EUROOPPA a.d. 2030

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tilastokeskuksen tietoa siitä, ketkä lähtevät ja ketkä tulevat. Maahanmuuttajista noin 1/3 oli suomalaisia (paluumuuttajia) ja maastamuuttajista noin 2/3.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ulkomailta muutti Suomeen tammi-elokuun aikana 17 561 henkeä, ja Suomesta muutti pois 9 556 henkeä. Maahanmuuttoja oli 4 262 vähemmän ja maastamuuttoja 1 959 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-elokuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 5 550 ja maastamuuttajista 6 484 henkeä.

Kantasuomalaisten kannalta huolestuttavampaa on se, että nykyisin kuolleisuus ylittää syntyvyyden.

Suomen väkiluku oli elokuun lopussa 5 509 717. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 8 005 enemmän kuin maastamuuttoja. Sen sijaan syntyneitä oli 1 585 vähemmän kuin kuolleita.
 
Synkät ennustukset on näköjään muodissa. Toki kaikenlaista ikävää on ilmassa.

Kun en omista kristallipalloa niin veikataan todennäköisiä kehityskulkuja. Kaupungistuminen/väestönkasvu, ilmastonmuutos, robotisaatio/automaatio/AI, eriarvoistuminen vaikuttavat vahvasti vuonna 2030. Lisäksi teknologian aikaansaama maailman pieneneminen jatkuu edelleen ja lisää muuttopaineita maasta toiseen ja maiden sisällä.

Näitä trendejä pitää yrittää hyödyntää ja niiden haittavaikutuksia vähentää, mutta ennen kaikkea niihin on sopeuduttava. Avauksen aihe eli maahanmuutto on vaikea ja monin tavoin ongelmallinen ilmiö, mutta kolikon toinen puoli on vielä viheliäisempi maastamuutto. Muuttoliike ei ole vain maiden välistä vaan myös maiden sisäistä ja muuttotappiosta kärsivät alueet ja valtiot ovat viheliäisessä näivettymisen kierteessä. Tämä näkyy jo nyt niin Detroitissa, Itä-Suomessa, Itä-Euroopassa kuin Kiinan maaseudulla.

Kuulun koulukuntaan joka odottaa kaupunkien vaikutusvallan kasvavan. Suuret liittovaltiot pirstaloituvat ja kansallisvaltiot tekevät ylikansallista yhteistyötä, mutta vallankäyttö siirtyy kaupunkeihin. Ihmiset varmasti edelleen samaistuvat valtioidensa kansalaisiksi, mutta valtaa käytetään ja käytännön päätöksiä tehdään siellä missä ihmiset asuvat ja missä taloudellinen arvonlisä luodaan.
 
Kaupunkien imu kiihtyy – "eikä vastaan kannata taistella, ainakaan talouden näkökulmasta"
https://yle.fi/uutiset/3-9839944

Tuo juttu on enemmän propagandaa kuin todellisuutta. Se jättää - ilmeisen tarkoitushakuisesti - huomiotta sekä muuttoliikkeen laadun, asukastyyppien muuttumisen että sen, että yhteisölliyyden inspiroiva ja innovaatioita levittävä vaikutus on nykyisin yhä useammin virtuaaliympäristöissä tapahtuvaa. Niinpä tuo tyyppi puhuu oikeastaan 90-luvun yhteiskunnasta tulevaisuuden mallimaana. Se kertonee kaiken tarpeellisen näkemysten painavuudesta.

Joskus on tullut katottua muutto- ja vähän muitakin tilastoja ja niissä on muutama selvä suunta. Nämä suunnat näkyvät aika suoraan muuttajien iästä ja muuttamisen päätepisteistä.

1. Humamut hajasijoitetaan ensin kaikkialla. Sen jälkeen valuvat kasvukeskuksiin niiden "taloutta ja elinvoimaisuutta virkistämään".

