Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

#62
Avaruuspuoli on hyvä aloituspaikka useistakin syistä. Ensinnäkin ESA:lla on pitkät perinteet avaruusyhteistyöstä, toisekseen avaruus on etäinen useimmille jolloin hankkeet eivät herätä suurta huomiota. Avaruussektorilla on myös useita juttuja jotka voidaan syystä sanoa olevan lähes siviilihankkeita. Vaikkapa nopeasti toimiva satelliittien laukaisukapasiteetti auttaa niin siviilisektoria kuin myös sodankäyntiä. Samoin sama tekniikka joka auttaa asteroidien tutkimista ja hyödyntämistä (autonomisesti liikkumiskykyiset luotaimet) toimii mainiosti myös jos halutaan vaikkapa tuhota vihollissatelliitti tai väistellä vastapuolen hävittäjäsatelliitteja (Venäjällä on ollut näitä 1970-luvulta lähtien).

Ennenkaikkea avaruus on alue jossa kyvyt kannattaa rakentaa lähtökohtaisesti globaaleiksi. EU:lla on tähän kyky ja tarve.

Ilmavoimien puolella tukikapasiteetit, kuten raskas ilmakuljetuskyky ja tankkaaminen, jotka voitaisiin jopa yhdistää samoihin koneisiin, olisi hyvä yhteistyöalue. Samoin olisi varmaan syytä pohtia voisiko näitä kykyjä käyttää kaupallis-sotilaallisena yhteistyönä, vaikka tällaiset järjestelyt ovat toki alttiita korruptiolle. Ilmarahtimarkkinat kasvavat koko ajan ja sama kai koneita olisi käyttää rauhan aikana hyödyksi.

Yhteisomisteisia yms. raskaita kuljetuskoneita on jo hankittu Naton aloitteesta jäsenmaiden käyttöön (Strategic Airlift Capacity).

This is one of two complementary initiatives aimed at providing NATO nations and participating partners with strategic airlift capabilities. A second initiative is the Strategic Airlift Interim Solution (SALIS), under which a multinational consortium of 18 countries has contracted a civilian company for the charter of Antonov An-124-100 transport aircraft. In addition, there are national procurement programmes in place to improve airlift capabilities, including the acquisition by seven NATO nations of 180 A400M aircraft, and the purchase by Canada, the United Kingdom and the United States of C-17s for national use.

http://www.nato.int/cps/en/natolive/topics_50105.htm

Muistelisin, että Suomikin olisi lennättänyt joukkojaan Afganistaniin noilla C-17 Globemaster III -koneilla. Periaatteessa niitä kai voisi käyttää siviilitarkoituksiinkin: tsunamin uhrien evakuoimiseen, pakolaisten palauttamiseen, jne.

EU:lle ehdotettu puolustusrahasto ilmeisesti jäljittelee tuota toimintamallia: ostaa kallista kalustoa ja vuokraa jäsenmaille.
 
#63
Vanhasen ehdottamista EU:n arktisista joukoista tuli ensimmäiseksi mieleen pakastevirat. Välimerelliset joukot vetäsivät ehkä paremmin vapaaehtoisia.

Vakavammin ottaen en erityisesti ihastunut Vanhasen ehdotukseen. PV:n sanoin: ”Suomi on osallistunut taisteluosastoihin vuodesta 2006 lukien muun muassa ruotsalais- sekä saksalais-hollantilaisjohtoisissa taisteluosastoissa. Taisteluosastoja ei ole toistaiseksi käytetty operaatioihin.” Ehdotus kuulosti uudelta Turhanpanttipataljoonalta.

Jossain vaiheessa varmaan tarvitaan kova ”keihäänkärki”, joka voidaan lähettää nopeasti minne tahansa maailmankolkkaan tai kriisipesäkkeeseen iskujoukkona. Mutta sen joukon pitäisi olla EU:n ”muukalaislegioona” (esim. sopimussotilaita, jotka EU on palkannut), joka on suoraan EU:n yleisesikunnan alaisuudessa jatkuvassa valmiudessa tositoimiin.
 
