Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
#21
EU:lla on maailman toiseksi suurin sotilasbudjetti. Ja muistikuva, joka voi olla vääräkin, on että henkilöstöä on enemmän kuin jenkeillä.

Mutta, tehoja saadaan huonosti irti.

Tekemällä asiat yhteistyössä järkevämmin, on samoista resursseista mahdollista saada paljon enemmän irti.
 

adam7

Ylipäällikkö
#22
EU:lla on maailman toiseksi suurin sotilasbudjetti. Ja muistikuva, joka voi olla vääräkin, on että henkilöstöä on enemmän kuin jenkeillä.

Mutta, tehoja saadaan huonosti irti.

Tekemällä asiat yhteistyössä järkevämmin, on samoista resursseista mahdollista saada paljon enemmän irti.
Siis EU:n jäsenmailla on yhteenlaskettuna maailman toiseksi suurin määrä rahaa käytettynä sotilasmenoihin. Hieman eri asia.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
#23
Siis EU:n jäsenmailla on yhteenlaskettuna maailman toiseksi suurin määrä rahaa käytettynä sotilasmenoihin. Hieman eri asia.
Jep, sitä tarkoitin, mutta hyvä täsmensit ilmaisua.
 

jurppi

Ylipäällikkö
#24
EU:lla on maailman toiseksi suurin sotilasbudjetti. Ja muistikuva, joka voi olla vääräkin, on että henkilöstöä on enemmän kuin jenkeillä.

Mutta, tehoja saadaan huonosti irti.

Tekemällä asiat yhteistyössä järkevämmin, on samoista resursseista mahdollista saada paljon enemmän irti.
Ehkä siinä tullaan tekemäänkin näin..toki NATO:n puitteissa mutta toiminnallisesti enemmän eurooppalaisten itsensä vastuulla ja operoimana. Tämä suunnitelma on itse asiassa juuri se rakenne josta sovittiin jo Lissabon'in EU-kokouksessa/sopimuksessa.

Meidän kannalta siinä Lissabon'in tekstissä on ikävää se että halonen, tuomioja ja vanhanen vesittivät EU:n alkuperäisen ehdotuksen mukaisen vahvemmman sitoutumisen Nato:on kuulumattomien jäsenmaiden mm. Suomen osalta. Toki nämä maanpetturit puolustelevat asiaa selittämällä että myös Ruotsi (ja muuta puolustusliiton ulkopuolella olevat jäsenmaat) halusivat samanlaisen heikennyksen Italian alkuperäiseen ehdotukseen. Mutta aloite yhteisen puolustussitoumuksen heikentämiseen oli lähtöisin haloselta ja tuomiojalta. Todennäköisesti myös vanhanen oli asiaa sähläämässä.

Käytännössä Suomi on ainoa EU:n jäsenmaa joka oman maantieteellisen asemansa vuoksi saattaa joutua vaille yhteistä auttamisvelvoitetta. Suomi kun sattuu olemaan ainoa EU:n jäsenmaa joka on Venäjän rajanaapuri muttei kuitenkaan puolustusliiton jäsen.

Toisaalta, kun EU mahdollisesti ottaa suuremman vastuun NATO:n puolustusvelvoitteista Euroopassa se tarkoittaa omalla tavallaan muuttunutta tilannetta itse puolustusliiton osalta. Jenkit varmasti säilyvät yhteisen toiminnan taustalla. Mutta eurooppalaiset jäsenmaat saavat itsenäisemmän aseman Euroopassa. Käytännössä näin muodostuu niin sanottu Eurooppalainen NATO. Juuri sellainen, käytännössä eurooppalaisten jäsenmaiden johtama alueellinen puolustusliitto jota presidentti Niinistö peräänkuulutti jo kymmenen vuotta sitten.

Eurooppalainen NATO johtaa varmasti myös Saksan sotilaallisen aseman vahvistumiseen. Aikaa myöten siitä nousee Euroopan ylivoimaisesti vahvin sotilaallinen mahtitekijä. Siihen Saksalla on edellytykset sekä oikeastaan myös velvollisuus, jos/kun jenkit jättäytyvät taustalle NATO:n eurooppalaisista vastuista..