2. Kantaväestö muuttaa nuorena haja-asutusalueilta kasvukeskuksiin joihin kaikki korkeampi koulutus ja lähes kaikki muu koulutus on keskitetty.

3. Koulutuksen jälkeen/aikana perustetaan perhe. Silloin kaskukeskuksissa asuminen lakkaa olemasta kannattavaa, houkuttelevaa ja/tai tulevaisuuden toiveiden kanssa yhtenevää. Tässä kohtaa muutetaan sekä asunnon että työn perässä kauemmas kasvukeskuksista.

4. Suurin haja-asutusalueille yksin muuttavien ihmisten ryhmä on korkeasti koulutetut naiset. (Mukana varmaan paljon julkisen sektorin työntekijöitä. Opettajat, lääkärit, farmaseutit, sosiaalityöntekijät, kirjastonhoitajat... sekä nykyisin yksityisten sotepuolen firmojen ammattilaisia.)

5. Työpaikkojen ja palveluiden siirtyminen kehävyöhykkeille on laajentanut ajassa mitaten maantieteellisiä työssäkäynti- ja palveluiden saatavuus -alueita valtavasti. Puolen tunnin, kolmen vartin ja tunnin ympyrät ovat massiivisia verrattuna siihen aikaan kun asiat keskittyivät keskustoihin.

6. 90-luvun laman yhteydessä alkanut keskustojen ja niiden lähialueiden slummiutuminen jatkuu yhä. Humanistinen maahanmuutto voimistaa sitä.

7. Yksityiautoilun merkitys on kasvussa. Uutena piirteenä on sen iso rooli koetun ja todellisen turvallisuuden tuottajana.

8. Voimakkaan kasvun alueiden kasvu oli alkuun teollisuus-, sitten kaupunkikeskuskeskeistä. Sitten tuli säteittäisen monikeskuksisen kasvun jakso. Nyt on menossa esi- ja nauhakaupungistuvan kasvun jakso.

Kaikissa vaiheissa on ollut mukana voimakas oppilaitoskeskeisen kasvun tendenssi. Tämä tendenssi on nyt ensimmäisen kerran muutoksen kohteena kun useiden ylimpien ja laadukkaimpien oppilaitosten etäoppilasmäärät alkavat olla sekä etäopetuksen että virtuaalivertaioppimisympäristöjen kehittymisen myötä jopa monikymmenkertaisia lähiopetuksessa olevien oppilaiden määriin verrattuna.

Ja juuri tämä viimeisin, nyt aika alkuvaiheissaan oleva (mega?)trendi on täysin keskeisessä roolissa väestön tulevien asuinpaikkavalintojen suhteen. Muutatko Kontulaan voidaksesi opiskella Aallossa vai opiskeletko mieluummin Sonkajärveltä käsin Oxfordissa, Cambridgessä, MIT:ssä, Harwardissa...
 
Viimeksi muokattu:
Kaupunkien imu kiihtyy – "eikä vastaan kannata taistella, ainakaan talouden näkökulmasta"
https://yle.fi/uutiset/3-9839944

Köyhällä Norjalla ja Ruotsilla ei ole varaa pitää maaseutua elinvoimaisena.

Onneksi Suomella on ja rahaa saa lainaksi jos omat verotulot ei riitä.

Alueellistaminen joka aikaisemmin kutsuttiin hajauttamiseksi aloitettiin vuonna 1953. Sen pitäisi tuoda erilaisia suuria hyötyjä. Ikävä kyllä yksikään tutkimus ei ole voinut näitä väitteitä vahvistaa. Uskon kuitenkin, että jos politiikkaa jatketaan sitkeästi se alkaa vihdoinkin tuottaa tulosta.