#64
Muistelisin, että Suomikin olisi lennättänyt joukkojaan Afganistaniin noilla C-17 Globemaster III -koneilla. Periaatteessa niitä kai voisi käyttää siviilitarkoituksiinkin: tsunamin uhrien evakuoimiseen, pakolaisten palauttamiseen, jne.

EU:lle ehdotettu puolustusrahasto ilmeisesti jäljittelee tuota toimintamallia: ostaa kallista kalustoa ja vuokraa jäsenmaille.
En muistanutkaan, että SALIS-järjestelyssä oli vuokrattu myös AN-124 kalustoa siviilifirmalta. Tuohan on esimerkki kalustosta jolla lennätellään erilaisia erikoisrahteja ihan rauhan ajan olosuhteissa, ei tarvitse edes olla kyse luonnonkatastrofista tms.

(Itse asiassa jos asiaa oikein huoltovarmuuden kannalta kriittisesti miettisi, niin Finnairinkin pitäisi olla juurikin valtion omistama lentorahtiyritys, ei suinkaan matkustajaliikenneyritys. Mutta tämä on asia erikseen...)
 
#65
En muistanutkaan, että SALIS-järjestelyssä oli vuokrattu myös AN-124 kalustoa siviilifirmalta. Tuohan on esimerkki kalustosta jolla lennätellään erilaisia erikoisrahteja ihan rauhan ajan olosuhteissa, ei tarvitse edes olla kyse luonnonkatastrofista tms.

(Itse asiassa jos asiaa oikein huoltovarmuuden kannalta kriittisesti miettisi, niin Finnairinkin pitäisi olla juurikin valtion omistama lentorahtiyritys, ei suinkaan matkustajaliikenneyritys. Mutta tämä on asia erikseen...)

EU:n pitäisi pystyä avustamaan aggression kohteeksi joutunutta jäsenmaata keskitetysti ja projisoimaan voimaa maailmanlaajuisesti (uskottava pelote).

Nuo kuljetus- ja ilmatankkauskoneet ovat sellaisia suorituskykyjä, joilla EU:n puolustusrahasto pystyisi hyvinkin auttamaan aggression kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Rauhan aikana kaupalliset ilmakuljetus- ja -tankkausfirmat hoitavat luultavasti tarpeen tehokkaammin. Logistisia palveluja voi toki laajentaa maa- ja merirahteihinkin.

EU:n puolustustutkimusrahaston tontille putoavat ainakin alkuvaiheessa tutkimushankkeet, joilla rakennetaan kykyä projisoida voimaa maailmanlaajuisesti. Avaruustekniikka kuuluu epäilemättä toimenkuvaan. Satelliitteja on jo kiertoradalla. USA, Kiina ja Venäjä taas kokeilevat parhaillaan hypersoonisia liidokkeja, joita tulevaisuudessa voidaan käyttää nopeisiin täsmäskuihin maailmanlaajuisesti.

https://en.wikipedia.org/wiki/WU-14
 
#66
Verkkouutiset: Turvallisuusanalyytikon mielestä Naton ja EU:n kannattaisi tehdä selvä tehtäväjako ja keskittyä maantieteellisesti eri alueille.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Kenraali%20turvallisuus%20Nato-59801

Selvä tehtävänjako on hyvä lähtökohta. EU:n puolustusrahasto saisi avustaa keskitysti jäsenmaita materiaalihankinnoissa, esimerkiksi hankkimalla kalliin kaluston ja vuokraamalla sitä jäsenmaille harjoitteluun ja sotaharjoituksiin yms. Naton tehtävänä on johtaa ja koordinoida tuohon sotilasliittoon kuuluvien jäsenmaiden toimintaa.

Maantieteellinen jako on ongelmallisempi. Nato toimii globaalisti. EU:n nopean toiminnan joukkoja taas ei ole käytetty juuri missään.
 
#67
Tervetuloa vain tervepäisten kenraaliemme kannanotot :salut:
Suomalaisasiantuntija: EU-puolustusta ei tarvita, sitä varten on Nato
ARNO RYDMAN
Verkkouutiset 2 tuntia ja 21 minuuttia sitten
Turvallisuusanalyytikko Juha Pyykösen mukaan tilaisuus Euroopan yhteisen puolustuskyvyn kehittämiseksi on toistaiseksi mennyt ohi.