Mielenkiintoisia muutoksia...
 
#25
Prioriteettina olisi varmaan saada EU:n navigointi- ja havainnointisatelliitit avaruuteen. Paikannussatelliiteistahan paikkatieto tulee suoraan taivaalta vastaanottimeen, esimerkiksi kännykkään, joten kaikki kansalaiset, jotka palvelua käyttävät, hyötyvät. Galileo-navigointisatelliitit on tarkoitus saada toimimaan ensi vuonna. Päämaa-asema ja seuranta-asemat ovat eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa.

  • Euroopan unionin satelliittikeskus (European Union Satellite Centre, EUSC) on Euroopan unionin neuvoston alainen virasto, jonka satelliittimaa-aseman kautta EU hankkiin osan satelliittien kuva-aineistosta EU:n konfliktintorjuntaan ja humanitaarisiin operaatioihin... EU:n erillisvirastoksi EUSC perustettiin vuonna 2002. Se jatkoi vuosikymmen aiemmin luodun Länsi-Euroopan unionin WEU:n satelliittikeskuksen toimintaa. Asema toimii Madri-Torrejon lentoaseman alueella Espanjassa.(Wiki)
Tarkempaa tietoa noiden maa-asemien henkilöiden kansallisuuksista en kaivanut esiin, mutta kuvittelisin, että eri EU-maista on palkattu parhaat alan asiantuntijat.
Siis ihanko oikeasti tämä Galileo on nyt se prioriteetti tässä historiallisessa tilanteessa? Miksei saman tien miehitetty Mars-lento?

Onko tämä prioriteetti löydetty tekniikan kuvalehdestä?

Jos niissä satelliiteissa on sisäänrakennettuna salainen Goldeneye-funktio, niin sitten ymmärrän kyllä.
 
#26
Siis ihanko oikeasti tämä Galileo on nyt se prioriteetti tässä historiallisessa tilanteessa? Miksei saman tien miehitetty Mars-lento?

Onko tämä prioriteetti löydetty tekniikan kuvalehdestä?

Jos niissä satelliiteissa on sisäänrakennettuna salainen Goldeneye-funktio, niin sitten ymmärrän kyllä.
Pahoittelut epäselvästä ilmaisusta.

Tarkoitin todellista, olemassa olevaa prioriteettia: Galileo-satelliitteja on jo 18 kappaletta kiertoradalla, operatiivinen toiminta alkaa 2017, ja koko järjestelmä (30 satelliittia) on tarkoitus saada valmiiksi 2020.

EU-armeija on vasta Junckerin haaveissa.
 
#27
Siis EU:n jäsenmailla on yhteenlaskettuna maailman toiseksi suurin määrä rahaa käytettynä sotilasmenoihin. Hieman eri asia.
Hyvä huomio ja tärkeä ero. EU-budjetti on €144 miljardia eli noin 1% jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Siitä käytetään €3 eli noin 2% miljardia turvallisuuteen yms. Se on 0.02% BKT:sta. https://europa.eu/european-union/topics/budget_fi

EU:n 28 jäsenmaata käyttävät puolustukseen €200 miljardia eli noin 1.4% BKT:sta.

Tehoja saataisiin paljon paremmin irti, jos puolustuksen osuutta kasvatettaisiin unionitasolla, missä se on vain 0.02% BKT:sta.
 
#28
Verkkouutiset (1.12.2016):

”Syyskuussa 27 jäsenmaata vahvistivat yksimielisesti, että yhdentyminen puolustuksen saralla on prioriteetti. Europarlamentin oma mietintö puolustusunionista hyväksyttiin sekin viime viikolla.