En todellakan usko, että aluepolitiikan hylkääminen olisi järkevää. Hyvänä esimerkkinä on vaikka Venäjä. Se tukee Uralin takaisia asutusalueita mm. subventoimalla elintarvikkeiden kuljetuskustannukset ja päästämällä esimerkiksi Siperiassa palvelevat upseerit jo vähän yli 40 vuotiaina eläkkeelle. Venäläisten politiikka on yksinomaan järkevää. NATO voi milloin tahansa aloittaa Barbarossa II:n ja missä niitä aseita tuotetaan silloin jos ei Uralin takana?

Kepun valtuuskunnan kannattaa välittömästi matkustaa esimerkiksi Venäjälle, Pohjois-Koreaan ja suosittelen myös vierailua Kamputseaan. Siellä Kepun veljespuolue punaiset khmeerit toteutti sangen laajamittaisen hajasijoittamisen vain 40 vuotta sitten.

Aluepoliittiset tuet maksavat Suomelle vain 6-8 miljardia vuodessa. Toivon todellakin, että niistä ei missään olosuhteissa tingitä. Esimerkiksi kallis HX-hävittäjähanke voidaan korvata sillä, että valtion ydintoiminnot hajautetaan sellaisiin 10- 20 hengen konttoreihin ympäri maaseutua. Miksi alueellistamista ei uloteta myös kaupunkien hallintoon? Esimerkiksi Vantaan kiinteistövirasto voisi aivan yhtä hyvin sijaita vaikka Inarissa.
 
Ja juuri tämä viimeisin, nyt aika alkuvaiheissaan oleva (mega?)trendi on täysin keskeisessä roolissa väestön tulevien asuinpaikkavalintojen suhteen. Muutatko Kontulaan voidaksesi opiskella Aallossa vai opiskeletko mieluummin Sonkajärveltä käsin Oxfordissa, Cambridgessä, MIT:ssä, Harwardissa...

Mielenkiintoinen ajatus. On mahdollista että matkustamisen kustannukset laskevat tai jossain vaiheessa on niin että ei edes tarvitse matkustaa.

Käykö joillekin korkeakouluille niin että ne "ohitetaan" tarpeettomina.

Aivan kuin on käynyt monille kivijalkakaupoille ja on käymässä "perinteiselle printatulle medialle"
 
Mielenkiintoinen ajatus. On mahdollista että matkustamisen kustannukset laskevat tai jossain vaiheessa on niin että ei edes tarvitse matkustaa.

Käykö joillekin korkeakouluille niin että ne "ohitetaan" tarpeettomina.

Aivan kuin on käynyt monille kivijalkakaupoille ja on käymässä "perinteiselle printatulle medialle"

Osa huippuyliopistoista panosti rajusti etä- ja monimuotokoulutukseen. Tulos oli laiha. Syitä selvitettäessä kävi ilmi, ettei opiskelu toimi kunnolla ilman opiskelijoiden yhteisöä ja yhteisöllisyyttä.

Seuraavaksi kehitettiin virtuaalisia vertaisoppimis- ja vuorovaikutusympäristöjä. Tulos oli loistava. Etäopiskelun haitat häipyivät lähes kokonaan. Lisäksi tuli kokonaan uusia hyötyjä. Eräs merkittävimmistä oli opetushenkilökunnan ja oppilasmäärän keskinäisen suhteen todella raju parannus. Virtuaalinen opiskelijayhteisö säästi opetushenkilökunnan aikaa.

Käytännön seurauksena on se, että huippuyliopistojen oppilasmäärät tulevat kasvamaan rajusti. Myös yliopistojen keskinäinen kilpailu sekä parhaista, maksukykyisimmistä että ehkä myös julkisuus/markkina-arvoltaan kiinnostavimmista oppilaista kasvaa.

Tulevaisuudessa esim. Suomen yliopistoista ei välttämättä ole kansainvälisesti ykkönen se, joka on isoimmassa kaupungissa tai lähiopiskelijamääriltään suurin. Houkuttelevin yliopisto sekä henkilökunnan että oppilaiden näkökulmasta on se, jolla on kehittynein virtuaalinen Learning Management System.

