuksensa Naton kautta. Koska näin muodoin Unioni on tuhnu. Sillä ei ole itsenäistä aitoa pelotetta. Toki tässä kohtaa voidaan laskea riviin kaikki kirjoituspöytäjoukot, joita Euroopasta löytyvät ja todeta: EUlla on iso armeija! Onhan se.....

Eipä tuo skenaario kovin kaukaa ole haettu. Jos USA, Iso Britannia ja Ranska päättävät, että oma napa on lähinnä sydäntä eikä kansallista etua vaaranneta muiden vuoksi, EU:sta ja Natosta poistuvat niiden ydinasevaltiot. Kukapa aloittaisi ydinsodan Viron vuoksi?

FT (24.11.2016): It would not take much to upend the alliance. Now, as during the cold war, Nato stands or falls on the credibility of the US commitment to defend its allies. If Mr Trump shares the view of his friend Newt Gingrich that Estonia is little more than a “suburb of St Petersburg” the game is lost. No manner of increase in European defence budgets will sustain Nato deterrence if Russia sees the US dumping the alliance’s Article 5 mutual defence arrangements.

https://www.ft.com/content/e95ba502-b0cf-11e6-a37c-f4a01f1b0fa1

Silloin Saksassa, Italiassa ja muissakin maissa saattaa saada kannatusta ajatus yhteisen ydinpelotteen rakentamisesta. Paljon mielikuvitusta ei vaadi ottaa mallia Ranskasta ja Isosta Britanniasta: yhteiset ydinsukellusveneet EU:lle. Miehistö ja vaihtomiehistöt sukellusveneisiin valittaisiin varmaan tiukassa haku- ja valintaprosessissa kuin astronautit kansainväliselle avaruusasemalle.
 
Toisaalta jos EU:sta muosotuisi liittovaltio niin NATO menettäisi väistämättä merkitystä. Pelkkään puolustus unioniin en usko koska se käytännössä kilpailisi juuri NATO:n kanssa. Lisäksi NATO haluaa jokaisen maan pitävän huolta omasta puolustuksestaan ja suorituskyvystään. Tehdäänhän NATOnkin alla yhteisiä materiaali hankintoja jne. Mutta ajatus on kuitenkin, että jokaisella maalla on oma puolustus samoin kuin se olisi ajatus EU:n puolustusunionissa. Itseasiassa lissabonin sopimuksen? Puolusutuspykälä on mielestäni NATOn vastaavaa pykälää kongreettisempi. "EU maiden on autettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata KAIKIN KÄYTÖSSÄ OLEVIN KEINOIN"

Jos halutaan päällekkäisyyksistä eroon ja tehdä euroopasta oikea ja varteenotettava tekijä sekä voima yhdysvaltojen, venäjän ja kiinan rinnalle tarkoittaa se käytännössä liittovaltioon menemistä ja kansallisvaltioista luopumista. Tällöin jokaisen maan ei ole järkevää pitää yllä kaikkea omaan puolustukseen tarvittavaa vaan Suomenkin puolustusvoimat voisivat koostua parista mekanisoidusta prikaatista (ammattiarmeija) sekä tykistö (joukkojen tulituki), ilmatorjunta (joukkojen suojaus) sekä ilmavoimista (nykyistä pienemmät). Puolustus budjetti tulisi EU:n puolelta ja olisi ns. Yhteinen. EU päätäisi aluellisesta rahanjaosta jne. Tuossa vaiheessa tulisi varmaankin jonkinlainen kansalliskaartikin kyseeseen.

Tuo on ainoa keino käytännössä päästä päällekkäisistä ja rahaa syövistä suorituskyvyistä eroon. Samoin kun yksi budjetti käytännössä myös harmonisoisi palkat, työlainsäädännön, sosiaali ja terveysmenot jne. Tuo vaatisi mittavat lakimuutokset ja ison tappelun ammattiyhdistysliikkeiden kanssa. Samoin sen olisi tarkoitettava että hommaa ei voi tehdä samalla tavalla kuin kotoisissa kuntaliitoksissa joissa on viiden vuoden irtisanomissuoja ja palkat harmonisoidaan AINA ylöspäin yhteensopivaksi. Siinä ei ole mitään järkeä.

EU-liittovaltiosta tai -armeijasta on liian aikaista puhua. Se häämöttää horisontin takana (kangastuksena?). Mutta lyhyempiä askelia on aika alkaa ottaa yhteisen puolustuksen ja pelotteen tehostamiseksi.

EU:n ja Naton toimintaa voidaan mielestäni kehittää niin, että ne tukevat toisiaan. Työnjaosta toki täytyy sopia; muuten päällekkäisyydet jatkuvat. Kaksi esimerkkiä: turvatakuut ja yhteisomistus.