  • EU:n huippukokouksessa päätettiin muun muassa EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä.

    (Lehtikuva/Johanna Vuonokari)
Suunnitelmat EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisestä tuskin parantaisivat konkreettisesti Euroopan turvallisuutta, arvioi turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen.

– En pidä sitä edes tarpeellisena, koska Nato on olemassa tätä varten, Pyykönen sanoo Verkkouutisille.

Pyykönen siirtyi Naton päämajasta (1998–2000) suunnittelemaan EU:n kriisinhallintakykyjä yhtenä 15:stä kansallisesta edustajasta Helsingin huippukokouksen 1999 päätösten pohjalta.

Joulukuun puolivälissä pidetyssä EU:n huippukokouksessa jäsenmaat päättivät aloittaa puolustusyhteistyön syventämisen. Huippukokouksessa päätettiin muun muassa EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä.

Pyykönen korostaa, että valtaosa osa EU-maista on myös Naton jäseniä.

– Euroopan puolustuskyky ei ole koskaan ollut korvike Natolle EU-maiden valtaenemmistön mielestä, puhumattakaan siitä, että kaikki jäsenmaat haluaisivat EU:lle rakennettavan oman, Natosta irrallaan olevan puolustuskyvyn, Pyykönen toteaa.

– Kun Nato on palannut parikymmentä vuotta kestäneestä kriisinhallintatehtävästään kollektiiviseen aluepuolustukseen ollen entistä vahvempi, niin nytkö sitten pitäisi rakentaa toinen järjestelmä rinnalle, hän kysyy.

Pyykösen mukaan tilaisuus Euroopan yhteisen puolustuskyvyn kehittämiseksi on toistaiseksi mennyt ohi.

– Jos Nato olisi jäänyt kriisinhallintapuolelle ja Venäjä olisi suuntautunut kohti länsimaisia arvoja tehden turvallisuusyhteistyöstä hedelmällistä, niin sitten se olisi ehkä ollut mahdollista, hän tuumaa viitaten länsimaiden ja Venäjän välien viilentymiseen.

Länsimaat asettivat Venäjälle pakotteita Krimin laittoman alueliitoksen seurauksena. Naton mukaan Venäjä osallistuu sotatoimiin Itä-Ukrainan alueella tukien paikallisia separatisteja.

Ei merkittävää edistystä
EU-maat päättivät huippukokouksessa aloittaa työt pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön paaluttamiseksi. Rakenteellisessa puolustusyhteistyössä olisivat mukana vain halukkaat jäsenmaat.

Pyykönen suhtautuu skeptisesti EU:n suunnitelmiin puolustusyhteistyöstä.

– En usko, että tässä kehityksessä tapahtuu mitään merkittävää hyppäystä edes kovan kriisinhallintakyvyn osalta. Sitä on luotu vuodesta 2000.

Pyykönen korostaa EU:n vahvuuksien olevan ei-sotilaallisella puolella.

– Se, missä voidaan edetä, liittyy tähän pehmeään turvallisuuteen eli siviilikriisinhallintaan ja muun muassa rauhanrakentamiseen, joiden avulla voitaisiin auttaa Afrikan ja Lähi-idän maita parantamaan omia elinolosuhteitaan. Tämä tehtävä sopii hyvin EU:lle, jolla on hyvin laaja keinovalikoima ja mittavat resurssit käytössään.

Kokouksessa päätettiin myös yhteisen operaatioesikunnan perustamisesta ja hyväksyttiin suunnitelmat puolustusrahaston perustamisesta sekä puolustustutkimuksen ja teknologian rahoituksen kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuodesta 2020 eteenpäin.

– Suunnitteilla olevalla esikunnalla ei ole operatiivisen esikunnan roolia. Sen pitäisi suunnitella itse asiaa ja operaatioita ja myös johtaa niitä. Tällaiseen ei annettu mandaattia.