Jo nyt virtuaalioppimisympäristöjen rooli on niin iso, että yliopistokaupungin ulkopuolelta käsin opiskeleminen ja/tai opiskelun ohella työskenteleminen on paljon helpompaa.

Opiskelijat ovat jo jonkin aikaa puhuneet enemmän esim. Moodlesta kuin kampuksista. Ja opintojen virtuaalistuminen on vasta alussa.

10-15 vuoden sisällä monen voi olla hyvin vaikea käsittää että miksi joku suostuisi asumaan kiskurihinnalla jossain HOAS:n, TOAS:n tms. derkkukuutiossa kesellä monikulttuurisuuslähiötä yliopistoa käydessään.
 
Kaipa se on minunkin ;
Vääjäämätön kehitys johtaa automaation, tekoälyn ja yhä tehokkaammin verkottuneen mobiilin myötä uudenlaiseen taloudelliseen ympäristöön. Tätä kehitystä ei voi muuttaa, eikä varsinkaan Suomen yhteiskunnan kannalta pidäkään. Me olemme "haja-asutusalue", joka on ajoissa panostanut ja investoinut kaikkein tärkeimpään pääomaan tulevaisuutta ajatellen - sivistykseen. Edellä on esitetty erinomaisia näkemyksiä kehityksestä, jossa jo pyörimme mukana.

Jos vertaamme nyky-itseämme(ainakin ne joilla on hieman pidempi elämä takanaan) ja vaikkapa itseämme 80-90 -luvuilla, on huomattavissa kuinka aika on muuttunut yhä tärkeämmäksi palvelun laadun kriteeriksi. Me emme seisoisi enää pankissa jonossa maksamassa laskujamme - emmehän. Myös palveluiden tuottajat ovat nopeatempoisemman ja kaikkialle yltävän tarpeen sekä palautteen myötä yhä suuremmassa määrässä todella Palveluntuottajia, kilpailutekijänä palvelunlaatu on muuttunut merkittäväksi tekijäksi.

En usko dystopioihin. Pienevässä ja automatisoituvassa tekoälymaailmassa nimenomaan Suomen kaltaisten yhteiskuntien kilpailukyky kasvaa entisestään. Työ polarisoituu; yksinkertaisia töitä tulee tekemään ihmiset, huomattava osa nykyisistä teollisuuden, kaupan, terveydenhuollon tehtävistä aina asiantuntijatasoon saakka tulee automatisoitumaan, mutta inspiraatiota, emootiota ja tarinankerrontaa ei meiltä koneet heti riistä. Hyvinvointiyhteiskunta pystyy vastaamaan tehokkaimmin tähän haasteeseen.
 
Hyvinvointiyhteiskunta pystyy vastaamaan tehokkaimmin tähän haasteeseen.

Sori! Se mahdollisuus meni jo.

Julkinen velkaantuminen ja maahanmuuttoilmiön laadulliset seikat olisivat kahdestaan riittäneet sen mahdollisuuden tuhoutumiseen.

Globaali hyvinvointikuilun siirtyminen maiden, valtioliittojen ja sivilisaatioiden väliltä niiden sisään riittäisi yksinään.

Kansalaisyhteiskunnallistuminen riittäisi yksinään. Se laajentaa (oli ensin väärä sana, mutta korjasin) kilpailun ja orgaanisen kasvun kautta niin paljon palveluiden tuottajien määrää, muuttaa palvelutarpeen arvioinnin tapoja ja tuottaa palveluille sellaista orgaanista kehitystä, että jäykkä, sosialidemoktaattinen ja suunnitelmatalousideaaliin nojaava hyvinvointiyhteiskunta jää liikaa jälkeen.

Nelistään nuo eivät jätä hyvinvointiyhteiskunnalle juurikaan mahdollisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Sori! Se mahdollisuus meni jo.