  1. Turvatakuut kuuluvat sekä EU:n että Naton jäsenmaiden sitoumuksiin. Jättäisin jäsenmaiden väliset turvatakuut Natolle (ja tarvittaessa EU liittyisi Natoon, jolloin kaikki EU maat pääsisivät suoraan – eli keittiön kautta – Naton jäseniksi).
  2. Yhteisomistus kuuluu sekin kummankin järjestön toimenkuvaan. EU rahoittaa Galileo- ja Kopernikus-satelliitteja; Natolla on yhteisomistuksessa kolme raskasta C-17 Globemaster III –kuljetuskonetta ja 17 Boeing E-3 Sentry tutkavalvontakonetta. Yhteisomistuksen keskittäisin EU:lle.

Lyhyesti
:
  • Kukin EU-/Nato-maa kehittäisi asevoimiaan omalla puolustusbudjetillaan (> 2% BKT:sta).
  • Nato koordinoisi sotatoimia ja –voimia turvatakuulausekkeiden yms. pohjalta.
  • EU rakentaisi, rahoittaisi ja hankkisi kallista yhteistä (satelliitit) ja yhteiskäyttökelpoista (kuljetus-, tutkavalvonta- ja ilmatankkasukoneet) sotamateriaalia yhteiseen asevarastoon.
  • EU avustaisi keskitetysti (asevarastosta) aggression kohteeksi joutunutta jäsenmaata ja ylläpitäisi yhteistä ydinpelotetta (sukellusveneet) ja kykyä projisoida voimaa globaalisti.
 
Tuoreimmat uutiset Brysselistä.

FT (29.11.2016): “Brussels is to unveil plans to “turbo boost” spending on cyber security, war ships and drone technology as part of a multi-billion euro European Defence Fund, which comes as US president-elect Donald Trump presses Nato allies to significantly increase military spending… The proposals from the European Commission, to be unveiled on Wednesday, follow a decision by member states to deepen defence co-ordination in an effort to fortify Europe’s anti-terror defences and reinforce external borders.

https://www.ft.com/content/d0ceecd0-b587-11e6-961e-a1acd97f622d

EU-budjetin allokointi puolustukseen on ilmeisesti liian hidas ja vaikea prosessi, kun Katainen ajaa tuota ajatusta puolustusrahastosta ja -bondeista.
 
Tuoreimmat uutiset Brysselistä.

FT (29.11.2016): “Brussels is to unveil plans to “turbo boost” spending on cyber security, war ships and drone technology as part of a multi-billion euro European Defence Fund, which comes as US president-elect Donald Trump presses Nato allies to significantly increase military spending… The proposals from the European Commission, to be unveiled on Wednesday, follow a decision by member states to deepen defence co-ordination in an effort to fortify Europe’s anti-terror defences and reinforce external borders.

https://www.ft.com/content/d0ceecd0-b587-11e6-961e-a1acd97f622d

EU-budjetin allokointi puolustukseen on ilmeisesti liian hidas ja vaikea prosessi, kun Katainen ajaa tuota ajatusta puolustusrahastosta ja -bondeista.

Puolustus on itsemäärämisen ytimessä, yhteistyö erilaisissa hankkeissa voi toimia ihan ilman EU budjettia, jopa paremmin.
 
Odotan mielenkiinnolla millä ehdoilla, kenelle ja millä valtuutuksilla jaetaan taas kerättyä rahaa pitkin EU:ta. Kuinka paljon esim. ranskalaiset (lisää tähän haluamasi maa) vinkuvat omien lentovehkeidensä (lisää tähän ihan mikä vaan) perään yhteisten hankintojen yhteydessä koska "yhteinen puolustus". Kuinka paljon jää senttejä tänne ytimissäistuvien pottunokkien käsiin. Kuinka paljon Käteinen tietää tienaavansa näillä "puolustusbondeilla".

Uskon, että tästäkin tulee ihan vitunmoinen suksee.
 
Odotan mielenkiinnolla millä ehdoilla, kenelle ja millä valtuutuksilla jaetaan taas kerättyä rahaa pitkin EU:ta. Kuinka paljon esim. ranskalaiset (lisää tähän haluamasi maa) vinkuvat omien lentovehkeidensä (lisää tähän ihan mikä vaan) perään yhteisten hankintojen yhteydessä koska "yhteinen puolustus". Kuinka paljon jää senttejä tänne ytimissäistuvien pottunokkien käsiin. Kuinka paljon Käteinen tietää tienaavansa näillä "puolustusbondeilla".

Uskon, että tästäkin tulee ihan vitunmoinen suksee.

Vihapuhetta!

Tosin minun lapsuudessani sitä sanottiin toden puhumiseksi, mutta minä olenkin tämmöinen fossiili.