Sen sijaan puolustushankintojen yhteisessä suunnittelussa, koordinoinnissa ja rahoituksessa voitaisiin Pyykösen mielestä edetä.

– Komissio hoitaisi yhteisessä rahoituksessa kytkentää myös Euroopan investointipankin suunnalta. Se on ihan mielekäs idea ja osoittaisi EU-instituutioiden keskinäistä lähentymistä.

Suomeen perustetaan osana EU:n ja Naton yhteistyötä hybridiuhkien torjuntakeskus. Pyykönen katsoo, että myös tämän tiimoilla voitaisiin edetä.

– Hybridikeskus on riittävän kaukana Naton osaamisalueesta eli kovasta turvallisuudesta, jota sotilasliitto hoitaa riittävän hyvin. Varsin monet Naton jäsenmaat eivät halua EU:ta mukaan puolustusulottuvuuden parantamiseen Euroopassa.

– Hybridikeskuksen toimintaa voitaisiin hoitaa siviilipainotteisesti. Se saattaisi sopia EU:lle paremmin.

”Venäjän hajotustoimet”
Pyykösen mukaan joukko halukkaita EU-maita voisi syventää puolustusyhteistyötä muiden jäsenmaiden jäädessä ulkopuolelle.

– Muodostetaan kiinnostuneiden maiden ryhmä, ja ne etenevät keskenään esimerkiksi sotilaallisten puolustuskykyjen rakentamisessa. Tietty maaryhmä voi olla kiinnostunut vastaamaa Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin huutoon, jonka mukaan Euroopan Nato-maiden pitää osallistua voimakkaammin turvallisuusponnisteluihin ja kansallisen puolustuskyvyn pitää olla nykyistä parempi.

Hän ei kuitenkaan usko, että tässäkään tapahtuu suuria loikkia, vaikka jotain on odotettavissa.

– Toinen ryhmä voisi koostua maista, jotka mahdollisesti haluaisivat luoda sotilaallisia kykyjä etelässä olevia uusia uhkia silmällä pitäen, Pyykönen sanoo viitaten Pohjois-Afrikasta Etelä-Eurooppaan suuntautuvaan maahanmuuttovirtaan.

Neljä suurta EU-maata eli Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ovat puolustuksen kehittämisen kannalla, toki kukin omasta maantieteellisestä lähtökohdastaan.

– Kyllähän se kertoo siitä, että komission ja Eurooppa-neuvoston on pakko saada aikaiseksi joitakin ehdotuksia, joista valtioiden päämiehet voivat järkevästi keskustella.

Pyykönen muistuttaa, että Venäjän toimet vaikuttavat kaavailtuun puolustusyhteistyöhön.

– Kyllähän Venäjän toiminta EU:n hajottamiseksi ja jakamiseksi esimerkiksi Ranskan, Puolan, Slovakian ja Unkarin suuntaan vaikuttaa siihen, miten puolustusyhteistyö kehittyy.

– Eihän Venäjä halua, että EU:n puolustus etenee yhtään tästä eteenpäin.
 

Talvela

Ylipäällikkö
#68
Neljä suurta EU-maata eli Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ovat puolustuksen kehittämisen kannalla, toki kukin omasta maantieteellisestä lähtökohdastaan.
Yksikään ei ole osoittanut suurta kiinnostusta Baltian puolustuksen vahvistamiseen, Yhdysvallat joutui Merkeliä painostamaan että sai tältä joitain panttipataljoonia ja sitoutumista alueeseen.
Saksassa on nyt protestoitu ainakin vasemmistossa Yhdysvaltain panssariprikaatin siirtoa Saksan satamista Puolaan mikä tulee olemaan tulevienkin rotaatioiden mallina.
Italia ja Espanja varmaan tavoittelevat puolustuksen ja rajojensa lopullista ulkoistamista jollekin muulle, kumpikin ovat hyvin keinotekoisia valtioita lähtökohtaisesti joissa maanpuolustus ei ole mikään prioriteetti.
 
#69
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eu_puolustus_camporini_katainen-59906
Katainen maalaa taas sellaisia näkymiä joten en kauheesti yllättyis vaikka koittais tienata taas.