Julkinen velkaantuminen ja maahanmuuttoilmiön laadulliset seikat olisivat kahdestaan riittäneet sen mahdollisuuden tuhoutumiseen.

Globaali hyvinvointikuilun siirtyminen maiden, valtioliittojen ja sivilisaatioiden väliltä niiden sisään riittäisi yksinään.

Kansalaisyhteiskunnallistuminen riittäisi yksinään. Se kaventaa kilpailun ja orgaanisen kasvun kautta niin paljon palveluiden tuottajien määrää, muuttaa palvelutarpeen arvioinnin tapoja ja tuottaa palveluille sellaista orgaanista kehitystä, että jäykkä, sosialidemoktaattinen ja suunnitelmatalousideaaliin nojaava hyvinvointiyhteiskunta jää liikaa jälkeen.

Nelistään nuo eivät jätä hyvinvointiyhteiskunnalle juurikaan mahdollisuutta.
Pessimisti :)

.. ehkäpä käytin väljästi käsitettä, en suinkaan tarkoita sosiaalidemokraattista ja suunnitelmatalousideaaliin nojaavaa yhteiskuntamallia.

Jos ja kun siinä on vikaa, sitä pitää korjata. Tosin en näin lyhyellä pureskelulla ihan täysin joko ymmärrä tai osaa asettua sellaiseen tulokulmaan, että allekirjoittaisin muitta mutkitta mainitut neljä kohtaa. Miten vaikkapa kansalaisyhteiskunnallistuminen kaventaa kilpailun ja orgaanisen kasvun kautta palveluiden tuottajien määrää, millä mekanismilla? ... siitä olen samaa mieltä että tuo sosiaalidemok.. jne. jää taatusti jälkeen. Se on vähän vanhanaikainen, niinkuin vaikka höyrykone.
 
Tuo juttu on enemmän propagandaa kuin todellisuutta. Se jättää - ilmeisen tarkoitushakuisesti - huomiotta sekä muuttoliikkeen laadun, asukastyyppien muuttumisen että sen, että yhteisölliyyden inspiroiva ja innovaatioita levittävä vaikutus on nykyisin yhä useammin virtuaaliympäristöissä tapahtuvaa. Niinpä tuo tyyppi puhuu oikeastaan 90-luvun yhteiskunnasta tulevaisuuden mallimaana. Se kertonee kaiken tarpeellisen näkemysten painavuudesta.

Joskus on tullut katottua muutto- ja vähän muitakin tilastoja ja niissä on muutama selvä suunta. Nämä suunnat näkyvät aika suoraan muuttajien iästä ja muuttamisen päätepisteistä.

En millään löydä näitä kehityskulkuja ympäröivästä todellisuudesta. Tarkoitus ei ole kettuilla, mutta usein tulevaisuudenennustuksiin päätyvät omat toiveet ja pelot, ei niinkään havainnot ympäröivästä maailmasta.

1. Humamut hajasijoitetaan ensin kaikkialla. Sen jälkeen valuvat kasvukeskuksiin niiden "taloutta ja elinvoimaisuutta virkistämään".
Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, eivätkä maahanmuuttajat tee tässä poikkeusta.
2. Kantaväestö muuttaa nuorena haja-asutusalueilta kasvukeskuksiin joihin kaikki korkeampi koulutus ja lähes kaikki muu koulutus on keskitetty.
Osittain näin, mutta pitää muistaa että väestörakenteen vuoksi kasvukeskuksissa myös syntyvyys on muuttotappioalueita suurempaa. Ensisijaisesti kaupunkien oppilaitoksiin hakeutuvat kaupungeissa syntyneet nuoret.