Toki se on säilynyt samana, että kansojenkodissa (NL) tai nykyisessä (EU) ongelmat on aina jossain muussa kuin järjestelmässä itsessään. Paikalliset virkamiehet ei ymmärrä Moskovan tai Brysselin tuottamaa jumalrunoutta tai jos ei mikään muu ei auta niin voidaan haukkua poliitikot, jotka eivät ole osanneet edustaa oikein omaa euvostotasavaltaa.
 
Tässäpä sitä rakentamisen konkretiaa.

Puolustusvoimien komentaja paljastaa: Sukhoi-hävittäjiä ollaan jo tuomassa Karjalaan
Lauantai 26.11.2016 klo 20.51 (päivitetty klo 22.30)

Jos eduskunta hyväksyy vireillä olevan lakimuutoksen, Suomi saattaa olla mukana Nato-maiden kanssa puolustamassa Baltiaa tai jotain muuta Euroopan maata, jos sinne hyökätään.

- Nykylakien mukaan suomalaista sotilasta ei voi lähettää ulkomaille sotimaan, mutta jos vireillä oleva lakiesitys menee eduskunnassa läpi, niin se olisi mahdollista, kertoo puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

Suomi ja Baltia


Suomi ei ole Naton jäsen, eikä Naton kuuluisa artikla 5 eli avunanto hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Nato-maalle siksi koske Suomea.

Sen sijaan Suomi EU:n jäsenenä kuuluu Lissabonin sopimuksen 47.2 pykälän piiriin. Tätä Ranska käytti vuosi sitten jouduttuaan laajojen terrori-iskujen kohteeksi ja pyysi eri Euroopan mailta kahdenkeskisesti apua - myös Suomelta.

Komentaja Lindberg kertoo, että lainsäädäntöpaketissa, joka on parhaillaan parlamentaarisessa prosessissa, yksi asia on Suomen mahdollisuus antaa kansainvälistä sotilaallista apua toiselle maalle ja myös tarvittaessa vastaanottaa sitä.

- Jos laki menee läpi, se tarkoittaa, että jos joku EU-maa vedoten 47.2 pykälään pyytää meiltä sotilaallista apua, niin voimme sitten valtiojohdon päätöksen perusteella antaa sitä - toistaiseksihan siis laki sen kieltää, pohtii Lindberg.

Näin Suomi voisi mahdollisesti jatkossa lähettää sotilaallista apua esimerkiksi jollekin Baltian maalle, jos se sitä pyytää.
 
Vapaavuori kaataa kylmää vettä Kataisen niskaan: ”Euroopan investointipankki EIB suhtautuu nihkeästi komission pyrkimykseen laajentaa investointipankin rahoitus koskemaan myös puolustushankkeita… Puolustusteollisuuden yrityksiä on jo EIB:n asiakkaina. Lainarahaa on mahdollista saada, jos investoinnit koskevat puolustusteollisuuden siviilituotteita tai ns. kaksoiskäyttötuotteita niiden siviilihyödyntämisen osalta. Vapaavuori mainitsee esimerkkinä satelliittiteknologian… Parlamentti sisällyttäisi puolustuksen osaksi EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikkaa, sekä avaruus- ja teollisuuspolitiikkaa.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vapaavuori-ei-halua-eib-rahoja-puolustushankkeille/8wzzUXP3

Satelliittiteknologiaa rahoitetaan yhteisen puolustuksen keihäänkärkenä.
 
Puolustus on itsemäärämisen ytimessä, yhteistyö erilaisissa hankkeissa voi toimia ihan ilman EU budjettia, jopa paremmin.

Aivan. Kuuluu jopa jokaisen kansalaisen perusoikeuksiin.

  1. Osta ase ja opettele käyttämään sitä.
  2. Kerää kansalaisilta verot (kotimaassasi), hanki tankki ja opettele käyttämään sitä.
  3. Kerää EU-mailta jäsenmaksut, rakenna satelliitti ja opettele käyttämään sitä.

Jokaisella kansalaisella ei ole varaa ostaa tankkia, eikä jokaisella jäsenmaalla ei ole varaa rakentaa omia satelliitteja. Siksi erilaisia yhteistyön muotoja tarvitaan.
 
Tässäpä sitä rakentamisen konkretiaa.

Puolustusvoimien komentaja paljastaa: Sukhoi-hävittäjiä ollaan jo tuomassa Karjalaan
Lauantai 26.11.2016 klo 20.51 (päivitetty klo 22.30)

Jos eduskunta hyväksyy vireillä olevan lakimuutoksen, Suomi saattaa olla mukana Nato-maiden kanssa puolustamassa Baltiaa tai jotain muuta Euroopan maata, jos sinne hyökätään.