"Kataisen mukaan tässä piilee suuri mahdollisuus suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Suomesta löytyy paljon alan pk-yrityksiä, jotka edustavat teknologiassaan maailman huippua. Nykyisellään yritykset törmäävät protektionismin seinään. Vain 20 prosenttia jäsenmaiden puolustushankinnoista kilpailutetaan kansainvälisesti, loput ostetaan suoraan kotimaiselta toimijalta. Avoimet puolustusteollisuuden sisämarkkinat hyödyttäisivät suomalaisyrityksiä."

Eun maat jotka ovat Natossa
Ns hightech tavara ostetaan natotavarana ja loput omasta maasta, mitään järkevää syytä ostaa esim suomesta ei juurikaan ole. Äkkiä voi käydä sillälailla että Suomi on ainut ketä ei osta omaa tuotantoa ja lopulta "NS Patrian tuotteet" ostetaan jostain muualta. Yksikään maa ei ala lakkauttamaan omaa aseteollisuuttaan ja järkkäämään suuria määriä työttömiä.
 
Viimeksi muokattu:
#70
Tervetuloa vain tervepäisten kenraaliemme kannanotot :salut:

Suomalaisasiantuntija: EU-puolustusta ei tarvita, sitä varten on Nato. Suomea Naton turvatakuut eivät koske. Kovin paljon en laskisi muunkaan tuen varaan. EU:n turvatakuut Suomi (Halonen & Tuomioja) taas vesitti ihan itse omilla muotoilullaan, joilla viestitettiin, etteivät turvatakuut eräitä maita koske tai kiinnosta. Vastakkainasettelukin hieman oudoksuttaa. Valtaosa Euroopan maista on sekä EU:n että Naton jäseniä. Työnjaostahan tuossa on kysymys.
 
#71
Yksikään ei ole osoittanut suurta kiinnostusta Baltian puolustuksen vahvistamiseen, Yhdysvallat joutui Merkeliä painostamaan että sai tältä joitain panttipataljoonia ja sitoutumista alueeseen.
Saksassa on nyt protestoitu ainakin vasemmistossa Yhdysvaltain panssariprikaatin siirtoa Saksan satamista Puolaan mikä tulee olemaan tulevienkin rotaatioiden mallina.
Italia ja Espanja varmaan tavoittelevat puolustuksen ja rajojensa lopullista ulkoistamista jollekin muulle, kumpikin ovat hyvin keinotekoisia valtioita lähtökohtaisesti joissa maanpuolustus ei ole mikään prioriteetti.

Toinen uutisotsikko Verkkouutisista: Komissio tahtoo Suomesta edelläkävijämaan – ”on täydellinen hetki luoda EU-armeija”

– On täydellinen hetki toteuttaa tavoite EU-armeijasta vuosien brittisabotaasin jälkeen entinen Italian puolustusvoimien yleisesikunnan päällikkö, kenraali Vincenzo Camporini toteaa Nykypäivän haastattelussa.

Italialainen kenraali intoilee. Komissaari kaataa jäitä hattuun:

– On turha puhua EU-armeijasta tai institutionaalisista muutoksista. Sellaisia ei ole näköpiirissä. Kaikki kehitys riippuu nyt EU-maista itsestään, toteaa puolustuspolitiikasta EU-komissiossa vastaava varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. EU-komissio julkisti marraskuun lopussa puolustuksen toimintasuunnitelman. Sen esitykset ovat käytännönläheisiä ja keskittyvät talouskysymyksiin.
 

Talvela

Ylipäällikkö
#72
Toinen uutisotsikko Verkkouutisista: Komissio tahtoo Suomesta edelläkävijämaan – ”on täydellinen hetki luoda EU-armeija”

– On täydellinen hetki toteuttaa tavoite EU-armeijasta vuosien brittisabotaasin jälkeen entinen Italian puolustusvoimien yleisesikunnan päällikkö, kenraali Vincenzo Camporini toteaa Nykypäivän haastattelussa.