3. Koulutuksen jälkeen/aikana perustetaan perhe. Silloin kaskukeskuksissa asuminen lakkaa olemasta kannattavaa, houkuttelevaa ja/tai tulevaisuuden toiveiden kanssa yhtenevää. Tässä kohtaa muutetaan sekä asunnon että työn perässä kauemmas kasvukeskuksista.
Asia oli vielä vuosikymmen sitten näin, mutta nykyään myös lapsiperheet priorisoivat kaupunkien keskusta-alueita ympäryskuntien omakotilähiöiden sijaan. Lyhyet etäisyydet ja hyvät palvelut houkuttavat lisäneliöitä enemmän. Tämä uudeksi urbaaniksi nimetty ilmiö ei ole suomalainen erikoisuus vaan sitä on havaittavissa ympäri maailmaa. Trendi saattaa vielä jossain vaiheessa muuttua, mutta ainakaan nyt ei sellaisesta ole mitään viitteitä.
4. Suurin haja-asutusalueille yksin muuttavien ihmisten ryhmä on korkeasti koulutetut naiset. (Mukana varmaan paljon julkisen sektorin työntekijöitä. Opettajat, lääkärit, farmaseutit, sosiaalityöntekijät, kirjastonhoitajat... sekä nykyisin yksityisten sotepuolen firmojen ammattilaisia.)
Onko tosiaan näin? Jos kyllä, niin mielellään näkisin lähteen. Tilastojen mukaan juuri kasvukeskusten kaupungit ovat naisvaltaisia ja yksinasuvien määrä on kaupungeissa korkein.

5. Työpaikkojen ja palveluiden siirtyminen kehävyöhykkeille on laajentanut ajassa mitaten maantieteellisiä työssäkäynti- ja palveluiden saatavuus -alueita valtavasti. Puolen tunnin, kolmen vartin ja tunnin ympyrät ovat massiivisia verrattuna siihen aikaan kun asiat keskittyivät keskustoihin.
Kaupunkikeskustat ovat lisäämässä vetovoimaansa, vaikka toki kaupungit kasvavat myös ulospäin. Kts. kohta 3.

6. 90-luvun laman yhteydessä alkanut keskustojen ja niiden lähialueiden slummiutuminen jatkuu yhä. Humanistinen maahanmuutto voimistaa sitä.
Suomalaisten kaupunkien keskusta-alueet eivät ole slummiutumassa, päinvastoin. Helsingin Kallion kaltaiset alueet ovat sen sijaan nopeasti gentrifikoitumassa kun pornokaupat ja thaihieronnat vaihtuvat toimistoihin ja trendikuppiloihin. Myös asuntojen hintatiedot osoittavat kaupunkien vetovoiman kasvun.

7. Yksityiautoilun merkitys on kasvussa. Uutena piirteenä on sen iso rooli koetun ja todellisen turvallisuuden tuottajana.
Kuka kokee? Data ei tätä tue. Helsingin niemelle suuntautuvan liikenteen osalta yksityisautojen osuus on laskussa ja julkisen liikenteen sekä pyöräilyn osuus nousussa. Maailmalla, esim Ruotsissa ja USA:ssa on havaittu nuorten hankkivan vähemmän ajokortteja kuin ennen. Autolla ajettu km-määrä / hlö / v ei enää kehittyneessä maailmassa kasva.

8. Voimakkaan kasvun alueiden kasvu oli alkuun teollisuus-, sitten kaupunkikeskuskeskeistä. Sitten tuli säteittäisen monikeskuksisen kasvun jakso. Nyt on menossa esi- ja nauhakaupungistuvan kasvun jakso.
Kts. kohta 3. Lähteenä esim muuttotilastot ja asuntojen hintatiedot.

Kaikissa vaiheissa on ollut mukana voimakas oppilaitoskeskeisen kasvun tendenssi. Tämä tendenssi on nyt ensimmäisen kerran muutoksen kohteena kun useiden ylimpien ja laadukkaimpien oppilaitosten etäoppilasmäärät alkavat olla sekä etäopetuksen että virtuaalivertaioppimisympäristöjen kehittymisen myötä jopa monikymmenkertaisia lähiopetuksessa olevien oppilaiden määriin verrattuna.