EU-komissio esittää muun muassa puolustusrahaston perustamista. Se koostuisi kahdesta osasta... Toinen rahoittaisi puolustusteollisuuden tutkimus- ja kehitystyötä, toinen jäsenmaiden yhteisiä puolustushankintoja. Näin pienelläkin maalla olisi mahdollista hankkia tai liisata kallista kalustoja ja vielä järkevämpään hintaan... Myös lainoitus olisi mahdollista. Rahoitus on tarkoitus kerätä pääosin jäsenmailta itseltään, loput EU:n budjetista. Tarkoituksena on saada vuositasolla liikkeelle vähintään viisi miljardia euroa. T&k-toimintaan on puolestaan luvassa 500 miljoonaa euroa vuodesta 2020 eteenpäin... Lisäksi komissio haluaa helpottaa Euroopan investointipankin mahdollisuuksia rahoittaa puolustuksen hankintaketjuja ja ehdottaa, että myös Euroopan rakenne- ja investointirahasto ERI voisi rahoittaa puolustussektorin investointeja. Myös puolustuksen sisämarkkinoiden vahvistamiseen on luvassa toimia.

– Emme ole rakentamassa EU:n armeijaa tai toista Natoa, vaan parantamassa Euroopan turvallisuutta ja auttamassa jäsenmaita saamaan puolustusmäärärahoilleen parempaa vastinetta, linjasi komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen esitellessään puolustuksen toimintasuunnitelmaa keskiviikkona Brysselissä.”

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/eu_puolustuksen_kehittaminen-58377

Jürgen K. on ilmeisesti aikatauluttanut tiedotteet niin, että marraskuussa (30.11.2016) julkistetaan puolustustutkimusrahaston puitteet ja joulukuussa (31.12.2016?) Euroopan investointipankin jne. laajemmat rahoitusvaltuudet. Ensi vuonna voisi olla vuorossa varsinainen puolustusrahasto.
 
#30
Euroopan komission esitys puolustus-tutkimus-rahastosta julkaistiin tänään:

HS (20.11.2016): ”Suunnitelman mukaan EU:n olisi määrä panostaa uuteen puolustustutkimusrahastoon yhteensä 90 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen vuotuinen satsaus nousisi ensi vuosikymmenellä jopa 500 miljoonaan euroon... Komissio on jo aiemmin esittänyt 25 miljoonan euron painotusta puolustustutkimukseen vuoden 2017 budjetissa... EU:n puolustusalan kehityssuunnitelmia esittelivät Brysselissä EU:n ulkoministeri Federica Mogherini, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä EU:n sisämarkkinoista ja teollisuudesta vastaava komissaari Elzbieta Bienkowska.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004887939.html

Kovin vaatimattomista summista puhutaan nyt Euroopan tasolla: 90 miljoonaa euroa 2020 mennessä (n. 30 milj./vuosi) tai ensi vuosikymmenellä 50 miljoona vuosittain.

Ylen antia (30.11.2016):

Euroopan komissio ehdottaa uuden rahaston perustamista sotilasteollisuuden tutkimuksen rahoittamiseksi. Rahaston kautta voitaisiin hallinnoida 500 miljoonan euron vuosittaista tutkimuspanosta EU-budjetista... Puolustustutkimuksen rahasto olisi määrä saada toimintaan vuoden 2020 jälkeen... Korjattu klo 19.40: Vuosittaiset panostukset olisivat 500 miljoonaa euroa EU-budjetista, ei rahaston koko.”

Jos EU-budjetista tulee vuosittain 500 miljoonaa asetutkimukseen, panostus alkaa kevyesti tuntua. Etenkin jos se vetää jäsenmaista 10-kertaisen summan hankkeisiin.