Italialainen kenraali intoilee. Komissaari kaataa jäitä hattuun:

– On turha puhua EU-armeijasta tai institutionaalisista muutoksista. Sellaisia ei ole näköpiirissä. Kaikki kehitys riippuu nyt EU-maista itsestään, toteaa puolustuspolitiikasta EU-komissiossa vastaava varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. EU-komissio julkisti marraskuun lopussa puolustuksen toimintasuunnitelman. Sen esitykset ovat käytännönläheisiä ja keskittyvät talouskysymyksiin.
Italialaiset kenraalit eivät ole saaneet minuakaan ikinä innostumaan mistään.
 
#73
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eu_puolustus_camporini_katainen-59906
Katainen maalaa taas sellaisia näkymiä joten en kauheesti yllättyis vaikka koittais tienata taas.

"Kataisen mukaan tässä piilee suuri mahdollisuus suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Suomesta löytyy paljon alan pk-yrityksiä, jotka edustavat teknologiassaan maailman huippua. Nykyisellään yritykset törmäävät protektionismin seinään. Vain 20 prosenttia jäsenmaiden puolustushankinnoista kilpailutetaan kansainvälisesti, loput ostetaan suoraan kotimaiselta toimijalta. Avoimet puolustusteollisuuden sisämarkkinat hyödyttäisivät suomalaisyrityksiä."

Eun maat jotka ovat Natossa
Ns hightech tavara ostetaan natotavarana ja loput omasta maasta, mitään järkevää syytä ostaa esim suomesta ei juurikaan ole. Äkkiä voi käydä sillälailla että Suomi on ainut ketä ei osta omaa tuotantoa ja lopulta "NS Patrian tuotteet" ostetaan jostain muualta. Yksikään maa ei ala lakkauttamaan omaa aseteollisuuttaan ja järkkäämään suuria määriä työttömiä.

Tienaustilaisuuksiakin voi yrityksille tulla, mutta ehkä tutkimusrahaston rahoilla: Myös puolustusteollisuuden tutkimukseen ja tuotekehitykseen on luvassa lisää EU-rahaa. Summa on tarkoitus nostaa ensi vuodelle ehdotetusta 25 miljoonasta 500 miljoonaan vuodesta 2020 alkaen. Lisäksi Katainen toivoo, että jäsenmaat antavat Euroopan investointipankille mahdollisuuden rahoittaa puolustusalan yrityksiä. Esimerkiksi alla olevan kaltaisissa tutkimusprojekteissa:

Suomi on kehittänyt jalkaväkimiinat korvaavan tehokkaan aseen – LM: kaavailtu myös vientiin
Uutta asejärjestelmää on kehitetty puolustusministeriön vuonna 2015 alkaneessa tutkimushankkeessa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/lm_jalkavakimiinat-59937
 
#75
Tienaustilaisuuksiakin voi yrityksille tulla, mutta ehkä tutkimusrahaston rahoilla: Myös puolustusteollisuuden tutkimukseen ja tuotekehitykseen on luvassa lisää EU-rahaa. Summa on tarkoitus nostaa ensi vuodelle ehdotetusta 25 miljoonasta 500 miljoonaan vuodesta 2020 alkaen. Lisäksi Katainen toivoo, että jäsenmaat antavat Euroopan investointipankille mahdollisuuden rahoittaa puolustusalan yrityksiä. Esimerkiksi alla olevan kaltaisissa tutkimusprojekteissa:

Tuo tutkimusrahasto on hyvä homma.

Mutta kilpailutus tuo omat riskinsä varsinkin jos halutaan ostaa kilpaileva yritys. Halpatuontimaat jyrää ne. Tämän takia on hyvä olla valtion suoja omallatuotannolla.
 

jurppi

Ylipäällikkö
#76
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eu_puolustus_camporini_katainen-59906
Katainen maalaa taas sellaisia näkymiä joten en kauheesti yllättyis vaikka koittais tienata taas.