Ja juuri tämä viimeisin, nyt aika alkuvaiheissaan oleva (mega?)trendi on täysin keskeisessä roolissa väestön tulevien asuinpaikkavalintojen suhteen. Muutatko Kontulaan voidaksesi opiskella Aallossa vai opiskeletko mieluummin Sonkajärveltä käsin Oxfordissa, Cambridgessä, MIT:ssä, Harwardissa...
En tiedä montako MIT:n opiskelijaa Sonkajärvellä on, mutta epäilen ettei ainuttakaan. Joka tapauksessa korkean osaamisen työpaikat keskittyvät oppilaitosten läheisyyteen eli meillä yliopistokaupunkeihin.

Internetin ja etätöiden on 20 v odotettu siirtävän töitä maaseudulle, mutta kehitys on ollut päinvastainen. Kun läsnäolo ei ole välttämätöntä, siirtyvät työpaikat tehokkuuden vuoksi keskuksiin.
 
Asia oli vielä vuosikymmen sitten näin, mutta nykyään myös lapsiperheet priorisoivat kaupunkien keskusta-alueita ympäryskuntien omakotilähiöiden sijaan. Lyhyet etäisyydet ja hyvät palvelut houkuttavat lisäneliöitä enemmän. Tämä uudeksi urbaaniksi nimetty ilmiö ei ole suomalainen erikoisuus vaan sitä on havaittavissa ympäri maailmaa. Trendi saattaa vielä jossain vaiheessa muuttua, mutta ainakaan nyt ei sellaisesta ole mitään viitteitä.

Tähän trendiin kaipaisin yhä sitä osoittavia tilastoja tms lähteitä. Näkisin että "Nurmijärvi-ilmiö" ei todellisuudessa ole kuin ehkä hieman hidastunut, sekin siksi että kaupunkialueilla on vihdoin alettu panostaa oikein tosissaan myös perheiden viihtyvyyteen (esim. Kalasatama, jossa tietty räväkkä hintatasokin, mutta...).

Etenkin 2+ lapsen kanssa on vaikea kuvitella, että kovin suuri osa lapsiperheistä haluaisi nimenomaan urbaaniin ja tiheään paikkaan. Syy on yksinkertaisesti helppous. Etäisyyksien kanssakin käy nopeasti niin, että etäisyys kilometreinä on urbaaneissa ympyröissä huomattavasti pidempi tosielämässä kuin jossain väljemmillä alueilla.

Ennemmin näkisin tilanteen niin, että nyt lapsiperheitä menee myös enemmän kaupunkien keskustojen liepeille, kun kaupunkisuunnittelussa on herätty siihen että kaikki lapsiperheet ovat "karanneet" väljemmille vesille.

Edit: Myös palveluiden kanssa tilanne voi olla monimutkaisempi, ainakin oman kokemuksen mukaan nykyisessä asuinpaikassa saa monissa asioissa nopeammin ja helpommin palvelua julkiselta puolelta. Pk-seudulla tuli käytettyä yksityisiä palveluja huomattavasti enemmän, kun siellä saattoi jonoissa joutua olemaan vaikka kuinka pitkään. Toisaalta joistakin erikoisaloista on todella huonosti tarjontaa maakunnissa - Etelä-Karjalassa on ollut ainakin puheterapeuteista huutava pula (oma esimerkki siis elinvoimaisesta pikkukunnasta yliopistokaupunki Lpr:n kupeesta). Lapsistani pari on tarvinnut sellaisen palveluita, ne on kyllä saatu mutta usein aloittamista on jouduttu lykkäämään kunnes terapeutti löytyy.
 