Rahastosta voitaisiin rahoittaa rajat ylittäviä tutkimushankkeita esimerkiksi ohjelmistojen, robotiikan tai uusien materiaalien saralla. Rahaston perustaminen merkitsisi EU:n puolustustutkimukseen suuntaaman rahamäärän huomattavaa kasvua, sillä ensi vuoden budjetissa siihen on varattu vain 25 miljoonaa euroa... Toisaalta 500 miljoonaa euroa vuodessa olisi vain 0,2 prosenttia EU-maiden yhteenlasketuista puolustusmenoista. Komissio korostaakin, että tarkoitus ei ole käyttää yhteistä rahaa varsinaisiin asehankintoihin... Rahaston kautta komissio voisi kuitenkin antaa hallinnollista tukea yhteishankintoja suunnitteleville jäsenmaille. Hankintoja voitaisiin koota projekteiksi, joihin jäsenmaat voisivat osallistua. Rakenteen kautta voitaisiin komission mukaan saada liikkelle noin viisi miljardia euroa jäsenmaiden hankintarahaa vuosittain.

http://yle.fi/uutiset/3-9325251
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#31
Kun britit lähtevät, mitä jää? Thomas Theiner laskeskeli.

Saksa:

Leopard 2: 244 on paper 167 in stock 132 operational
All howitzer artillery: 123 on paper 61 in stock 41 operational
Of the newly acquired submarines: 6 on paper 2 in stock 1 operational
The new Tiger Attack Helicopter: 42 on paper 27 in stock 12 flying... but when it comes to being operational the number is 0
The new NH90 helicopters: 48 on paper 29 in stock 9 operational
Tornado fighter/bombers: 93 on paper ~ 60 in stock ~ 30 operational
 
#32
Kun britit lähtevät, mitä jää? Thomas Theiner laskeskeli.

Saksa:

Leopard 2: 244 on paper 167 in stock 132 operational
All howitzer artillery: 123 on paper 61 in stock 41 operational
Of the newly acquired submarines: 6 on paper 2 in stock 1 operational
The new Tiger Attack Helicopter: 42 on paper 27 in stock 12 flying... but when it comes to being operational the number is 0
The new NH90 helicopters: 48 on paper 29 in stock 9 operational
Tornado fighter/bombers: 93 on paper ~ 60 in stock ~ 30 operational
Kieltämättä melkoinen suoritus maalta, jonka puolustusbudjetti on 35 miljardia euroa vuodessa. Eihän tuon taustalla voi olla muu kuin käsittämätön asenneongelma mitä tulee armeijan toimintaan.
 
#33
Kieltämättä melkoinen suoritus maalta, jonka puolustusbudjetti on 35 miljardia euroa vuodessa. Eihän tuon taustalla voi olla muu kuin käsittämätön asenneongelma mitä tulee armeijan toimintaan.
Mitä jos lakattaisiin käyttämästä sitä puolustusbudjettia suorituskyvyn mittana?

Heer on tällä hetkellä mustaa savua tuottava tehdas.
 
#34
Mitä jos lakattaisiin käyttämästä sitä puolustusbudjettia suorituskyvyn mittana?

Heer on tällä hetkellä mustaa savua tuottava tehdas.
Pitäisi puolustusbudjetin silti edes jostain kertoa. Noissa luvuissa on kertaluokka (10x) pielessä sen suhteen, mitä kyseisellä rahasummalla voisi olettaa saavan aikaan.
 
#36
Kieltämättä melkoinen suoritus maalta, jonka puolustusbudjetti on 35 miljardia euroa vuodessa. Eihän tuon taustalla voi olla muu kuin käsittämätön asenneongelma mitä tulee armeijan toimintaan.
FT (12.12.2016): India’s drive to modernise its military has helped it to oust Russia from the world’s top five spenders on defence this year, while the country is set to push Britain from the number three spot by 2018… Nato defence spending has also increased for the first time since 2010 in the face of strategic threats posed by Isis and Russia, according to the annual Jane’s Defence Budget report, published on Monday… “Defence spending returned to a healthy rate of growth in 2016, kicking off what we expect to be a decade of stronger global defence spending,” said Fenella McGerty, principal analyst at IHS Jane’s… China’s defence budget will have doubled within 10 years from $123bn in 2010 to $233bn in 2020, the report predicts. In 2016, China spent $191.7bn. By 2020, China will be spending more than the whole of western Europe

https://www.ft.com/content/8404e57a-bfa1-11e6-9bca-2b93a6856354?ftcamp=published_links%2Frss%2Fworld%2Ffeed%2F%2Fproduct