"Kataisen mukaan tässä piilee suuri mahdollisuus suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Suomesta löytyy paljon alan pk-yrityksiä, jotka edustavat teknologiassaan maailman huippua. Nykyisellään yritykset törmäävät protektionismin seinään. Vain 20 prosenttia jäsenmaiden puolustushankinnoista kilpailutetaan kansainvälisesti, loput ostetaan suoraan kotimaiselta toimijalta. Avoimet puolustusteollisuuden sisämarkkinat hyödyttäisivät suomalaisyrityksiä."

Eun maat jotka ovat Natossa
Ns hightech tavara ostetaan natotavarana ja loput omasta maasta, mitään järkevää syytä ostaa esim suomesta ei juurikaan ole. Äkkiä voi käydä sillälailla että Suomi on ainut ketä ei osta omaa tuotantoa ja lopulta "NS Patrian tuotteet" ostetaan jostain muualta. Yksikään maa ei ala lakkauttamaan omaa aseteollisuuttaan ja järkkäämään suuria määriä työttömiä.
Patria myytiin puolittain Norjalaisille:
Patria-osakkeiden myynti Kongsbergille toteutui
Tiedotteet
25.05.2016
Kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet kaupat, jolla Suomen valtio myy 49,9 prosenttia puolustusteollisuusyhtiö Patria Oyj:stä Kongsberg Defence & Aerospace AS:lle. Kauppahinta on 283,5 miljoonaa euroa. Suomen valtio omistaa Patria Oyj:stä nyt 50,1 prosenttia.

Samalla ylimääräinen yhtiökokous nimesi Patria Oyj:lle uuden hallituksen. Hallituksessa jatkavat hallituksen puheenjohtajaksi valittu Christer Granskog ja jäsenenä Marko Hyvärinen. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Ari Puheloinen, Päivi Marttila, Harald Aarø, Geir Håøy, Harald Ånnestad ja Janne Sølvi Weseth.
En tiedä miten kauppa vaikuttaa tulevaisuudessa työllisyyteen mutta jatkossa asioista päätetään hieman erilaisista lähtökohdista. Sinällään kaupasta lienee todennäköisesti enemmän positiivisia vaikutuksia kuin haittaa..

Mutta jos ajatellaan suomalaista puolustusvälineteollisuutta niin tarvittaisiin todennäköisesti muutakin kuin Patria. Sellaiselle meillä olisi sekä tarvetta että myös maailman parasta osaamista...
 
#77
Patria myytiin puolittain Norjalaisille:


En tiedä miten kauppa vaikuttaa tulevaisuudessa työllisyyteen mutta jatkossa asioista päätetään hieman erilaisista lähtökohdista. Sinällään kaupasta lienee todennäköisesti enemmän positiivisia vaikutuksia kuin haittaa..

Mutta jos ajatellaan suomalaista puolustusvälineteollisuutta niin tarvittaisiin todennäköisesti muutakin kuin Patria. Sellaiselle meillä olisi sekä tarvetta että myös maailman parasta osaamista...

Enemmistö osakkeista on kuitenkin suomella toistaiseksi. Mikäli kilpailutuksilla pystytään horjuttamaan osaketta , kenties niitä aletaan myymään lisää ja sitten patria lähtee suomesta.
 
#78
Sinällään kaupasta lienee todennäköisesti enemmän positiivisia vaikutuksia kuin haittaa..
Hallitus löysi valtion osakesalkusta sellaista omaisuutta, jonka myynti ei herätä keskustelua eikä vastustusta ay-liikkeessä. Ainoat positiiviset vaikutukset ovat saada yhdellä kertaa vähän rahaa. Muistuttaa Kemiran lannoitetetuotannon tai Vihtavuoren ruuti-
tuotannon myyntiä Norjaan. Tämä hallitus ehtii vielä myydä loputkin. Ja Patria Suomi keskittyy sen jälkeen tekemään pääasiassa laskutyöluonteista ylläpitoa meidän PV:lle.
 
#79
Vanhanen lämmittää vanhaa avaustaan.

Alkaneen vuoden aikana Suomikin joutuu miettimään, mitä Euroopan Unionin puolustusulottuvuuden kehittämisellä voitaisiin saavuttaa. Nostan joulukuun päätöksestä esille kaksi aihetta...