- Nykylakien mukaan suomalaista sotilasta ei voi lähettää ulkomaille sotimaan, mutta jos vireillä oleva lakiesitys menee eduskunnassa läpi, niin se olisi mahdollista, kertoo puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

Suomi ja Baltia


Suomi ei ole Naton jäsen, eikä Naton kuuluisa artikla 5 eli avunanto hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Nato-maalle siksi koske Suomea.

Sen sijaan Suomi EU:n jäsenenä kuuluu Lissabonin sopimuksen 47.2 pykälän piiriin. Tätä Ranska käytti vuosi sitten jouduttuaan laajojen terrori-iskujen kohteeksi ja pyysi eri Euroopan mailta kahdenkeskisesti apua - myös Suomelta.

Komentaja Lindberg kertoo, että lainsäädäntöpaketissa, joka on parhaillaan parlamentaarisessa prosessissa, yksi asia on Suomen mahdollisuus antaa kansainvälistä sotilaallista apua toiselle maalle ja myös tarvittaessa vastaanottaa sitä.

- Jos laki menee läpi, se tarkoittaa, että jos joku EU-maa vedoten 47.2 pykälään pyytää meiltä sotilaallista apua, niin voimme sitten valtiojohdon päätöksen perusteella antaa sitä - toistaiseksihan siis laki sen kieltää, pohtii Lindberg.

Näin Suomi voisi mahdollisesti jatkossa lähettää sotilaallista apua esimerkiksi jollekin Baltian maalle, jos se sitä pyytää.

Erilaisia yhteistoiminnan muotoja tarvitaan:

  • Turvatakuut: apua meiltä muille tai muilta meille.

  • Yhteishankinnat: suuremmat kappalemäärät, halvemmat hinnat.

  • Yhteiskäyttökalusto: mm. kolme C-17 Globemaster III -kuljetuskonetta Unkarissa ja 17 Boeing E-3 Sentry AWACS-tutkavalvontakonetta Saksassa tms.

  • Yhteisomistus: EU:n puolustusrahasto (osakeyhtiö) rahoittaa esimerkiksi tiedustelusatelliitit, joista jokainen osakasvaltio saa kaiken aikaa tiedustelutietoa.
Yksin jää eristyksiin.
 
Odotan mielenkiinnolla millä ehdoilla, kenelle ja millä valtuutuksilla jaetaan taas kerättyä rahaa pitkin EU:ta. Kuinka paljon esim. ranskalaiset (lisää tähän haluamasi maa) vinkuvat omien lentovehkeidensä (lisää tähän ihan mikä vaan) perään yhteisten hankintojen yhteydessä koska "yhteinen puolustus". Kuinka paljon jää senttejä tänne ytimissäistuvien pottunokkien käsiin. Kuinka paljon Käteinen tietää tienaavansa näillä "puolustusbondeilla".

Uskon, että tästäkin tulee ihan vitunmoinen suksee.


”Rauhanprojekti” on toistaiseksi onnistunut pitämään EU- ja Nato-maat Venäjän vahvan vaikutuspiirin ulkopuolella.

Muut lähiulkomaat pyörivät jo Venäjän satelliitteina. Armenia ja Valko-Venäjä kuuluvat Kollektiivisen puolustuksen järjestöön (sotilasliitto Venäjän kanssa). Muissa maissa Venäjä ylläpitää jäätynyttä kriisiä: Azerbaidzan, Moldova, Georgia ja Ukraina.

Mutta jos menestys uupuu, voi aina syyttää Kataista Vapaavuorta, Rehniä tai keitä nyt kulloinkin on puikoissa ollut. Unohtamatta Junckeria, Schulzia, Draghia...
 
Euroopan komission esitys puolustus-tutkimus-rahastosta julkaistiin tänään:

HS (20.11.2016): ”Suunnitelman mukaan EU:n olisi määrä panostaa uuteen puolustustutkimusrahastoon yhteensä 90 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen vuotuinen satsaus nousisi ensi vuosikymmenellä jopa 500 miljoonaan euroon... Komissio on jo aiemmin esittänyt 25 miljoonan euron painotusta puolustustutkimukseen vuoden 2017 budjetissa... EU:n puolustusalan kehityssuunnitelmia esittelivät Brysselissä EU:n ulkoministeri Federica Mogherini, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä EU:n sisämarkkinoista ja teollisuudesta vastaava komissaari Elzbieta Bienkowska.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004887939.html

Kovin vaatimattomista summista puhutaan nyt Euroopan tasolla: 90 miljoonaa euroa 2020 mennessä (n. 30 milj./vuosi) tai ensi vuosikymmenellä 50 miljoona vuosittain.
 
Back
Top