Puolustusbudjettien kymmenen kärki vuonna 2018 (mrd $, 2016 hinnoin):

  • USA (625)
  • Kiina (211)
  • Intia (57)
  • UK (54)
  • Saudi-Arabia (48)
  • Ranska (45)
  • Venäjä (41)
  • Japani (41)
  • Saksa (38)
  • Etelä-Korea (36).
Kiina ohittaa EU:n näillä näkymin. Mutta ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden.
 
#37
Verkkouutiset (16.12.2016):

Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi. Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä Verkkouutisille torstaina puoliltaöin päättyneessä EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä. Euroopan puolustaminen oli kokouksen tunnussana. Jäsenmaat linjasivat ensimmäistä kertaa, että EU:lla on merkittävä rooli Euroopan puolustamisessa.

EU-maat päättivät aloittaa työt yhteisen operaatioesikunnan perustamiseksi ja pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön paaluttamiseksi. Rakenteellisessa puolustusyhteistyössä olisivat mukana vain halukkaat jäsenmaat. Puolustuksesta on näin tulossa yhteisvaluutan kaltainen alue, jossa joukko EU-maita syventää yhteistyötä muiden jäsenmaiden jäädessä ulkopuolelle. Yhteistyön sisällöstä ja Suomen kumppanimaista ei pääministerin mukaan vielä keskusteltu. EU-maat hyväksyivät myös suunnitelmat puolustusrahaston perustamisesta sekä puolustustutkimuksen ja teknologian rahoituksen kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuodesta 2020 eteenpäin. Esitykset sisältyvät komission tuoreeseen puolustuksen toimintasuunnitelmaan.


Lisäksi nuijittiin EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä. Kaikkiaan toimenpidekokonaisuuksia on seitsemän, esimerkkinä Suomeen perustettava hybridiuhkien torjuntakeskus. Jäsenmaat kehottavat myös kasvattamaan kansallisia puolustusresursseja ja Nato-jäsenten osalta noudattamaan velvoitetta käyttää puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bkt:stä. – Nyt sovitut suunnitelmat sopivat Suomelle erinomaisesti ja antavat meille mahdollisuuden tehostaa puolustustoimintaamme, painotti Sipilä.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Juha%20Sipila%20Suomi%20EU%20puolustus-59005

Saa nähdä, miten kauan kestää, ennen kuin jotakin näkyvää syntyy. Jarrumiehen roolia esittänyt Iso-Britannia on siirtymässä kulisseihin, mutta muut vastaanhangoittelijat jatkavat valitsemallaan linjalla.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#38
Verkkouutiset (16.12.2016):

Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi. Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä Verkkouutisille torstaina puoliltaöin päättyneessä EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä. Euroopan puolustaminen oli kokouksen tunnussana. Jäsenmaat linjasivat ensimmäistä kertaa, että EU:lla on merkittävä rooli Euroopan puolustamisessa.

EU-maat päättivät aloittaa työt yhteisen operaatioesikunnan perustamiseksi ja pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön paaluttamiseksi. Rakenteellisessa puolustusyhteistyössä olisivat mukana vain halukkaat jäsenmaat. Puolustuksesta on näin tulossa yhteisvaluutan kaltainen alue, jossa joukko EU-maita syventää yhteistyötä muiden jäsenmaiden jäädessä ulkopuolelle. Yhteistyön sisällöstä ja Suomen kumppanimaista ei pääministerin mukaan vielä keskusteltu. EU-maat hyväksyivät myös suunnitelmat puolustusrahaston perustamisesta sekä puolustustutkimuksen ja teknologian rahoituksen kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuodesta 2020 eteenpäin. Esitykset sisältyvät komission tuoreeseen puolustuksen toimintasuunnitelmaan.