Unioni ryhtyy rahoittamaan puolustusta kehittävää tutkimustoimintaa. Aluksi nykyisellä rahoituskaudella vain noin 20 miljoonan euron vuosivauhdilla, mutta vuodesta 2020 alkaen 500 miljoonan euron vuosipanostuksella... Uskon, että tätä avustusta käytetään vipuna, jolla aseteknologian kehittämisessä saadaan aikaan valtioiden välistä yhteistyötä ja valtiot käyttävät luonnollisesti paljon omaa rahaa saadakseen EU-avustuksen.

Toinen yhteistyömahdollisuus, joka nyt saatetaan ottaa käyttöön on sanahirviö "rakenteellinen yhteistyö"... Ajatus on, että sotilaallisilta kyvyiltään pisimmälle edistyneet maat voivat perustaa esimerkiksi muutaman maan kesken joukkokokoonpanoja, joita voidaan käyttää nopeaa reagointia tarvitsevissa vaativissa operaatioissa.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/matti-vanhanen-mtv-n-kolumnissa-aloitteellisuutta-eu-n-puolustusyhteistyohon/6258702

Ensimmäisestä aiheesta unohtui tärkein: aseteollisuusyritys, jolla on liiketoimintakelpoinen idea. Jos EU:n puolustustutkimusrahastosta tulee avustustenjakoautomaatti, sen saa haudata kuolleena syntyneenä ajatuksena. Rahoituksen pitää tietenkin olla pääosin vastikkeellista: osakkeita, lainaa tai jotakin muuta vastinetta ”tuotekehitysapurahoista”. Eli yritys investoi itse yhden euron, puolustusvoimat toisen ja tutkimusrahasto kolmannen, tms.

Toisen aiheen ehdotus on aivokuolleena syntynyt ajatus: pohjoisen ulottuvuuden lumisotajoukot lumilinnoineen. ”Rakenteellinen yhteistyö” voisi olla esimerkiksi yhteisen ilma-, meri- ja avaruustiedustelu-/tilannekuvan muodostamista.
 

krd

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#80
Galileon kellot ei kulje:
Euroopan Galileo-satelliitteihin tuli kummallinen vika: Kellot ovat alkaneet pysähdellä
Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Galileo-satelliittijärjestelmä on 17 toimintavuotensa aikana kärsinyt erilaisista ongelmista.
Nyt Galileo-satelliitit ovat alkaneet kärsiä uudesta, ehkä toistaiseksi erikoisimmasta ongelmasta: Jopa yhdeksän kelloa 18 Galileo-satelliiteissa on yhtäkkiä pysähtynyt, kertoo BBC.
Galileo-satelliittien on määrä luoda itsenäinen eurooppalainen navigointijärjestelmä gps:n rinnalle, mutta uudet ongelmat uhkaavat lykätä hanketta eteenpäin.
BBC:n mukaan jokaisessa Galileo-satelliitissa on neljä eri kelloa, joista kaksi on rubiinikide- ja kaksi vetymaserkelloa.
Kellot ovat kuitenkin alkaneet vikaantua niin, että yhdessä satelliitissa on enää vain kaksi kelloa toiminnassa. ESA saattaa joutua lykkäämään uusien satellittien laukaisua, ennen kuin ongelmien syy selviää.
Tällä hetkellä Galileo-satelliitteja on toiminnassa 18 kappaletta, mutta vuoteen 2020 mennessä satelliittien määrää on tarkoitus kasvattaa kolmeenkymmeneen, jolloin järjestelmän on tarkoitus olla täydessä toiminnassa.
Euroopan komission mukaan Galileo-yhteensopivia älypuhelimia on tuotu markkinoille tästä syksystä lähtien. Vuonna 2018 kaikkien Euroopassa myytävien autojen on tarkoituksena olla jo yhteydessä Galileo-satelliitteihin. Tämä mahdollistaa aikanaan automaattisen eCall-hätäpuhelujärjestelmän.
https://tekniikanmaailma.fi/muu-tek...kaneet-pysahdella/?shared=735144-4a4554d8-500