Syntyvyys on yhä heikolla tasolla kaupunkien keskusta-alueilla. Tämä mielestäni osoittaa, että nykytilanne on edelleen siihen kallellaan, että kaupungeissa käydään opiskelemassa ja asutaankin, mutta lisääntyminen tapahtuu yhä aika paljon ympäryskunnissa. Toki tämä tunnusluku on suht' teoreettinen "kuinka monta lasta kunnan naiset saavat keskimäärin elinikänsä aikana" keskiarvona 2012-2016. Tämä tietysti tarkoittaa että absoluuttisesti paljon lapsia syntyy kaupunkialueillakin, mutta suhteessa enemmän ympäryskunnissa ym. Tämä mielestäni osoittaa sen, että ainakin tuona tarkasteluaikana tendenssi on yhä ollut lapsiperheillä muuttaa kauemmas keskustoista...hyvien liikenneyhteyksien päähän toki mielellään.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005341682.html

Edit: Oulun ympärillä tämä näkyy parhaiten, tosin itse Oulussakin lisäännytään aika rempseästi verraten vaikka Helsingin ja Turun kaupunkien lukemiin.
 
Viimeksi muokattu:
No, ei Suomi paha paikka ole korkeasti koulutetulle, jonkalaisia Suomessa jostain syystä ei ole koulutettu, ei tarpeeksi tai ollenkaan, edellyttäen että työmarkkinoilla on vetoa.

Siirrän tämän tänne.

Niin, tosin kyllä se hieman vaatii myös rakkautta esim. tämäntyyppistä luontoa kohtaan mielestäni - kaikille ei vain Suomi sovi. Jotkut korkeakoulutetut tulevat tänne suomalaiseen naiseen tai mieheen rakastuttuaan ja se on tietysti hiton hyvä "sopeuttaja". Onhan esim. Helsinki ja Turku monista paikoista mukavia kaupunkeja, mutta jos preferenssi on jotakin NY:n tyyppistä niin ei varmaan ole oikein mitään tehtävissä sellaisen osaajan sopeuttamisesta pysyvästi Suomeen.
 
Siirrän tämän tänne.

Niin, tosin kyllä se hieman vaatii myös rakkautta esim. tämäntyyppistä luontoa kohtaan mielestäni - kaikille ei vain Suomi sovi. Jotkut korkeakoulutetut tulevat tänne suomalaiseen naiseen tai mieheen rakastuttuaan ja se on tietysti hiton hyvä "sopeuttaja". Onhan esim. Helsinki ja Turku monista paikoista mukavia kaupunkeja, mutta jos preferenssi on jotakin NY:n tyyppistä niin ei varmaan ole oikein mitään tehtävissä sellaisen osaajan sopeuttamisesta pysyvästi Suomeen.
No, en nyt tiedä. Suur-Helsinki noin 1,2 miljoonan asukasmäärällä luo kyllä jo mahdollisuuksia. Ei Nykissäkään kukaan pyöri kovin monilla alueilla. Työ, asuminen ja harrasteet kolmio sielläkin toimii.

Jos on kovin eksoottiset vaatimukset, tietenkin megapoliksesta löytyy, meidän pääkaupunkiseudulta ei.

Sitten täällä ollaan kyllä vielä aika lintukodossa. Kun Ruotsissa ei ehditä tutkia raiskauksia ja tutkinnat lopetetaan, niin poliisi Helsingissä priorisoi tällä viikolla pyöräilijöiden lamppuja.
 
tendenssi on yhä ollut lapsiperheillä muuttaa kauemmas keskustoista...hyvien liikenneyhteyksien päähän toki mielellään.

Tämän väitetään olevan muutoksessa. Eli se mökki ja lautakasa Mäntsälässä ei välttis ole tulevaisuutta. :rolleyes:

Minä luulen, että kaupungistuminen sen tiukimmassa merkityksessä on kiihtyvä ilmiö. Ja siihen ei lautakasa-mökki Inkoossa sovi lainkaan.

Missä määrin kyetään sitten luomaan trendejä, jotta -ennustukset saadaan käymään toteen-, en tiedä.
 
Back
Top