Lisäksi nuijittiin EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä. Kaikkiaan toimenpidekokonaisuuksia on seitsemän, esimerkkinä Suomeen perustettava hybridiuhkien torjuntakeskus. Jäsenmaat kehottavat myös kasvattamaan kansallisia puolustusresursseja ja Nato-jäsenten osalta noudattamaan velvoitetta käyttää puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bkt:stä. – Nyt sovitut suunnitelmat sopivat Suomelle erinomaisesti ja antavat meille mahdollisuuden tehostaa puolustustoimintaamme, painotti Sipilä.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Juha%20Sipila%20Suomi%20EU%20puolustus-59005

Saa nähdä, miten kauan kestää, ennen kuin jotakin näkyvää syntyy. Jarrumiehen roolia esittänyt Iso-Britannia on siirtymässä kulisseihin, mutta muut vastaanhangoittelijat jatkavat valitsemallaan linjalla.
Mehän tiedämme, että EU pettää aina, keskusta pettää aina ja varsinkin Sipilä pettää aina ;). Eli vituiksi mänee tämäkin :rolleyes:.
Jos, siis jos, jätetään se prosentin mahdollisuus, että jotain oikeasti tapahtuukin, niin onko tämä nyt sitä @baikal :n lanseeraamaa rautahousujen taontaa? Kun meillä näitä EU-käskyjä niin mielellään totellaan, niin kerrankin mahdollisuus johonkin hyvään?
Niin toteutuessaan moneltahan putoaisi maailmankatsomuksellinen arvopohja kerrassaan pois kokonaan :).
--------------------------------
Nyt seuraa se vakavasti otettava osuus tästä postauksesta. Puolustuksen korjausliikkeitä on tullut niin Suomessa kuin muissakin Länsi-Euroopan maissa. Hitaasti kääntyy laiva, mutta kääntyy. Eli jos ilkeämielinen iivana haluaa tehdä jotain, niin sille tulee kiire. Kohta on vastassa enemmän kuin äsken.
Toimi nyt, niin pääset helpommalla, näinkö kuiskaa etiäinen iivanalle?
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#39
niin onko tämä nyt sitä @baikal :n lanseeraamaa
On se ja pakko antaa vähän kiireenvoijetta. Amerikkalaiset eivät ole suun mauksi jo usean predentin voimin pamisseet omasta vastuunotosta. Trumpin valinta viimeistään nyt sitten käynnisti tai antoi vauhtia kehitykselle, jonka tavoitetilassa on aito ja oma sotilaallinen nyrkki. Tämä on itseasiassa kehityslinja, joka on Suomen etujen mukainen, kun katsoo millaisiin reunaehtoihin ollaan päädytty.

Brexit ensin ja Trump viimein antoi vähän rasvaa huopalapatossuihin, eikä Putinkaan ole täysin toimettomana tohissut, kun vielä siihen yhdistetään Nato-liittolainen Turkki sulttaaneineen ja valittuine kehityslinjoineen.....vot, kyllä se siitä hiljalleen.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#40
On se ja pakko antaa vähän kiireenvoijetta. Amerikkalaiset eivät ole suun mauksi jo usean predentin voimin pamisseet omasta vastuunotosta. Trumpin valinta viimeistään nyt sitten käynnisti tai antoi vauhtia kehitykselle, jonka tavoitetilassa on aito ja oma sotilaallinen nyrkki. Tämä on itseasiassa kehityslinja, joka on Suomen etujen mukainen, kun katsoo millaisiin reunaehtoihin ollaan päädytty.

Brexit ensin ja Trump viimein antoi vähän rasvaa huopalapatossuihin, eikä Putinkaan ole täysin toimettomana tohissut, kun vielä siihen yhdistetään Nato-liittolainen Turkki sulttaaneineen ja valittuine kehityslinjoineen.....vot, kyllä se siitä hiljalleen.
Tulisikohan tästä vähän vetoapua puolustuspoliittiseen selontekoomme. Näin uskon. Määrärahalisäyksiä kaivataan.